Elämän raskaita kriisejä ovat ystävyyssuhteiden katkeamiset. Avioero ontällainen, jossa ainakin toinen osapuoli kokee tulleensa hylätyksi.
Miten siitä selviää mies tai nainen?
Miten siitä selviää mies tai nainen?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
jos sinut on hylätty.
Jos sinä hylkäät ei ongelmaa ole olet kun kukkulan kuningas.
Jos sinut hylätään joudut miettimään miksi. Ja luulen että aika nopeasti löydät syyn.
Ja kun olet syyn löytänyt on sitä ihan turha enää murehtia, parantaa vain.
Avioero oli pahin ja siihen liittyi sitten todella paljon muutakin. Viisi vuotta siihen toipumiseen mieheltä meni. Rakastin sitä naista todella paljon, mutta löysi paremman. Rahasta ei ollut kysymys, vaan siitä ettei oma aikani oikeastaan riittänyt muihin kuin työasioihin.
Ystävyyssuhteita tuskin "muulta alalta" ihan helpolla saa edes poikki. Kyllä ne säilyvät ihan lapsuudesta hautaan, kun aitoja ovat. Hoitoa toki kaipaisi enemmän, mutta ei hoitamattomanakaan kokonaan katoa.
Olen kokenut 2 v takaa pari jonkinlaista ja melkein samanlaista "järkytystä". Ensin tuli kadulla vastaan mies, jota en ensin tuntenut. Urheilukaveri muutaman sadan kilometrin ja parin vuosikymmenen takaa. Kysyi:"Muistatko vielä" ja sanoi nimensä. Tottakai, se paras poikafrendi!
Ei mennyt kauankaan, kun kahvilassa purjehti samaan pöytään upea nainen. Ihmettelin vähän, mitä tuo tähän. Sanoi nimeni ja taas tutut "muistatko vielä?" Tunnistin "teinirakkauteni", hämmästyin niin, että alkajaisiksi en osannut kuin kysyä "missäs sun letit nyt ovat?"
Nyt on kummankin kanssa netissä juteltu ja tuntuu kuin kaikki olisi "kuin joskus ennen". Erilaiset elämät, mutta sama ystävyyden tunne.
minä haluaisin keskustella aiheista, mutta aina tulee vastaan joku "rakkauskertomus!.
miksi et jo lähde,miksi turhaudut meidän tavisten joukossa?
yritän olla. :)
Älä suutu ystävä, mielipiteiden vaihto vaatii jonkinasteista kiukuttelua.
H.
miks muka? Oletko mies, vai nainen. Olis kiva tietää, että mitkä hormoonit sinua vievät.
Eikös muka voi ihan hyvässä yhteisymmärryksessä keskustella, kun on vain erilaisten ihmisten mielipiteistä kysymys, eikä kukaan ole oikeassa enemmän kuin toinenkaan. Samaa tai eri mieltä voidaan olla, mutta siitähän se keskustelu juuri syntyy.
En ole huomannut täällä oikein yhtään kunnon keskustelua, Pelkkää irrallista huutelua ja jotain älytöntä kommenttia, useimmiten.
Mielestäni keskustelu on sellasta, että kerrotaan oma mielipide aiheesta ja kommentoidaan mahdollisesti toisen esille tuomaa näkökantaa, eikä ruveta sekoilemaan ja eksymään tahallaan aiheesta.
Miksi edes osallistuu sellaiseen keskusteluun, mihin ei oikeesti ole mitään sanottavaa.
kivaa kiukuttelua.
Mistä me aloitamme? Mikä sinua ihan tosissaan kiinnostaa?
taviksen? Onko Sinulla jokin suurempi voima takanasi kun voit koko palstan ihmiset kastittaa johonkin luokkiin? Aloita ensin käyttämällä kiinteämpää nimmaria niin päästään keskustelemaan kunnolla. Palstan tasoa kyllä nostaa se jos täällä on tasokkaampaakin ajattelua.
aiheita vaikka kuinka, mutta ehkä tällä hetkellä yleisemmin vois keskustella sos.puolen asioista.
Vanhusten asemasta ja lapset, lapset, ne on mun sydäntä lähellä.
Omat lapsenlapset ja lastenkotien lapset ja muuten vanhempiensa hylkäämät.
Lisäksi kiinnostaa nykyinen sosiaalipolitiikka, kun näyttäis, ettei siinä ole päätä eikä häntää.
Yhteiskunnan varoja tuhlataan ihan mennen tullen.
Lisäksi olen suunnitellut tota terveyskeskustouhua.
Ne jonot on ihan lääkäreiden itsensä luomia.
Jos lääkärit jotain osaisivat, voisivat antaa oitis oikean hoidon ja oikeat reseptit, ettei ihmisten tarvis ravata arvuuttelemassa mikä vaivaa ja kuinkahan mones lääkäri sattuis edes jotain tietämään.
Kun ei osata mitään, niin määrätään turhiin kalliisiin tutkimuksiin. Siirretään vain potilan kärsimyksiä ja pahimmassa tapauksessa arvaillaan niin kauan, että potilas ehtii jo kuolla, tai tauti on edennyt niin pitkälle, ettei ole enää mitään tehtävissä.
Minä en mene terveyskeskukseen, ennen kuin olen muuta kautta selvittänyt, mikä minua vaivaa ja mitä kokeita pitää ottaa asian varmistamiseksi ja suunnilleen vielä mikä lääke siihen auttaa.
Muuten käynti on aivan yhtä tyhjän kanssa.
Mikäs sinua kiinnostaa?
