Kuka voi sanoa kumman tuska on suurempi,
hänen joka pois tolaltaan itkee vuolaita kyyneliä
vai hänen, joka kylmin katsein sanoo:
antaa mennä, en piittaa
Olen nähnyt itkusta tärisevän, katsellut
tuskasta vääristyneitä kasvojaan läheltä, kun hän
sanoi, ettei jaksa enää, ja seuraavana päivänä
nauraen jatkoi kiihkeää elämäänsä
Ja hänet, jonka välinpitämätön kylmyys puistatti minua,
tapasin muutaman viikon kuluttua:
putosi polvilleen maahan, hakkasi kasvojaan katukiveen
padottujen tunteiden syöksähtäessä kuin pidättelemätön virta
Luulen, ettei tehtävämme ole mitata kärsimyksen paljoutta
ja asettaa ihmisiä järjestykseen,
ei edes jakaa syyllisiin ja syyttömiin, vaikka
rikoksilla aina onkin tekijänsä - kuka meistä olisi viaton
ja kokonaan puhdas?
Tietysti toivon jaksamista särkyneelle
joka vapisee kipunsa alla!
Mutta voi, kuinka toivonkaan kaikkea hyvää
hänelle, joka suhtautuu kaikkeen
vain kylmästi, pilkkaamalla
Niin, kuka voi sanoa kumman tuska on suurempi -
minä en tiedä,
yksi asia ainakin on yhteinen:
liian voimakkaiden asioiden päästessä valloilleen
vahvinkin on lastu elämänsä laineilla
hänen joka pois tolaltaan itkee vuolaita kyyneliä
vai hänen, joka kylmin katsein sanoo:
antaa mennä, en piittaa
Olen nähnyt itkusta tärisevän, katsellut
tuskasta vääristyneitä kasvojaan läheltä, kun hän
sanoi, ettei jaksa enää, ja seuraavana päivänä
nauraen jatkoi kiihkeää elämäänsä
Ja hänet, jonka välinpitämätön kylmyys puistatti minua,
tapasin muutaman viikon kuluttua:
putosi polvilleen maahan, hakkasi kasvojaan katukiveen
padottujen tunteiden syöksähtäessä kuin pidättelemätön virta
Luulen, ettei tehtävämme ole mitata kärsimyksen paljoutta
ja asettaa ihmisiä järjestykseen,
ei edes jakaa syyllisiin ja syyttömiin, vaikka
rikoksilla aina onkin tekijänsä - kuka meistä olisi viaton
ja kokonaan puhdas?
Tietysti toivon jaksamista särkyneelle
joka vapisee kipunsa alla!
Mutta voi, kuinka toivonkaan kaikkea hyvää
hänelle, joka suhtautuu kaikkeen
vain kylmästi, pilkkaamalla
Niin, kuka voi sanoa kumman tuska on suurempi -
minä en tiedä,
yksi asia ainakin on yhteinen:
liian voimakkaiden asioiden päästessä valloilleen
vahvinkin on lastu elämänsä laineilla
Vastaukset 4
Vanhimmat
kukaan..
elämä...
itsessään..
suurkiitos äitiparta
taas paljon ajattelemista.
Ja se on oikein :)
on myös niitä, joilla kylmien katseiden takana ei ole tunteita padottuna.
Ajatteluun ärsyttävä oli tämäkin runosi.
Antaa mennä en piittaa !
On säälittävä henkilö.
Ihminen ilman sydäntä.
Hänen sisäinen tuska kalvaa pinna alla
jota hän peittää kylmyydellä.
Onhan kuitenkin kylmiä ihmistyyppejä jotka ovat suoran sadistisija - sairaita.
Jos ihmisellä on tosi tuska hän aukaisee sydämensä ja antaa tuska valua ulos kera kyynelten saaden rauhallisuuden takaisin ja jopa jaksaa iloita myöhemmin omasta kohtalosta.
Toivomme myönteistä lohdutusta molemmille vasta kohdille. Tästä aiheesta voisi keskustella kuinka kauan tahansa sillä on suuret rajat ja monta tulkintaa tialteista.
Kiitti kuitenkin äitiparta että otit esiin asian.
Leppoisaa viikonloppua toivoo EC ♥♥