Joko kyllästytte runoiluun. Muistoja!
Vieläkö muistat kaukaista aikaa
mikä lapsuuteen onnea toi.
Kaikkea ilon ja riemun taikaa
joka kedoilla sointuina soi.
Kera valkoisten päivänkakkaroiden
hentoisten sinikellojen,
punervain kissantassujen
ja keväisten valkovuokkojen
elit onnesi etsikko aikaa.
Iloitsit kilossa auringonpaisteen
laulelit kasteissa ruohikon,
Huhuilit kaiuille metsänrinteen
kisailit mukana perhosten.
Sinisen välkkeisen järvenselän
vihreät kaislikot rantojen,
lumpeitten valkoisen väriloiston
nähdä sait pinnoilla vesien,
kun elit lapsuuden kultaista aikaa.
Kunnailla lapsuuden elon mailla
temmelsit riemusta kirmaillen.
Taivaan lintusten pienten lailla
uskoit sä tulevaan onnehen.
Koivujen latvoissa jossain näki
kesän lintujen laulavan,
ja metsän kätköissä kukkuva käki
ennusti elämää vuosien,
silloin elit sä auvoista aikaa.
Vieläkö muistat marjaiset metsät
ja suotkin karpalo mättäineen.
Muistatko siniset orvokkipellot
kun matkustat aikaan menneeseen.
Nyt laulele vieläkin lapsen lailla
iloitse riemuista elämän,
astele murhetta,huolta vailla
ja kiertele kivikot polkujen,
elä entistä lapsuuden aikaa.
Jatka myös matkaa entisin toivein
unohda arjen harmauden.
Katsele,kuuntele selkein mielin
loiskeita elämän aaltojen.
Ja muistatko kultaisen lapsuuden ajan
ohitse kulkeneen kiirehtien,
toivotko silloisen kiiruhtajan
olevan kiireinen edelleen.
elä uudelleen muistojen aikaa.
= = = = = = = = =
.
Vieläkö muistat kaukaista aikaa
mikä lapsuuteen onnea toi.
Kaikkea ilon ja riemun taikaa
joka kedoilla sointuina soi.
Kera valkoisten päivänkakkaroiden
hentoisten sinikellojen,
punervain kissantassujen
ja keväisten valkovuokkojen
elit onnesi etsikko aikaa.
Iloitsit kilossa auringonpaisteen
laulelit kasteissa ruohikon,
Huhuilit kaiuille metsänrinteen
kisailit mukana perhosten.
Sinisen välkkeisen järvenselän
vihreät kaislikot rantojen,
lumpeitten valkoisen väriloiston
nähdä sait pinnoilla vesien,
kun elit lapsuuden kultaista aikaa.
Kunnailla lapsuuden elon mailla
temmelsit riemusta kirmaillen.
Taivaan lintusten pienten lailla
uskoit sä tulevaan onnehen.
Koivujen latvoissa jossain näki
kesän lintujen laulavan,
ja metsän kätköissä kukkuva käki
ennusti elämää vuosien,
silloin elit sä auvoista aikaa.
Vieläkö muistat marjaiset metsät
ja suotkin karpalo mättäineen.
Muistatko siniset orvokkipellot
kun matkustat aikaan menneeseen.
Nyt laulele vieläkin lapsen lailla
iloitse riemuista elämän,
astele murhetta,huolta vailla
ja kiertele kivikot polkujen,
elä entistä lapsuuden aikaa.
Jatka myös matkaa entisin toivein
unohda arjen harmauden.
Katsele,kuuntele selkein mielin
loiskeita elämän aaltojen.
Ja muistatko kultaisen lapsuuden ajan
ohitse kulkeneen kiirehtien,
toivotko silloisen kiiruhtajan
olevan kiireinen edelleen.
elä uudelleen muistojen aikaa.
= = = = = = = = =
.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.