Mitä mieltä itse olet näistä, näetkö ongelman olemassaolon?
vie vähän aikaa mutta tässä on pari kopiota ajatuksistasi joista haluaisin jutella:
---
Vanhusten asemasta ja lapset, lapset, ne on mun sydäntä lähellä.
Omat lapsenlapset ja lastenkotien lapset ja muuten vanhempiensa hylkäämät
Yhteiskunnan varoja tuhlataan ihan mennen tullen
Minä en mene terveyskeskukseen, ennen kuin olen muuta kautta selvittänyt, mikä minua vaivaa ja mitä kokeita pitää ottaa asian varmistamiseksi.
Et sanaakaan aloituksen aiheesta. Avioerosta, sen kipeydestä, toipumisesta.
Olet sokea!
kommentoinkin vain tuota edellistä kirjoitusta, et silleen. Keskustelu rönsyilee välillä, silti se voi olla keskustelua, jos niin halutaan.
sitä paistin ruskistumista ja kuvittelin, että palaat em.aihesta asiaan, mutta ilmeisesti odotit, että avaan keskustelua aiheista.
No, alotetaan vaikka sillä, että tiesitkö, että nykyään otetaan lapsia huostaan mitä ihmeellisemmillä perusteilla. Mm. koulukiusattuja, tai hoitoa tarvitsevia lapsia, aivan normaaleista kodeista. Hoitopaikan maksut ovat 200-700 e /vrk.
Yhteensä huostassa yli 16.000 lasta, joista vain 37 %:lla syy vanhempien päihteiden käyttö.
Vanhukset jätetään heitteille eri laitoksiin.
Kukaan ei ehdi heitä syöttää. ruoka tuodaan viereen ja jos ei itse pysty syömään, niin korjataan pois.
Vaippoja ei ehditä vaihtaa, eikä ole aikomustakaan, vaan hommataan aina vain imukykyisempiä, ettei tarviskaan. Monet voisivat asua kotonaan huomattavasti pidempään, jos saisivat oikeanlaista tukea asumiseensa, mikä lopulta olisi edullisinta yhteiskunnalle kustannuksiltaan, sekä inhimillisesti ajatellen.
Tässä nyt muuta ajatus avaukseksi, jos kiinnostaa.
Oli vartin 250 asteessa ja nyt odottaa mittaria 61 asteeseen.
Tuntui hyvältä että olet painanut joitakin asioita mieleesi.
Nuo, mieltäsi painavat asiat, tarvitsevat kahta asiaa: Henkilökuntaa ja rahaa.
Lapset otetaan kodeistaan ammattitaidolla, vanhuksia hoidetaan laitoksissa ammattitaidolla, lapset saavat ihan vapaasti hoitaa vanhuksia kotona, koulussa on aina kiusattu, minuakin ennen kun löin takasin turpaan.
Nuoruusaikainen "kriisiryhmä" korvattiin sillä että lyötiin takaisin turpaan.
Vähän kun "Tuntemattomassa sotilaassa", perinpohjainen känni vaan ja sitten töihin, siinä se sota oli.
Kaikki mistä puhut näyttävät vaativan toisten ihmisten rahoja, keneltä niistä haluat ne ottaa?
Anteeksi vain, mutta ei liity alkuperäiseen aiheeseen millään tavalla? Olisiko voinut ajatella tämän uuden aiheen nostamista toisaalle?
Onhan sinulla paljon aikaa lukea tämä saitti alusta loppuun.
Minä odotan kyllä.
ettei kaikkea ole rahalla korvattavissa.
On aika jo ruveta puhumaan asennemuutoksesta.
Asennemuutoksella saamme inhimillisemmän kohtelun, niin lapsille, kuin vanhuksillekin, eikä vielä maksa sentin senttiä ylimääräistä.
Vanhusten aseman parantamiseksi, olen ideoinut mielessäni jonkinlaista vanhusten luottamushenkilöä,tai asianajajaa, joka puhuisi heidän puolestaan laitoksissa ja silloin,kun eivät itse osaa pitää puoliaan. Eivät joko ymmärrä, kehtaa tai uskalla, tai ovat muuten liian heikkoja.
Tälläiset henkilöt toimisivat vanhusten parissa kaiket päivät ja he auttelisivat kaikessa muussakin missä voivat. He olisivat vanhusten luottohenkilöitä, jotka olisivat aina "lähellä".
Tämän rahottaisin osin yksityisiltä kerättävällä vanhuusvakuutuksella ja lahjoitusvaroilla.
Kunnat ja valtio maksaisivat palkoista sen osan mikä nyt menee työttömyyskorvauksen maksuun ja ylimenevä osa sitten rahoitettaisiin eri lähteistä.
Ideana on myös se, että tällä systeemillä työllistettäisiin melkoinen määrä ihmisiä ja tähän työhön lisäksi soveltuisivat iäkkäämmät henkilöt, joiden on muutoin vaikea ikänsä vuoksi enää työllistyä.
Perustettavat toimet tai virat eivät olisi mitään työllistämisjuttuja, eikä suojatyöpaikkoja vaan aivan asiallista kunnon palkalla korvattavaa työtä, niin että olisi mielekästä päästä tekemään sellaista työtä ja motivaatio riittäisi asioiden kehittämiseen ja eteenpäin viemiseen.
Sillä valmisteltaisi myös meille parempaa ja arvokkaampaa vanhuutta.
Asenteita vanhusten arvostamisessa olisi paaaljon parantamisen varaa.
Hengissä.
...kuin ero, silti se on pieni kuolema ja kuolemasta on tehtävä surutyö/: