Kun hirvi salakaadetaan niin kuka on rikoksen uhri, onko se autoilija joka ei törmää ainakaan siihen hirveen, metsänomistaja jonka taimia se hirvi ei syö, kertokaa?
Eihän se tietenkään poliisin vika ole että he joutuvat tyhmiä lakeja valvomaan. Toisia lakeja tosin valvotaan tarkemmin kuin toisia...
Eihän se tietenkään poliisin vika ole että he joutuvat tyhmiä lakeja valvomaan. Toisia lakeja tosin valvotaan tarkemmin kuin toisia...
Vastaukset 25
Vanhimmat
Suomen valtio on asianomistajana metsästysrikoksissa.
Eukko sänkyyn...nopee kaato ,housut pois ja nopee veto kuivana..ei tuhraannu liikaa aikaa .
laillinen yhteiskuntajärjestys ynnä rehelliset metsästäjät, sanoo entinen "eräpoliisi".
En oikein ymmärrä miten ns. rehellisiin metsästäjiin vaikuttaa se vaikka kuinka paljon hirviä ammuttaisiin luvatta?
Laillinen yhteiskuntajärjestys vaarantuu siitä että hirvikantaa pidetään aivan liian isona. Hirvi on tuhoeläin, niiden kanta on aivan liian iso. Jos salametsästäjän metsässä näkisin niin kiittäisin häntä hyvästä työstä!
on viesti "1960-luvulla". Siitä viestistä selviää, mistä on kysymys.
Eli on metsästäjien yhteinen etu, että salametsästäjät poistetaan erämetsistä. Mikäli hirvikanta kasvaa liian suureksi, on kaatolupia lisättävä. Niin kuin nyt parina vuonna on Lapissa huomattavasti lisätty.
päivääkään et ole ollut poliisi etkä eräpoliisi. innokas metsässä samoilija ehkä.
Eli kaverin kanssa käveltiin pitkin ja poikin erämaita metsähallituksen palkkaamina erävalvojina. Jollekin eräretkemme tarkoitusta kyselevälle kaverini tuumasi: "Me lähemmä poliisiksi tuonne metsään". Tätä siteerasin sitaateissa ja kaiketi jokainen täyspäinen ymmärtää, mistä on kysymys.
(Pari vuotta myöhemmin sain tappouhkauksia erävalvontahommieni takia.)
et ole ollut ja täyspäinen sen ymmärtää
korvien välissä on vajausta totuuden ymmärtämisessä.
Metsänhoitaja, joka minun erävalvontahommiin määräsi, elää vielä. Samoin partiotoverini, sekin elää, joten todisteita löytyy tyhmyytesi todistamiseen. Mutta jääköön. Tyhmät ei ymmärrä vaikka miten sen selittäisi.
Etkä sie mikään eräpoliisi ole. Eli sie tässä valehtelet.
Kerro nyt! Missä laissa metsänhoitajat määräävät poikaset erävalvojiksi ja miten kaveristasi tuli näin partiokaveri? Eiköhän kyse ole perinteisestä "kyttää tuota ja minä kyttään tuota" harrastelusta? Oikase ihmeessä jos voit!
olin metsähallituksen vakituisia leimausmiehiä, johon kuului myös leimikoiden arvioinnit ym. Samoissa työporukoissa oli metsähallituksen työnjohtajia, joiden velvollisuuksiin kuului myös metsästyksen valvonta. Samoin olin niihin aikoihin Valtion riistantutkimuslaitoksen vakituinen avustaja. Mm. kyseisen laitoksen vuosijulkaisun, Suomen Riista, sivuilla on riistalintujen esiintymistiheyttä kuvaavissa kartoissa ympyrä myös Vuojärven kylän kohdalla. Eli niistä tiedoista, joita olin lähettänyt.
