Hei!
Minua huolestuttavat vauvan itku/raivokohtaukset, joihin mikään ei tunnu auttavan... alkoivat noin kahden viikon iässä, aluksi iltaisin mutta nyt saa "raivareita" myös päivisin. Kohtausten tullessa tarjoan rintaa, hyssyttelen ja rauhoittelen, kokeilen eri asentoja jne jne, mutta ei,huuto jatkuu ja jatkuu. Kestää yleensä puolesta tunnista pariin tuntiin. Vauvan pitäisi olla terve, ainakaan mitään sairauteen viittaavaa ei ole (ellei itkukohtaukset sellaiseksi luokitella). Alkaa hiljalleen epätoivo hiipiä ja usko omaan äitiyteeni olla koetuksella kun mikään ei tunnu tepsivän... Onko tämä nyt koliikkia vai normaalia vauvan elämää? Ja hyviä vinkkejä apukeinoista otetaan vastaan.
Minua huolestuttavat vauvan itku/raivokohtaukset, joihin mikään ei tunnu auttavan... alkoivat noin kahden viikon iässä, aluksi iltaisin mutta nyt saa "raivareita" myös päivisin. Kohtausten tullessa tarjoan rintaa, hyssyttelen ja rauhoittelen, kokeilen eri asentoja jne jne, mutta ei,huuto jatkuu ja jatkuu. Kestää yleensä puolesta tunnista pariin tuntiin. Vauvan pitäisi olla terve, ainakaan mitään sairauteen viittaavaa ei ole (ellei itkukohtaukset sellaiseksi luokitella). Alkaa hiljalleen epätoivo hiipiä ja usko omaan äitiyteeni olla koetuksella kun mikään ei tunnu tepsivän... Onko tämä nyt koliikkia vai normaalia vauvan elämää? Ja hyviä vinkkejä apukeinoista otetaan vastaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
sitä koliikkia, kerta ei "muuta" sairautta ole, esim. korvatlehdus...
kovasti koliikilta..
Koliikki-itkut alkavat useimmin juurikin parin viikon iässä ja "kohtaukset" tulevat hyvinkin samoihin aikoihin päivittäin.
Meillä esikoisella alkoi huuto n. klo 21.30-22 ja jatkui pitkälle yöhön. Nukkumaan päästiin useimmiten vasta kolmen jälkeen aamulla.
Koliikki jatkuu yleensä tuonne n. 3kk:den ikään asti. Vyöhyketerapia on yksi sellainen kokeilemisen arvoinen juttu.
Meillä minä ja mies vuoronperää kanneltiin lasta ympäri huushollia ja keinuteltiin sylissä.
Ei siinä oikein muukaan auttanut. Jaksamista se kyllä vaatii roppakaupalla molemmilta ja pyytäkää ajoissa hoitoapua esim. isovanhemmilta, jos alkaa omat unet kärsiä liikaa.
Itse en kauheasti "kärsinyt" kun lapsi kuitenkin sit, kun viimein nukahti, niin nukkui ihan mukavasti usean tunnin pätkissä ja sain itsekin nukuttua, mut kyllähän se sydäntä raastoi kuunnella sitä huutoa.
Koliikin piikkiin laitetaan tässä maassa niin paljon kaikkea muutakin joka voidaan parantaa.