Anteeksi tunkeutumiseni! Tulin tuolta aikuisten (70 ) puolelta kirjoittamaan, etten jää niin yksin.
Eilen kuulin tv-uutisista hälyyttävän uutisen.
Suomeen rakennetaan leikkihalleja!!!!!
Lapselle siis pannaan karkkia, purkkaa ja hampurilaista suuhun, annetaan rahaa kouraan leikkihallia varten.
Päivät lasketellaan mitään ajattelematta ja sen jälkeen pelataan tietokoneella.
Internetkään ei vielä riitä, ei olla taidettu huomata sen turmelevaa vaikutusta.
Ikäisteni ja teidän nuorempien´kin lapsuudessa oli usein köyhää. Lastenkin piti keksiä leikkejään, tehdä leikkikaluja kuten nukkeja ja autoja.
Ihminen oppi jo lapsena tekemään suunnittelemaan päättelemään j.n.e., Opittiin elämisen taitoja jo varhain.
Mitä tulee näistä leikkihallilapsista??
Meillä on lapsivaltuutettu, korkeasti oppineita kasvattajia j.n.e.
Minäkö, vanha Ruuneperi, ainoastaan kauhistelen???
Eilen kuulin tv-uutisista hälyyttävän uutisen.
Suomeen rakennetaan leikkihalleja!!!!!
Lapselle siis pannaan karkkia, purkkaa ja hampurilaista suuhun, annetaan rahaa kouraan leikkihallia varten.
Päivät lasketellaan mitään ajattelematta ja sen jälkeen pelataan tietokoneella.
Internetkään ei vielä riitä, ei olla taidettu huomata sen turmelevaa vaikutusta.
Ikäisteni ja teidän nuorempien´kin lapsuudessa oli usein köyhää. Lastenkin piti keksiä leikkejään, tehdä leikkikaluja kuten nukkeja ja autoja.
Ihminen oppi jo lapsena tekemään suunnittelemaan päättelemään j.n.e., Opittiin elämisen taitoja jo varhain.
Mitä tulee näistä leikkihallilapsista??
Meillä on lapsivaltuutettu, korkeasti oppineita kasvattajia j.n.e.
Minäkö, vanha Ruuneperi, ainoastaan kauhistelen???
Vastaukset 23
Vanhimmat
kauhistelija, tässä on toinen. Tuota uutista en kuullut ja hyvä niin. En olisi halunnutkaan kuulla.
Oikeassa olet. Enne keksittiin itse leikit ja tehtiin nuket ja autot itse. Puhumattakaan käpylehmistä, niistä kaikkein rakkaimmista. Olisitpa nähnyt maatilani! Nykyään kaiken pitää olla valmiina. Lapsoset katselevat, kun lelut leikkivät itsekseen. Jos noita härveleitä nyt leluiksi voi kutsua. Myrkyllisiäkin vielä! Ei entisajan Molla-Maijassa mitään myrkkyjä ollut.
Mutta, mutta. Kehitystä ei voi pysäyttää. On pakko kulkea mukana. Ja voihan olla, että leikkihalleista seuraa jotain hyvääkin. Lasten on itse keksittävä tekemisensä, käytettävä mielikuvitustaan.
Ja kyllä aikuisilla on pääsy tänne nuorison joukkoon. Pistäydy useamminkin.
muksuille on ollut jo iät ja ajat. Sellaisia lapsiparkkeja. Tavarataloissa, laivoilla, urheilukisoissa ym.
Mutta tuo vähän ihmetyttää, kun pitäisi rakentaa noita "ukkoparkkejakin" tavarataloihin, jotta vaimot vapaammin shoppailemaan.
Hyväksytään, jos lompakko kuitenkin saa jäädä omaan taskuun. Tuotesuunnitteluun kuitenkin terveisiä, että kaljaa ja strippausta kuitenkin tarjolle.
Ei muuten jaksa kestää pohtimista, mitä kaikkea turhaa se muija taas ehtii ja keksii raahata maksettavaksi
Isojen kauppakeskusten yhteyteen vaan parkki koko perheelle!
*Palvelija* hakee ostoslistan ja me vaan nautitaan, tietysti omilla rahoilla, kahvia ym...
Seurailemme lastenlasten leikkejä ja ostokset ...hupsiss..tulee jonkun ajan kuluttua! Siitä voi sitten aloittaa kotimatkan tyytyväisenä, tulla uudelleen jos palvelu on hyvää.