Nyt kun näin oli, metsästysasiat olivat keskeinen puheenaihe, myös erävalvonta, työporukassamme. Sinä syksynä satoi ensilumen lokakuun 11 päivä ja kun samana päivänä saimme sen kesän viimeisen leimikon valmiiksi, määräsi metsänhoitaja Hannu Vainio minut erävalvontahommiin siltä varalta, että hirvimiehet ottavat ensilumien myötä ennakkoa tai ilmenee mahdollisesti salakaatoja. Niinpä sitten kaverin kanssa käveltiin pitkin ja poikin erämaita.
Tieto tästä "eräpoliisihommasta" levisi ympäristöön ja niinpä kun pari vuotta myöhemmin eräs kaveri kärysi kotini läheisyydessä tehdystä hirven salakaadosta, piti itsestään selvyytenä, että minä olin tämän ilmoittanut. Lapin läänin eräpoliisi Reinikaisen kertoman mukaan pääsi putkasta kun tunnusti. Tultuaan linkkarilla kotiinsa oli hypännyt samantien moponsa selkään ja tuli kotiini raivoamaan sekä myöhemmin minulle vinkattiin, että minut oli aiottu ampua hirvenä.
Itse asiassa tiesin tästä salakaadosta vain sen, että poliisit olivat käyneet kotonani tarkistamassa hylsyni, ja todenneet: "Ei ole tämä mies". Tästä päättelin, että jotain on lähistöllä tapahtunut ja asia selvisi kaverin tultua raivoamaan: "Paljnko sinä raukka saat kun ilmoitat noita hirvien salakaatoja...." (Asialla samat veljekset joista kerroin ylempänä "Tositarinoita Lapissa", joten suhtauduin asian vakavasti ja hankin puoliautomaattipistoolin kaiken varalta).
Että näin elettiin 1960-luvulla Lapissa.
ei muuta.
yhtikääs mitään.
Omatoimista valvontaa oli se kun kiikutin erään erämaalammen rannalta keppien varaan hanhien pyyntiin viritetyt verkot poliisilaitokselle.
Sen sijaan silloin kun toimin metsähallituksen toimeksiannosta ja metsähallituksen edustajana palkattuna erävalvojana, ei kysymys ole mistään omatoimisuudesta.
kovin yleistä ole tai ainakin kiinnijääminen on harvinaista.
Tuskimpa kukaan kaipaa pari hirveä ja niin paljon kuin luonnonsuojelua arvostankin ja luomuaatetta kannatan niin olen alkanut toivoa parin suden katoavan salametsästäjien toimesta.
(tulevat parin metrin päähän ihmistä jo, eli rohkaistuvat vuosi vuodelta)
kotiperälläni salakaadot saivat todella mittavat puitteet. Parin vuoden aikana kotikyläni ympäristöstä tuli ilmi 5-6 salakaatoa, joista vain yksi poliisin toimesta selvitettiin.
Seuraus tästä hommasta oli se, että vuosina 1970-1971 ei myönnetty ainuttakaan hirvenkaatolupaa hirvikannan vähäisyyden takia.
Eli salakaatojen uhreina ovat mm. rehelliset metsästäjät.
pitäsi palkita ainakin pääteiden varsilta hirvet kaataneet salakaatajat. Nämä kantturat aiheuttavat vuositasolla niin paljon pahaa jälkeä, että sitä ei voi edes rahalla korvata.
Ainakin etelä-Suomesta kaikki hirvet kylmäksi vaan. On se ihme ja kumma että vaarallisten tuhoeläinten annetaan juoksennella valtoimenaan vain siksi että jotkut tahtovat harrastaa metsästystä. Jos sudet/karhut tekisivät murto-osankin hirvien aiheuttamista vahingoista olisi ne kaikki armotta ammuttu!
että meni selvittään sen yhden salakaadon?
Eikö ne tiedä että on paljon parempi menettää pari ylimääräistä hirveä, olla näkemättä ja kuulematta. Eikö paikallinen väki ymmärrä pitää kiukuttelua poliisiin päin, jos ne menee selvittämään jotain yhtä turhaa ja järjellä ymmärrettävää tekoa?
