komissaari mariäännvisherböll vaatii suomea lopettamaan 141 tuen maksamisen koska se antaa kilpailuetua suomalaisille tuottajille ja elintarviketeollisuudelle, ja vaikeuttaa siten tanskalaisten ja ruottalaisten kilpailua suomen markkinoilla. Ihan ymmärrettävä huolenaihe. visherböll ei kuitenkaan huomioi että 141-suomi sijaitsee noin 600 km pohjoisenpana kuin esimerkiksi eteläruotsi jossa tuoteaan yli 90% ruotsin tuotannosta. Eteläsuomi pitäisi komissaarin mukaan asettaa samalle viivalle ruotsin ja tanskan kanssa, vaikka niillä on valtava ilmastollinen etu puolellaan.
Lisäksi komissio vaikeuttaa 141 alueen tuotantoa määritelemällä 142 tuen pysyväksi. Onneksemme suomi on oma-aloitteisesti leikannut 142 tukea vastoin komission vaatimuksia ja saanut siten pidettyä koko maassa likimain yhtäläiset kilpailuolosuhteet. Jos itse siirtäisin tuotantoni 20km päässä sijaisevan 141 rajan yli saisin yli 20 000 euroa enemän tukea vuodessa, 141 tuen poistuessa tuo erotus tuplaantuu. Käsittämätöntä että komissio vaatii suomea poistamaan tuen vain tietyiltä alueilta ja luo siten epäsuhtaisia voimasuhteita tukialueiden välille. Ilmastollisia olosuhde-eroja ei suomessa ole, pohjanmaan suurisuiset tuottajat kuuluvat saavan vuodesta toisen yli 10tn hehtaarisatoja kun 141 alueella ylletään hyvinäkin vuosina korkeintaan 7tn kekisatoon.
Suomen tukineuvottelijat, komissio ja hallitus ovat yksissä tuumin lyömässä pitkää puukkoa 141 alueen tuottajien selkään kuin pahaiset junkkarit.
Lisäksi komissio vaikeuttaa 141 alueen tuotantoa määritelemällä 142 tuen pysyväksi. Onneksemme suomi on oma-aloitteisesti leikannut 142 tukea vastoin komission vaatimuksia ja saanut siten pidettyä koko maassa likimain yhtäläiset kilpailuolosuhteet. Jos itse siirtäisin tuotantoni 20km päässä sijaisevan 141 rajan yli saisin yli 20 000 euroa enemän tukea vuodessa, 141 tuen poistuessa tuo erotus tuplaantuu. Käsittämätöntä että komissio vaatii suomea poistamaan tuen vain tietyiltä alueilta ja luo siten epäsuhtaisia voimasuhteita tukialueiden välille. Ilmastollisia olosuhde-eroja ei suomessa ole, pohjanmaan suurisuiset tuottajat kuuluvat saavan vuodesta toisen yli 10tn hehtaarisatoja kun 141 alueella ylletään hyvinäkin vuosina korkeintaan 7tn kekisatoon.
Suomen tukineuvottelijat, komissio ja hallitus ovat yksissä tuumin lyömässä pitkää puukkoa 141 alueen tuottajien selkään kuin pahaiset junkkarit.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Kyllä on hullu raja.
ensin oli 142 puolella ja jonka rajan sitten Pesälä muutti. Nyt sitten ollaan 141 puolella. Politiikkaa politiikkaa. Puolueet ei ole enää pahemmin sen jälkeen kiinnostaneet, muuten kuin haukkumisen tasolla.
siis 142 alueelta. Raja on muistaakseni hakuoppaan liitteenäkin.
Itsekin kuuluin ensin 142, mutta sitten kun Pesälän peukalo otti kotikulmiaan mukaan 142een, niin kuntani jäi pois. En ymmärrä miksi pohjanmaan lakeudet voivat kuulua 142 tukeen, jos ei vuoristoiset alueet etelämpää kuulu!
Perkele sentään!
olla myöskin Mäntyharjulaisia. Yhdyn tuohon: "voi perkele noita poliitikkoja"
Kivasti tuli mutka kohdalle.
siellä on hyvät tuet käy vaikka kysyys...
Kun etelä suomesta ajelee pohjoiseen päin, on muutamia paikkoja jotka harjujen tms takia ovat ilmastoltaan kuin pohjoista, myös sademäärät vaihtelevat, ja tietysti maan muodot.
