Jack Russell?

Hei

Olemme myös mieheni kanssa etsineet. Kuulema tosi vähän tulee pentuja kun ne ei anna astua ja kaikki nartut pitää keinosiementää. on oikein eläinlääkäri joka siementää näitä koiria, erikoistunut tähän. Alkaa väihitellen mennä kiinnostus rotuun. Ja miten nämä sopivatkaan seurakoiriksi koska ne on jalostettu työhön.

Hei!

Etsiskelettekö enemmän seurakoiraa vai työkoiraa? Russeleita on kolmea sorttia: Ns. working Jack Russell, joka on omassa rekisterissään oleva työkoira. Parsonrussellinterrieri on vuonna 1990 näistä workkirusseleista viralliseksi (kennelliiton rekisterissä) roduksi eriytetty linja. Jackrussellinterrierit on taasen tästä pastori Russellin työkoirasta matalampiraajaisia versioita, ns. tappijalkoja.

Tässä linkkejä rotuyhdistysten sivuille:

http://www.parsonrussellinterrierit.net/
http://www.jackrussellinterrieri.fi/
http://www.jrtcgbsf.fi/

hei, minulla on 12viikkoinen jack russell-uros ja on oikea pikku termiitti, mutta ah, niin ihana pieni tappijalka :) urokset ovat helpompia siinä mielessä että niillä ei ole vuotopäiviä. russelit tarvitsevat paljon aktiviteettia että pelkäks sohvaperunaks niistä ei ole. Hoitohan on ihan perus kun muillakin koirilla, lyhytkarvaisilla.

Hinnoista sen verran, että rekisteröidyt parsonit ja russelit maksaa 1 000 e:n molemmin puolin. Workit huomattavasti vähemmän. Huomaa, että workit ovat omassa rekisterissään. Eli minkä näistä kolmesta sitten otatkin, niin katso, että se on rekisteröity. Osta pentu rotuyhdistyksen listalla olevalta kasvattajalta. Näin vältyt mahdolliselta pentutehtailijalta.

Russeleilla on kolmea turkin laatua: Sileä, puolikarkea ja karkea. Karkeat muunnokset vaativat nyppimällä tapahtuvaa trimmausta. Sen voi opetella tekemään itse tai voit viedä koiran pari kertaa vuodessa trimmaajalle.

Russeli on kovapäisempi kuin moni muu rotu, joten jos pitkää pinnaa ja johdonmukaisuuttaa löytyy, niin suosittelen lämpimästi. Ei vaadi älyttömästi touhua ja liikuntaa, vaan perus aktiviteetti riittää. Pelkäksi sohvaperunaksi siitä ei kuitenkaan ole.

Russel sopii yhteen ja ainoaan paikkaan: LUOLAAN.
Se ei todellakaan ole seurakoira, vaikka väitettäisi mitä.

mistä löytää halpoja jack russeleita ????? ja nuoria semmosia

meille tuli vuosi sitten elokuussa pieni jack russel tyttöpentu.. Eikä ole päivääkään harmittanut. Se vaan et taitaa eitin russeli olla poikkeus, ihan rauhalinen eikä vaadi mitään erikoisjuttuja. Lenkillä käydään normisti ja on leikkisä ja todella fiksu. Nartut ovat helpompia terrierissä. Olen sen huomannut ystäväpiirissä paljon russeleita mm tyttöjä ja poikia. Minä vaan ehdottomasti halusin tyttö hauveli. vaikka niitä juoksuja tulee ja menee.. Meillä on ollut 2 tosi pienet juoksut ei haitaksi.
Meille tyttö tuli mikkelistä ja makso 1000e sirutettu. Näyttelykoiraa en ottanut vaan ystvävää. On tullut perheen lellikki. osaa temppuja ei hauku turhia on todella kiltti. Myös tykkää kölliä siellä sohvalla. Et ei kande haukkuu yhtä koira rotuu jokainen on oma yksilönsä.
Meidän tyttö on puolikarkea ja joskus vähän nyppii se on siinä. On todella söpö kun on sellanen vähän pörrönen.. Nyt olen tyytyväinen etten ottanut sileekarvasta.
Lenkkeilen kyllä paljon, ei koira väsy, et energiaa riittää koko kylälle. Kaikki ruokanen on ja sisäsiisti ollut aina. Tuhoja ei ole tehnyt muuta kuin noita hänelle annettuja pehmolelujen pumpulit/täytteet ulos.
Olen tosi tyytyväinen russelin omistaja.
.