Rauhoitettu eläinlaji, esim. kotka olisi asia erikseen mutta kai nää hirvet ja peurat kestää sen 5-6 salakaatoa vuodessa. Käsitän jos luku kasvaisi vuosi vuodelta ja olisi reilusti yli 10.
Sudet ovat EU:n erityisessä suojelussa. Nytkin Sodankylän Rajalan kylällä ovat tappaneet kymmeniä lampaita, pari koiraa ja legioonan poroja, mutta kaatoluvat ovat lujassa. Oikeus vain neljään kaatolupaan Lapissa ja tällähän ei tuhoja vähennetä.
1960-luvulla oli se, että hirvenkaatoluvat myönnettiin vuodesta toiseen yksille ja samoille hakijoille kun samaan aikaan oli metsästäjiä, jotka olivat viisikin vuotta kaatolupaa turhaan anoneet ja kansa otti oikeuden omiin käsiinsä. Kansan myötätunto oli salakaatajien puolella ja niinpä vain tämä yksi selvitettiin. Sekin sen ansiosta, että jätti hylsyt ampumapaikalle ja vaikka oli porakoneella ja teräsvillalla hionut patruunapesän niin vielä rikoslaboratorio tunnisti aseen ja kaverin osaksi jäi tunnustaa koko juttu.
Mainittakoon vielä, että poliisia vastaan täällä ei niinkään kiukutella, mutta metsähallitusta vastaan kylläkin. Se kun kaiken aikaa yrittää riistää paikallisilta niin metsästys kuin kalastusoikeudetkin ja pyrkii rahastamaan turistilupia myymällä. Ja tätähän paikalliset eivät suopein silmin katsele.
että metsähallitus jyrää isomman oikeudella. Valitettavasti.
1970-luvun alussa metsähallitus intoutui laittamaan metsäteilleen lukitut puomit, joka merkitsi sitä, että näitä metsäteitä saattoi käyttää vain metsähallituksen henkilökunta ja poromiehet.
No. Kaverin kanssa varustettiin polkupyörät autoon, ajettiin eräälle puomille ja jatkettiin pyörillä matkaamme. Pari kilometriä ajettuamme tuli henkilöauto vastaan, pari paikallista metsähallituksen metsuria, toisella suojaamaton haulikko pystyssä polvien välissä ja tämän jälkeen seurasimme tienvarren jälkiä, oli viiden kilometrin matkalla ammuttu kolme lintua tielle.
Eli tätä se on metsähallituksen toiminta ollut kautta aikain. Tavallisilta kansalaisilta riistetään kaikki oikeudet mm. metsäteiden käyttöön jotta metsähallituksen oma väki saa rauhassa harjoittaa rikollista toimintaa.
ne ei sitä tee, mutta eivät osanneet varautua pyöräilijöihin.
että marraskuulla 1974 Sodankylässä pidettiin riistahoitoyhdistyksen ylimääräinen kokous näiden puomien vuoksi. Tässä yhteydesä joku osanottajista otti esille mainitun maantiemetsästyksen, jonka johdosta silloinen aluemetsänhoitaja teki rikosilmoituksen Pelkosenniemen poliisille.
Pari kuukautta myöhemmin menin käymään poliisilaitoksella, jossa eräs vanhempi poliisimies tuumasi ensimmäisksi: "Jaaha. Minunpa pitää kuulustella sinua siitä metsästysjutusta". En tiennyt kyseisestä riosilmoituksesta mitään ja kerkesin jo ihmettelemään, mitähän minä olen oikein tehnyt. Kuulustelun syy selvisi poliisin kerrottua asian ja kun kerroin, että tapaus sattui Pelkosenniemen puolella, veti poliisi kuulustelupöyäkirjan koneestaan ja ruttasi sen roskakoriin: "Sittenpä asia ei kuulu meille" ja asia jäi sillensä.
Myöhemmin keskustelin asiasta erään tuomarin kanssa ja hänen näkemyksensä oli, että metsurit olisi tuomittu tekemiemme havaintojen perusteella.
yllätettynä itse teosta