Rajaa määriteltäessä ei ollut kuin nyk PS puolueesta poliitikko eduskunnassa, ja ei hän pystynyt vaikuttamaan, vai halusikokaan?
Paljon närää raja aiheuttaa, ja toisaalta joku saisi tutkia onko se edes perustuslain mukainen, onhan rajan eri puolilla ihan erilaiset mahdollisuudet harjoittaa maataloutta!
siinä taasen yksi tyypillinen etelän narisija. 141 tuki kelpaa ja se ei vääristä kilpailua, mutta 142 vääristää... 141 alueen eteläpuolelle ei tukea saa maksaa, eikä myöskään 141 alueen pohjoispuolelle, ainakaan 141 tukea enempää.... Samat miehet (ja naiset) ovat puolustelemassa 141 tuen säilyttämistä pohjoisin perustein ja samalla ovat leikelleet 142 tuen lähes merkityksettömäksi nimen omaan markkinoiden tasapainottamis tarkoituksessa... todella raukkamaista kaksinaamaisuutta...
Eikö koko soppa juonnu siitä, että maan sisään on tehty keinotekoinen raja jonka toisella puolella on pysyvä tuki ja toisella puolella tilapäinen. Tuskinpa on mitään järkiperäistä syytä tällaisen rajan olemassaololle, se on aivan keinotekoinen. EU:n liittymissopimus ilmeisesti aikanaan vaati tällaista maan sisäisit jakoa, ja sen paikkaamiseen tehtiin ko. 141.
suomi on pitkä maa, eteläisen suomen ja pohjanmaan välillä on surempi ilmastollinen ero kuin tanskan ja 141 alueen välillä. Vaasan korkeudella on vielä lumi maas kun 141 alueella on kylvöt tehty. Naurattaa kun suomessa leikataan jatkuvasti 142 tukea, markina syistä, mutta 141 tuki halutaan säilytää...
Jos verrataan vaikka huittista ja pohjanmaata tai vaikka kalajokilaaksoa, niin nurmisadot ovat noilla 142-alueilla paljon suuremmat!
Tuki esimerkiksi emolehmille on 80 euroa AB-alueella tänä vuonna siis ennen leikkauksia ja eteläisimmässä osassa C-aluetta 300 euroa!
Jos Ruotsalaiset kitisee 80 euron erosta, niin kyllä tuo 220 euron ero on kestämätön täällä suomessa, siis liki 300 prosenttia!!!!!!
Siitä lumesta senverran, että olis edes vähän pakkasta tääläkin eikä ainaista vesi- ja räntäsadetta, niin kuivituslasku pienenisi huomattavasti.
parhaat pellot ovat nurmella ja nurmesta todella yritetään satoa, vilja todaan etelästä. 141 alueella nurmiviljely on lähinnä lannoittamatonta näennäisviljelyä ja harjoitetaan lohkoilla joissa viljanvilely ei ole tehokasta. On jopa kuulunut väitteitä että yli 100 hehtaarin nurmiviljelmile ei olisi kylvetty ajoittain lainkaan lisäravinteita, nurmi sadon heikkous 141 alueella kertoo saamattomuudesta ja liian hyviin olosuhteisiin tottumisesta.
Pakkanen kasvukaudella todellakin voi dramaattisesti pienentää kuivatuslaskua täällä pohjoisessa, paleltuneita tyhjiä jyviä kun ei kannata kuivailla.
Itse viljelen vain nurmea ja kasvattelen nautoja. Pakkaskeli alentaisi huomattavasti kuivikkeen kulutusta. Todellakin minäkin kylvin apulantaa vain 5 säkkiä noin sadan hehtaarin korjattavalle nurmialalle ja ihan kustannusten säästämiseksi, paaleja tuli silti 2150 kappaletta. Täällä etelässä monet asiat on tehtävä paljon ammattitaitoisemmin ja kustannustehokkaammin, koska tukitaso naudoilla on vaan neljännes tuosta 10 kilsaa pohjoisempana maksettavasta.