Itselläni on Working Jack Russel joka täytti marraskuussa vuoden ja taas vanhemmillani on Prason Russel joka on n. 5 vuotias ja kummatkin koirat on narttuja.

Oma vauvani on aivan ihana ! Päivääkään en vaihtais pois mitä neidin kanssa tässä touhaillu ! Virtaa riittää,mutta nytten kun vuosi tuli täteen niin sohvalla köllöttelykin on alkanut jo välillä maistumaan..onneksi. Ja joskus oikein kylmällä ja sateisellä kelillä aamulla aikaisin neiti voi olla niin nirsokin ettei halua tulla ulos että joutuu ottamaan koiran kainaloon ja mennä hetken matkaa niin että kaveri herää ja saa virtaa eikä lyö enää jarruja pohjaan :D Huomioa neiti hakee ihan niin kuin pikku lapset. Välillä vileäkin koitetaan vähän purra tai raapia tassulla tai ulista ja murista että saatais leikkikaveria. Muiden koirien kanssa tullaan hyvin toimeen ja varsinkin ihmisten. Oma koirani ainakin on juuri semmoinen " kaikkien kaveri " ja pusuja tulee !!

Neitini on oikein pitkäjalkainen,kaunis ja karkeakarvainen tai oikeastaan puolikarhea. Kasvoissa on vielä todella lyhyttä ja sileää karvaa mutta selkärankaa pitkin meneekin sitten hieman pidempä ja karheampaa karvaa. ( ja todella helppohoitoinen !! Nypimiset rajottuu lähinnä siihen selkärankaa ja kurakelillä nopee huuhtasta altaassa koira ! ) Päästä löytyy ruskeat merkit korvien ja silmien ympäriltä,mutta nenun ympärys on valkoinen. Jokaisen mielestä tietenkin oma koira on maailman suloisin ja kaunein,mutta tämän neidin kohdalla voisin kyllä ylistää, että nyt on toosi nätti yksilö sattunu tänne osoitteeseen. Kasvot on yhtä suloiset kuin ihan pentunakin. Ei oo ole muuttunut sellaiseksi teräväpiirtiseksi tai pitkänokkaiseksi ja lihaksia on tullut,mutta on silti linjakas ja jänteikäs ettei mikään hirveä jytky. Muuten todella sopusuhtainen ja kun vertaan vanhempien parsoniin ( joka toki on erirotu ) niin kyllä tämä mun nappisilmä on aivan ehdoton sydänten särkijä. Vanhemmatkin on möntänyt että kyllä tää mun neiti vaan on niin kaunis että jää meidän parssoni nyt kakkoseks. Useat ihmiset on pysähtyneetkin kehumaan,että tosi hyvännäköinen ( ja äidinhän on helppo hymyillä :) ) Näyttelyissä en ole käynyt, mutta kiinnostaisi kerran käydä ihan vain kuullakseen kommentit. EN siis harrasta näyttelyitä.

Tottelevaisuuskouluun haluisin tämän neidin kanssa mennä kuhan vain aika antaisi periksi. Ja niin ku rodun omaista on niin neitini on hyvinkin itsepäinen,että tahtojen taistoa käydään monestakin asiasta,mutta toistaseksi olen pystynyt pitämään pintani vaikka neiti on yrittänytkin nauraa minulle ! Mutta suunnilleen osataan käyttäytyä,mutta en edes uskalla haaveilla pitäväni tätä sankaria vapaana. En tiedä mihin se lähtisi ja koska se tulisi tai tulisko koskaan takas. Mutta toki se on ihan minusta kiinnni ja minun koulutuksesta,että kyllähän se koira oppii kun osaa opettaa. Ainut poikkeus meillä on se että kun metsä lenkille mennnään niin siellä osataan kulkea fiksusti ilman hihnaa,mutta yleiset kulkutiet ei.

Kaikkia keskusteluja en lukenut mutta muutamassa puhuttiin että luola koira ja metsästys jne.. niin sen verran aiheeseen kommentoin,että meillä ei metsästetä mtn eikä juurikaan missään luolillakaan käydä ja hyvin onnelliselta tuo koira näyttää. Aktiivisesti liikkumista ja leikkimistä riittää täällä. Koiran kun ostin niiin hankin sen ihan ystäväksi ja " elämänkummppaniksi " . Minulle ainakin tuo koiruli on ihan kuin oma lapsi ja perheen jäsen ja heti kun koiran hain niin minustahan tuli "äiti" !

Kyllä parsoit sekä wörkit ovat työkoira, joiden käyttötarkoitus on luolametsästys. Näillä sanoilla alkaa myös rotumääritelmä (joka siis kertoo mahdollisimman tarkasti, millainen tietyn rodun edustajan tulisi olla). Rotumääritelmään kannattaa tutustua ennen koiran hankintaa ja miettiä, voiko koiranomistajana tarjota sille rotutyypillisiä töitä. Seurakoiria löytyy jo niin paljon, että sieltä kyllä löytyy lenkkikavereita moneen lähtöön!
Harmi vaan, että mukavan kokonsa ja hauskan ulkonäkönsä vuoksi russeleita otetaan ihan muihin tarkoituksiin. Voihan se olla, että koira on tyytyväinen lenkkeihin ja muihin aktiviteetteihin, mutta kyllä se rodun luonne muuttuu aikaa myötä kun koiria jalostetaan ilman niiden metsästysominaisuuksien tuntemista.
Mutta jos nyt olet ihastunut juuri tämän tyyppiseen koiraan niin miksi et ottaisi vaikka Kromfohrländeriä? www.kromfohrlander.fi

Hei.Ne tarvitsevat PALJON liikuntaa.Rakastavat metsälenkkejä ja muutenkin pitkistä lenkeistä.suosittelisin teille mielummin vaikka mäyräkoiraa koska ne ei ole yhtä leikkisiä kuten jackrusselinterrierit.Mieti tarkkaan että kannaatko ns.eläkelaisen ihmisen ottaa viekas pentu.Ota rauhallinen.itse suosittelen sitä (=

Hei! Itselläni on 17 vkn working jack russelin pentu.Ja on tosi aktiivinen koira mutta ei koskaan agressiivinen(ei ainakaan minulla vielä ole ollut)Ja tarvitsevat PALJON
liikuntaa.Ja tarvitsevat paljon leluja ja puruluita ettei koira turhautuisi!!Joten suosittelisin sinulle shetlanninlammaskoiraa.Koska olet vähän iäkkäämpi niin mieti että jaksatko joka päiväistä lenkkeilyä ja pitkiä metsä reissuja ja joka päiväistä leikkimistä.

Meillä on 6v pennusta asti ollut Jack russeli ja aluksi asuttiin omakotitalossa mutta muutettiin rivitaloon.
Käydään 4 kertaa päivässä lenkillä ja hyvin pärjää kun vielä lapset leikkii ja koiralla on tekemistä.
Mutta toi että tarvii PALJON liikuntaa ei oo kokonaan totta. Siis ei tarvii sen enempää kun muut terrierit yleensä mutta mielen virikkeitä ois hyvä olla kun on fiksu ja toimelias koira kyseessä.. (ainakin meillä on näin)

Meillä on näyttelylinjainen Jack Russell. ollut kotiin tulostaan asti erittäin vahva luonteinen ja peloton. 7kk ikäisenä toi Rusakon. Talvella tappanut lukemattoman määrän hiiriä. Viime kesänä otettiin aurinkoa pihalla kun naapurin musta kolli-kissa hyppäsi aidan yli koiran kimpuun. Siinä luulin koiralta lähtevän hengen. Onneksi kävi toisin. Kävin palauttamassa naapuriin Suomen revityimmän Kollin :) kerta vapaana sitä piti, vaikka kyllä naapuri sen kuuli aidantakaa, että kissa kokee kovia. Siihen väliin ei kyllä ollut asiaa mennä. Olis itse sokeena poistunut. No joo Lempeä koira, mutta jos sitä härkit tulee se silmille ja se ei luovuta, se katsoo loppuun asti, niin kauan kunnes henki lähtee. Sillä on vahtivietti ja kertoo kyllä jos joku tulee. Meidän teinit kun rupee tappelee keskenään, loppuu se nahistelu siihen, että koira käy kiinni yleensä häviöllä olevaan. Ei koira jaksa katella sellaista riehumista, sitten kun sille riittä se kertoo sen. Erittäin fixu koira, tekee mitä opetat sille. Oppii muutamalla opetuksella ja mielyttämisen halua löytyy. Nyt kun katsoo tota jalostamisen mallia, en suosittele ostamaan näyttelylinjaista. Siinä on jo turkkia jalostettu villavaan suuntaan. Lyhyt karvaista pitävät rodun syöpänä, kun eivät näyttelyissä pärjää. Itse haen seuraavan Jack Russelini suoraan Egnlannista eikä varmasti mene Kennel Liiton kirjoille.

Meillä jack russelin ja parsonrusselin sekoitus. Erittäin älykäs koira. Oppii, mitä opetetaan. Tottelukoulutus olis tehtävä silloin kun koira on söpöimmillään, heti pentuna. Asutaan maalla, koira saa olla vapaana pihassa ja liikumme luonnossa..silloinkin koira saa olla vapaana. Rakastaa keppiheittelyä. Mielestäni tämä rotu rauhoittuu valtavasti jo muutaman vuoden iässä. Meillä lenkin pituudet vaihtelee valtavasti. Mutta ei väsy vielä kympinkään lenkillä. Ei viihdy kovemmilla pakkasilla ulkona.

Ihana rotu. Minulla on ollut erityyppisiä sekarotuisia aina. Ne vaan on terveempiä. Tämä russeleiden sekoitus on ollut parhaasta päästä.

Meillä on ollu working russeli nyt 3 vuotta. Ja täytyy kyllä sanoa että ei parempaa koiraa ole. On semmonen kaveri että on jokapaikassa mukana. Erittäin älykäs ja tottelevainen, hauska koulutettava. Vaatii vähän pitkää pinnaa penikkana mutta sen jälkeen on kyllä ihmisen paras kaveri. Näistähän sanotaan että ei ole sohvaperunan koira mikä osaltaan pitää paikkaansa. Mutta ei todellisuudessa vaadi mitään 10km lenkkejä joka päivä. Meän koira kyllä osaa rauhottua mutta heti kun tapahtuu niin on kyllä mukana. Toki asutaan maalla niin saa olla paljon irti ja touhuta mitä haluaa. Suosittelen lämpimästi!

Uroksia tiedän useamman, ja jos käsistä lähtevät niin takertuvat hampaillaan kiinni vieraaseen koiraan.Sukupuolikaan ei suojaa.Irroittaminen on työlästä, ja tilanteet kurjia.Koira-agressiivisuutta siis löytyy,eikä käy lasten talutettavaksi juuri tuosta syystä.
Ei helppo rotu, kun ikää tulee ja reviiritiotoisuys herää.Monet onkin remmirähjiä, sen näkee lenkeillä.Et miettiä kannatt..

Meinaat sitten viedä Jackin terrierin? Etkö yhtään ajattele miltä Jackista tuntuu kun joku tulee rahakasansa kanssa ja vie hänen terrierinsä? HÄPEÄ!