Tai -no- ?
Kaikille parkkeja, on mummo- ja pappaparkkeja isoissa marketeissa ja liikkeiden auloissa.
Mummot hirvittelevät maailman menoa, sorjasäärisiä, mannekiinivartaloisia nuoria naisia ja partaisia nuorehkoja isiä.
Papat taas ovat ihan tohkeissaan eläkkeiden 2,4% korotuksista, hintataso yllättää monella kantilla. Kevyen musiikin viihdeammattilaisten korkeita lippuhintoja jopa 50€/kpl 2 x 45min laulelmatuokiosta. Tulevat maakuntia rahastamaan kun suosio on laskussa. Kirkkokonserteissa kerätään verotonta tuloa myymällä ohjelmia.
Veroja kierretään, mitäs tekee eläkeläinen, maksaa joka lantista veron. Paha mieli sitä vain tulee marmattaessa. Joten mennäänpä Hampurilaisbaariin tilataan juustohampurilainen kuppi mietoa kahvia kyytipojaksi, sillä se päivä jatkuu.
Veimme lapsiamme ja heidän kavereitaan 80 km päässä olevaan Puuhamaahan, 2-3 kertaa kuukaudessa,
olin hyvin innostunut siitä ym. leikkipaikoista.
olin ja olen sitä mieltä että lasten kuuluu leikkiä ja seurustella ikätovereittensa kanssa, mahdollisimman paljon.
sillä nykyään muutetaan paikkakuntaa, opiskelun ja työn vuoksi, ihmissuhdetaidot ovat hyvin tärkeitä.
""Mitä tulee näistä leikkihallilapsista?? ""
meidän lapsista on tullut lääkäri, erikoistuu psykologiaan,
yhdestä tulee keväällä arkkitehti ja yksi opiskelee poliittista historiaa ja taloutta.
Mitään ei ole vielä tullut, muta kyllä jo 3500 € paikkeilla saavat kun töissä tilapäisesti ovat.
-----------------------------------------------------------------
- niistä kun oppivat perheen piirissä useita taitoja, on tuo pikku puuhastelu vienyt suuremmat lukuhalut.
- meillä vain leikittiin ja sitä leikkiä jatkettiin koulussakin, kilpailtiin kavereiden kanssa kuka on paras, kuka pääsee vaativampiin kouluihin.
Kun meillä ei olut tarjota aina uusia asioita,
alkoivat lukea, kun ei ollut muuta tekemistä.
Ikäisteni ja teidän nuorempien´kin lapsuudessa oli usein köyhää.
-----------------------------------
meillä oli sellaista, että näpertelin aina kaikkea kivaa, tilasin Elektrofotosta, Annankadulta osia joka viikko,
muista kaupoista kerran kk, varsinkin kesälomalla.
kun näpertelin 3-4 kaverin kanssa, siinä meni aika ja lukuhalut.
eli kansakoulunliikelinjan se jäi.
meille 40 luvun lopulla syntyneillä oli hyvä aika elää,
mutta nyt
ei ylioppilaskaan ole mitään,
kyllä lapsien pitää antaa aleikiä ja lukea, kuten kaveritkin tekevät.
Muitakin oppeja toki tarvitaan, mutta kyllä riittävä raha on niistä tärkeintä,
"rahaa pitää saada tavalla, joka ei ihmistä syö",
oli lastemme iskulause.
Meillä on olemassa järjestökin, joka ajattelee lapsen parasta ja sitä mitä me mummut ja vaarit voisimme tehdä lasten hyväksi.
Katsopa Googlesta: Suomen Isovanhemmat ry
kreikassa sanoi,kun tuo nuoriso on on niin kamalaa,n3000 vuottasitten,ei uutta auringon alla
Sitä vartenhan niitä rakennetaan, erilaisia parkkeja, leikkipaikkoja, kylpylöitä ja muita, että ihmiset maksaisivat niistä itsensä kipeiksi.
Ei kukaan lasten parasta siinä ajattele, vaan helpointa tapaa tyhjentää aikuisten taskut rahasta.
Tehdään asiasta tärkeä, korostetaan, kuinka kehittävää leikki ohjatusti on, kutsutaan aikuisetkin mukaan, tarjotaan mahdollisuus ruokailuun ja muuhun kaikkeen, jotta voitaisiin olla yhdessä koko päivä lasten ehdoilla. Illalla sitten kotiin matti kukkarossa.
Se on jutun juoni. Eikä mitenkään uusi keksintö.
noin 30 vuotta sitten olivat aika kekseliäitä ja viisaita mielestäni. Ajattelin usein mistä se johtuu. Tänään ymmärrän hän ei hukuttanut heitä valmiisiin leikkikaluihin vaan he saivat rauhassa keksiä omat leikkinsä. Poika alkoi jo pienenä liike asiat ja myi meille äideille pienellä voitolla tavaroita joita tiesi päivittäin tarvitseva. Hänen tyttärensä oli ajatteleva tyyppi ja vaan muutama leikki kalu, ja hän leikki aina jotain. Naapurit kauhistelivat ja säälivät lapsia kun ei heillä raukoilla ollut tarpeeksi leluja. Tänään nämä lapset ovat hyvissä ammateissa,poika pyörittää firmaa joka on kukoistava ja tyttö on sosionoomi ja opiskelee siinä sivussa aina jotain. Ne jotka kauhistelivat heidän "köyhää" lapsuuttansa kulkevat auttamassa lapsiaan joka viikko kun he eivät jaksa elämän menoa ilman vanhuksia,niin kin voi käydä.
joutuu miettimään, ja suunnittelemaan, kuin vaikkapa pleikkaripelissä?
Siinähän saa ahaa-elämyksiä, jos missä. Kaikki on kiinni siitä, kuinka pystyt pelissä etenemään.
tv. tämän palstan ikäinen pleikkaristi.
Aika aikaa kutakin, emme me saa historian kelloa käymään taaksepäin.
että leikki on lapsen työtä.Se opettaa oikeaankin elämään,kuten; Kauppaleikit,Nukkien hoito,Autoilla leikkimiset jne esimerkkejä riittää.
En ole viettänyt lapsuuttani köyhyydessä, oli leluja ym., samoin omalla lapsellani. Hänen lapsensa elää myös omaa aikaansa omine tapoineen. On hienoa seurata nuorempien elämää ja ottaa siitä mielenkiintoisia asioita omaan elämäänsä eikä jämittää vanhassa.
Niinhän se on ,jotta aika aikaa kutakin.
Olin illalla kutsuilla ,niin sanotuilla lelu-kutsuilla.Yllätyin miten kehittäviä juttuja esim. palapeleissä oli.Oppia ihan 2-vuotiaille asti.OLi pelejä ,jotka auttoivat lasta hyväksymään häviämisen .Monenlaista kehittävää ja omaa huomiokykyä kehittävää oli niissä jutuissa.(Ajattelin meneväni pehmoleluja ostamaan ,mutta yllätyin.) Itse olen kehitellyt leikkini kävyistä ,kivistä j.n.e kuten meidän ikäisten useimman on täytynyt tehdä.Ei ollut kaupoissa sota-ajan jälkeen kuin mustapekkakortit ja värikynät. Eiköhän näin ollut?
Eikös tuo tunnu aika hyvältä,
toimii kesällä ja talvella, voi mennä yksin ja kaveriporukalla.
Yksi aikuinen voi viedä ja muut aikuiset saavat "omaa aikaa".
vai mikä siten olisi varmempi tie onneen ja menestykseen, elämässä.
Oletan vähintään, melkein tiedän, etä leikkiin aktiivisesti osallistuva lapsi kehittyy paremmin.
Puolustatte leikkipuistoja, mikäs siinä, leikkihalleissa tullaan käymään ehkä päivittäin kuin kuntosalilla.
Tällä tietokonekaudella on tietysti pysyttävä ajan mukana. Ensimmäisiä leikkikaluja on tietysti tietokone.
Liiallinen pelaaminen ja verkostoituminen, jopa rikollisiin piireihin, ei voi olla hyväksi. Tapaus Jokela oli liian suuri varoitus.
Liukuminen pyllymäessä ilman vähääkään ajattelua ei voi kehittää ketään.
Te, lähes kaikki, hyväksytte kehityksen kritiikittä. Oikeushan teillä siihen on!
Minakin luen viestinne, lukekaa te edes avaukseni!