Kyllä minäkin sen ymmärtäisin, että pohjoiseen mentäessä peltoviljelyn tuki olisi suurempi, sitä voisi peustella ilmaston kannalta. Mutta sitä en ymmärrä, miksi kotieläinpuolella tarvitaan pohjoisempana suurempi tuki, kun homma kuitenkin pitkälti perustuu ostorehuihin.
no kyllä pohjoisessa rakennuksilta tarvitaan suurenpaa säänkestävyyttä kuin etelässä. Lämmöneristys, lämmitysenergia, lumikuormasta johtuvat rakennevaatimukset, routaeristys lämmityskauden pituus jne ja nämä kaikki tuotantorakennusten lisäksi asuinrakennuksille ja varastoille ym rakennuksille. Ilmasto ja sijainti aiheuttaa vaatimuksia kaikelle toiminnalle tilalla rakentamisesta lumitöihin ja lämmitykseen, ei pelkästään peltoviljelylle.
asumisestakin? Ja sitäpaitsi ne
elementtirakennukset taitaa olla samanlaisia
rajan kummallakin puolella,ja se lihakarja
taitaa olla vaan ulkona,kunhan saavat vettä ja
heinää.Lumitöistä tukea? heh,heh. 142 alueella
kun ajelee,niin ei voi olla huomaamatta kenen
rahoilla on rakennettu. On se niin sairasta.
rakennusmääräysten alaisia kuin haja-asutusalueella esim. omakotitalot. Energian hyöty/kustannus-suhde ei ole kyseisen yritystoiminnan kulmakivi, koska toisarvoinen energian kulutuskustannus voidaan jo investoinnissa ottaa huomioon tukien määrän säätelyllä siten, että ilmaispanoksen toteutuma pankkitilillä on positiivinen.
nauttii palkkaansa maajussien navetoiden teon parissa. se on kuule jo taidetta se.
se tottavie on! Ja niin naivistista, lehmä kansallispuvussa!
141 tuen jatkuminen on välttämätöntä eteläsuomen karjataloudelle. Itse omistan parin kolleegani kanssa yli 2% lson osuuspääomasta. 141 tuen loppuminen vähentäisi tuotantoa etelässä siten että ulkomailekin laajentunut lihatalo ajautuisi todella vakaviin vaikeuksiin ja luultavasti osuuspääoma muutuisi maksuvaatimukseksi.
on noilla perusteilla 141 on tärkeä lähinnä omalle sijoituksellesi.
niin mutta siitä osuuspääomasta on kiinni monta työpaikkaa ja elintarviketeollisuus.
Jos 141 puututaan, on katsottava (ja tarvittaessa tutkimuksin todistettava)ilmaston 142 alueella muuttuneen vastaamaan 141 alueen ilmastoa ainakin sika- ja siipikarjatalouden osalta siten että koko suomesta muodostetaan yhtenäinen tukialue.
on katsottava ilmasto muuttuneeksi........heh
>>> etelässä siten että ulkomailekin laajentunut lihatalo ajautuisi todella vakaviin vaikeuksiin ja luultavasti osuuspääoma muutuisi maksuvaatimukseksi.
että miten suomi voi vaatia 141 tuen säilyttämistä muusta talousalueesta poiketen jos samalla on oma-aloitteisesti leikattu 142 tukea nimenomaan yhtenäisen tukitason perusteella?
141 rähinä olisi ymmärrettävissä jos 142 olisi annettu olla rauhassa komission suositusten mukaisesti.
ei ole mitään neuvoteltavaa koska komissio sanelee ehdot,, kollegoita taputellaan kameroiden edes olalle ja skoolataan. ketään tanskalaista ei kiinosta 141 tai 142 vanhoja volvoja molemat,, ainoastaan oman teollisuuden markkinat on komissaarin tähtäimes
Teillä on siellä pohjoisessa erikoinen näkemys yhtenäisestä tukitasosta!!! Onko liki 300 prosentin ero yhtenäistä tukitasoa?????
komissio on määritellyt 142 tuen pysyväksi, siltikin 142 tuki on leikattu merkityksettömäksi jotta koko suomessa olisi yhtäläiset tuotanto-olosuhteet. 141 alueen viljelijät eivät ole mittavasta sopeuttamisohjelmasta huolimatta kyenneet saavuttamaan sitä tehokkuutta kuin esim. ruotsalais viljelijät. Tästä saamattomuudesta on 142 alueen viljelijät joutuneet kärsimään kun eu-sopimuksessa sovitusta pysyvästä tukitasosta on leikattu dramaattisesti. 141 alueen viljelijät vaativat yhtenäistä tukitasoa pohjoisen kanssa, mutta yhtenäistä tukitasoa etelän kanssa ei hyväksytä, ihmeellistä venkoilua, jossa kärsijänä on maailman pohjoisimmassa periferiassa maataloutta harjoittava 142 alueen tuottaja.
Minulla 141-tuki on kolmannes koko nautatuotantoni liikevaihdosta ja teillä vastaava 142-tuki olisi kolminkertainen!!!
Etelän pitäisi siis sopeutua Ruotsin malliin, mutta pohjoiseen pitäisi maksaa nelinkertaiset tuet? Mihin tukiin ei hyväksytä yhtenäistä tasoa etelän kanssa? Aidan takaa on helppo huudella, kun itse saa kymmeniä tuhansia suuremmat tuet!
pysyväksi neuvoteltua 142 tukea on jo leikattu solidaarisuudesta 141 aluetta kohtaan, 141 alueen mittavasta sopeuttamisohjelmasta huolimatta. 142 on pysyvätuki ja 141 alue sopeutataan eun yhtenäisiin markkinoihin kuten liitymissopimuksessa selvästi todettiin, sorry.
142 tukea tullaan leikkaamaan aivan laillisesti , ja rankalla kädellä. Hyvä niin.
Vai mittava sopeuttamisohjelma, tarkoitatko kenties sitä, että 141-tukea on jo leikattu reilusti? 142-tuesta on vain niistetty jäävuoren huippua vähän pois. Tänävuonnakin 142-tuki on naudoissa nelinkertainen rajan "paremmalla" puolella. Investointitukia ei olisi koskaan saanut ulottaa pohjoiselle alueelle. Tuotanto on pohjoisessa kasvanut niin paljon, että tukea joudutaan rajoittamaan liittymissopimuksen mukaisesti.
AB-alueella ei tarvitte pittää eläimiä, kun saavat niin järjettömän tilatuen;-) ainakin 200% verrokkina tämän perän tukijaisiin. elekää työ viittikö, jos laskettaan saman kokoisten tilojen ansiota niin eppäilen että työ sielä etelässä pärjäättö paljon paremmin. Täälä pellokki niin pieniä ja pirun kaukana.
Minulla on peltoja sekä B- että C-alueella. B-alueen tilatuen perusosa on 188 euroa, C-alueella vastaava on 144 euroa, jonka lisäksi tulee pohjoista tukea ja nuorten viljelijöiden tukea yli 70 euroa, korkeampi LFA sekä korkeampi LFA-korotus. Jokainen osaa noista laskea kuinka järjetön se tilatuki on...
Kannattais opetella rosenttilaskua, niin se kauppiaskin viilaisi sinua linssiin vähemmän...
Pellot ovat minullakin kolmessa eri kunnassa ja keskilohkokoko on alle hehtaarin.
Todellakin pärjäämme täällä etelässä teitä paremmin, mutta se johtuu paremmasta ammattitaidosta ja kovemmasta työnteosta.
etelässä sato taso kovin alhainen on. ja ilmasto raakaakin raakempikin myös. korkee ammatti taito ja sisu auttaa kamppailussa pohjoisen ylivertaisia olo suhteita vastaankin. tukee maksellaan pohjoiseen, se väärin on. siellä sato taso on huikee. ja olo suhteet mainiot on lapissakin.
osuuspääoman korko vaihtaa etu merkkiään moro.
Koko naurettavat kuukausia kestävät
"neuvottelut" selvityksineen ja
vielä lisä selvityksineen ja narri
ja pelle hyppyineen välilla Helsinki-
Bryssel on suoraan hanurista. Vai
antaako vaatimaton 141 tuki "kilpailuetua".
Ihmeelistä ettei kukaan toimittaja planttu
ymmärrä kysyä että eikö kaksinkertainen
hehtaarikohtainen tilatuki keskieuroopassa
anna kilpailuetua yhtään?
Ja voidaan mtös kysyä antaako etelään nähden nelinkertainen pohjoinen tuki kilpailuetua?
paalinpyöräyttelijä vaatii suomea lopettamaan 142 tuen maksamisen koska se antaa kilpailuetua pohjoisen tuottajille ja elintarviketeollisuudelle, ja vaikeuttaa siten 142 alueen osuuskunnan kilpailua suomen markkinoilla. Ihan ymmärrettävä huolenaihe. pyörittäjä ei kuitenkaan huomioi että 142-suomi sijaitsee noin 600 km pohjoisenpana kuin esimerkiksi 141-suomi jossa tuoteaan yli 90% suomen tuotannosta. Pohjoissuomi pitäisi pyörittäjän mukaan asettaa samalle viivalle eteläsuomen kanssa, vaikka etelässä on valtava ilmastollinen etu puolellaan.
Harmiksemme suomi on oma-aloitteisesti leikannut 142 tukea vastoin komission vaatimuksia ja saanut siten pidettyä koko maassa etelää suosivat kilpailuolosuhteet. Jos itse siirtäisin tuotantoni 500km päässä sijaisevan 141 rajan yli saisin yli 5tn/ha suuremman sadon. Käsittämätöntä että pyörittäjä vaatii suomea poistamaan sovitun tuen vain. Ilmastollisia olosuhde-eroja on, 141 alueen suurisuiset tuottajat kuuluvat saavan vuodesta toisen yli 10tn hehtaarisatoja kun 142 alueella ylletään hyvinäkin vuosina korkeintaan 3tn kekisatoon.
Suomen tukineuvottelijat, komissio ja hallitus sekä pyörittäjä ovat yksissä tuumin lyömässä pitkää puukkoa 142 alueen tuottajien selkään kuin pahaiset iivanat.
Vertailen tukitasoa vain naapurikuntaani, jossa satotasot ovat täsmälleen samat kuin täällä vajaat 10 kilsaa etelämpänä. Tuo 10 kilsaa on jo tällä hetkellä noin 20000 euroa ja liki tuplaantuu nyt kun ensi vuoden jälkeen tuki ajetaan alas täällä etelässä. 141-alueella tuotetaan neljännes maidosta ja naudanlihasta ja nykymenolla tuokin tuotanto siirretään hallinnollisilla päätöksillä pohjoiseen. Minultakin meni rekallinen hiehoja Kiuruvedelle, jonne ei kyllä ole 600 kilsaa, vaikka kuinka kiertelisi. Lappi on asia erikseen, mutta siellä tukitasot ovat sitten vielä ihan jotain muuta kuin keskisuomessa, niinkuin saa ollakin, mutta 141- ja 142-alueen rajalla ero ei saisi olla 100 prosenttia isompi, nythän se on 300 prossaa isompi rajan "paremmalla" puolella.
....puolella on sentään vielä joku komissaari tässä maailmassa.
141-touhussa on syytä muistaa että siinä tuessa kaadetaan suomalaisten omia veroeuroja etelä-suomalaisen maanviljelyn mustaan aukkoon.
Tuen keskimääräinen saaja on vieläpä vauraampi kuin mitä sen tuen maksava kansalainen.
Pohjoisen tuet ovat hiukkasen paremmin hyväksyttävissä. Siellä kun ei välttämättä ole tarjolla varsinaisia töitä. Toki senkin tuen maksu tulisi rajoittaa nykyiseen sukupolveen ja tarpeettoman tuotannon hallittuun alasajoon. Seuraavat polvet muuttakoot jo etelään töihin.
"Toki senkin tuen maksu tulisi rajoittaa nykyiseen sukupolveen ja tarpeettoman tuotannon hallittuun alasajoon."
Avaaja ei ole tainnut seurata maailman tapahtumia viimeaikoina? Tämän vuoden sato on ollut huono melkein kaikissa maailman maissa ja tulee tulevaisuudessa huononemaan luultavasti joka vuosi. Syy: Ilmastonmuutos. Austraalia aavikoituu hyvää vahtia. Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Amerikan eteläosissa on merkkejä samaan suuntaan tapahtuvasta menosta. Etelä-Amerikan sademetsien hakkuuta seuraa aavikoituminen myös. Suunta on huolestuttava kaikkialla. Mutta tämä sen kun vaatii suomalaisen maataloustuotannon alasajoa.
Anna mun kaikki kestää.
Viestissäni sanoin että tuen maksu tulee rajoittaa nykyiseen sukupolveen. Jos jatkossa porukka pystyy viljelemään omillaan niin tottakai voi viljellä. Tuen maksu kuitenkin tulee lopettaa.
Jos oletetaan että tuo ilmastonmuutos poikkeaa aikaisemmista vouhkaamisista, kuten happosateista ja otsonikadosta siten että sillä on jotain oikeaa merkitystäkin, niin luuleeko joku että se parantaa jollakin lailla suomalaisten kykyä maksaa maataloustukiaisia? Olojen mahdollisesti koventuessa kaikenlaisia sosiaalisia avustuksia leikataan ja se edellyttää silloin maataloustuotannon vahvaa tehostumista. Siihen ei Suomessa ole mahdollisuuksia pienten yksiköiden ja pinta-alojen takia.
Itse uskon että ilmastonmuutostouhotus loppuu 10-15 vuoden kuluessa, talous kasvaa ja tukiakin edelleen pystytään (joudutaan) maksamaan.
Minä viestissäni ihmettelin ajatuksenjuoksuasi ja tietämättömyyttäsi maailman menosta. Kun maataloudella menee huonosti jo melkein kaikkialla ja vauhti huonompaan sen kun kiihtyy, olisi mielestäni kaikkien suomalaisten etu parantaa Suomen maanviljelijöiden tulotasoa tuilla tai korottaa heidän tuotteistaan saamansa hinta realistiselle tasolle.
Maataloutta tuetaan valtiovallan toimesta kaikissa teollisuusmaissa. Miksi tuen maksu pitäisi lopettaa Suomessa?
Austraaliassa on suuret maatalousyksiköt ja pinta-alat. Mutta katovuosi oli sielläkin. ( Lue Yleistä Maataloudesta-palstalta mitä nimimerkki metsäveli kirjoittaa maailmanlaajuisesta maatalouden tilasta ja tuotosta. ) Kirjoitukset luettuasi tiedät enemmän ja vouhkaat vähemmän. Olettaen, että ymmärrät lukemasi.
Ilmastonmuutos näyttää vahvasti olevan todellisuutta, eikä mitään "touhotusta." Ja kun maailman väestömäärä kasvaa jatkuvasti, tarvitaan mielestäni ruoan tuotannon lisäämistä, eikä suinkaan vaatimaasi Suomen maatalouden alasajoa.
Kirjoitat: "Itse uskon" jne.
Taloutta ei perusteta uskon varaan. Kyllä jokainen valtio yrittää taata asukkaidensa ruoansaannin kriisitilanteissa: varmuusvarastot! Sotien aikana Suomessa ei ollut tarpeeksi ruokaa varastoissa, ja seurauksista olet luultavasti lukenut tai kuullut puhuttavan sinäkin.
..olivat perusteltuja sotien jälkeen ja aina 90-luvun alkuun saakka. Tuolloin olisi hyvin voinut käydä niin että NATO olisi sulkenut Tanskan salmet vastavetona jollekin Berliinin saarrolle tms. neukkutyhmyydelle. Tuolloin varmuusvarastoja olisi tarvittu ja omavaraisuutta muutenkin pl. mahdollinen itäöljy.
Tässä pitää ymmärtää se että Suomesta lähtevät kaikki kynnelle kykenevät pois jos eläminen hankaloituu. Näin on käynyt mm. entisen Jugoslavian kriisialueilla kuten Kosovossa. Vain kyvyttömämpi aines jää ja se ei todellakaan maksele mitään tukia tahi ylihintoja elintarvikkeistaan.
Ymmärtäkää nyt ihmeessä ettei niihin pienviljelyn kultaisiin vuosikymmeniin ole paluuta.
Nykyiset maailmanmarkkinoiden kovat hinnat ovat hetken huumaa. Parin vuoden päästä olemme taas ylituotannon ikeessä ja hinnat putoavat alemmas.
syöjiä on vähemmän ja öljy halvempaa? Lapsen usko on aina liikuttavaa
Vai että puheet happosateista ja otsonikadosta ovat vouhkaamisia.
Happosateet ovat aiheuttaneet lukuisten järvien "kuoleman." Ts. kyseisistä järvistä ovat veden happamuuden takia kalat ja pieneliöt kuolleet. Lisää järviä kuolee kiihtyvällä vauhdilla.