"Mitä tulee näistä leikkihallilapsista?? "
Meidän ainakin tuli, leikkipaikkojen, puuhamaiden, jääkiekon jälkeen työläisperheen lapsista tervejärkisiä ja menestyviä.
Puolison löysivät aivan itsensä ikäisestä ja työpaikatkin kotiseudulta.
Vihjaan että jos liikaa on kodin ohjauksessa,
ja saa niitä kodin elämisen taitoja,
voi olla että tärkeämmät taidot "ihmis-suhdetaidot" jäävät heikoksi.
Jolloin ajaudutaan avioliitoissa suuriin ikäeroihin, jopa eroihinkin.
Niin se aikaa menee eteenpäin ja jokainen ikäpolvi elää tavallaan. Ennen (lapsuudessani) askarreltiin tuvan nurkassa puusta ja paperista. Ei ollut muuta materiaalia. Leikittiin erilaisia pihaleikkejä ja lapsia oli joka perheessä paljon, joten aina oli leikkikavereita. Nyt on toisin. Kavereita löytyy puuhamaista jne. Riiuuiässä kuljetettiin tyttöä pyörän rungolla. Oli keinut ja vipukelkat. Nyt on mopot ja autot.
Vauraus on luonnut mahdollisuuden monenlaisiin valmiisiin leluihin ja puuhamaihin. En koe siinä mitään hälyyttävää. Eiköhän lasten mielikuvitus toimi niissäkin leikeissä.
Kädentaitojen opettaminen on asia erikseen. Se kuuluu edelleen isille ja äideille sekä myös meille isovanhemmille.
Otsikkoni nimitys ei kuitenkaan liene syntynyt aiheetta.
mutta vähän ajatuksia tuo kirjoitus herätti. Tulin äidiksi niin vanhana, että en niin hirveästi tarvinnut "omaa aikaa", vaan nautin lasteni seurasta. Muistan, kun perheemme oli Suomessa hotellissa lomalla ja siellä oli leikkihuone. Monet vanhemmat jättivät lapsensa sinne valvomatta. Sisarukset vetivät kerran yksivuotiaan liukumäestä ylös ja antoivat laskea. Ei vielä pystynyt kävelemään ja olisi voinut pudota sivusta, mutta oli onnea matkassa. Vanhemmat olivat baarissa drinkillä. Siellä oli myös pallomeri ja isommat pojat alkoivat heitellä palloja ympäriinsä. Meidän piti ottaa ohjat käsiimme. Hain vastaanotosta värikyniä ja osa lapsista alkoi piirrellä taululle. Jos esim. kymmenkunta toisilleen vierasta lasta jätetään leikkihuoneeseen ilman valvontaa, niin kaaoshan siitä usein syntyy. Kyllä jonkun pitää olla ohjaamassa ja puuttua asiaan, jos näkee sen tarpeelliseksi. Itse olen usein jättäytynyt pois aikuisten hommista ja alkanut ohjailla lapsia, kun olen nähnyt, että leikit eivät suju ilman aikuista. Yleensä olen itsekin nauttinut. Omat lapseni nauttivat pienenä piirtämisestä. Ostin lehtiöitä ja säästin piirustukset. Muuton jälkeen käyn läpi näitä piirustuksia ja säästän parhaita. Pienelläkin lapsella on hyvä olla iso lehtiö, niin saa vedellä vapaasti. Minusta parasta, mitä voi antaa muille ihmisille, on aika.
Kirjoituksistasi päätellen, Sinä, "1943" olet sitten ihmeen hyvä, oikea supernainen, kaikilla elämänalueilla. Mistä tuollainen kaikenosaaminen, -tietäminen ja -ymmärtäminen on voinutkaan syntyä?
Hyvä minäkin olen monessa, mutta en sentään tuollainen.
Hyvät jatkot Sinulle! toivoo "kateellinen"
"hyvää päivänjatkoa"
vastauksestasi, muuten en voi ymmärtää kateuttasi. Pidän lapsista ja omieni ollessa pieniä meillä saattoi kesäisin olla toistakymmentä lasta, jotka esittivät meille teatteria ym. Nyt nuo kaikki ovat jo aikuisia, mutta hyvät välit minulla on näihin nuoriin. Unohda tuo kateus ja nauti elämästä hetki kerrallaan. Ennen omia lapsia olin varaäiti naapuruston lapsille.