Otsonikadosta maksetaan myös: ihosyövän lisääntyminen.
Noilla esimerkeillä on taloutta heikentävä vaikutus.
Tukien lopettaminen tappaa Suomesta maatalouden. Maailmanlaajuisen kriisitilanteen tullessa on suomalaisten turha toivoa ruoka-apua ulkoa. Se on nähty ja koettu. Sinä ja sinun vanhempasikaan ette muista sota-aikaa.
Oletko tosissasi sitä mieltä että varmuusvarastot ovat nykyoloissa turhia? 90-luvun jälkeen maailman väkiluku on kasvanut nopeammin kuin ruoan tuotanto. Osaatko vetää siitä mitään johtopäätöstä?
Minkä maan luulet ottavan sinut elätettäväkseen ankaran nälänhädän aikana? Sinä jäät kiltisti Suomeen ja maksat leipäpalasta niin paljon kuin myyjä pyytää. Kosovon mellakan aikana maailmassa oli ruokaa yllin kyllin. Toisin taitaa olla asia jo lähitulevaisuudessa.
Miksi sinä tähän keskusteluun pienviljelyn vedit?
Eteläinen Suomi on 1000km etelämpänä kuin Utsjoki. Miten ihmeessä ilmasto muuttuu vain Tanskasta Helsinkiin mentäessä, mutta sitten pysyy saman seuraavat 1000km?
Suomessa on huomattavat tuotannolliset erot ilmastossa.
Tanskasta tullessa on meri välissä, mutta minun tilaltani on tuonne C2-alueelle matkaa linnuntietä 4 kilometriä, tietä pitkin vajaa 10 kilometriä. Jos tilani olisi tuon 4 kilometriä pohjoisempana, tukipottini olisi 20000 euroa joka vuosi isompi ja ero melkein tuplaantuu 141-tuen poistuttua. Kuitenkin joudun kilpailemaan peltojen vuokrauksessa ja ostossa näiden pohjoisen viljelijöiden kanssa. Rautalankaa; tuo 20000 euroa vastaisi 200 euron vuosittaista lisävuokranmaksukykyä hehtaaria kohti vuosittain!
Minusta se vaikuttaa kilpailutilanteeseen.
Nautojen tuet ovat samat suomen eteläisimmästä kärjestä aina C-alueen rajaan asti, jonka jälkeen ne NELINKERTAISTUVAT ainakin emolehmien osalta ja siitä ylöspäin nousevat tasaisesti sinne P5 alueelle asti.
jos investointi tuet olisi myönnetty 142 aleell kuten eteläänkin ja tilatukin niin.. lähetänpä tästä junakuorman nautoja etelään kuoletettuihin pihattoihin nauttimaan sikäläisistä olosuhteista ja tilatuesta.
Investointituet oli aluksi todella tarkoitettu etelä-suomen maatalouden integroimiseksi yhteiseen maatalouspolitiikkaan, mutta kuitenkin solidaarisuussyistä ne hetimiten ulotettiin koko maahan. Eli ne sinun nautasi siellä pohjoisessa majailevat samalla tavalla poistetussa navetassa kuin minunkin. Tilatuessa ero on B- ja C-alueen välillä neljäkymppiä, eli pohjoisen pinta-alatuen suuruinen. Yhtäkään nautaa ei todellisuudessa tuoda kasvamaan tänne etelään, virta kulkee ihan toiseen suuntaan!
etelä-suomesta tuet pois ja siirto pohjoisen viljelijöille .Täällä on pojat karut oltavat.
Investointituet olivat aluksi tarkoitettu
vain eteläsuomeen,mutta ei niitä
pojoiseen suunattu solidaarisuussyistä vaan
osana v2000 cap uudistusta .Ne määräsi
koko maahan eu-n komissio ja Lipposen
hallitus renkinä sen toteutti.
Ei kenenkään täysjäkisen näitä investointi
tukia kannata kadehtia.Niitä saa myös
muuhun tuotanolliseen toimintaan TE-
keskuksista aina 40% asti.Mitä näihin tukiraja
alueisiin tulee ne on keinotekoisia ja aivan
liian jyrkkiä,eli täyttä idiotismia kuten
niin monet muutkin eu-n touhut.
Viljelen tilaani c-alueen äärirajalla. Meillä on ilmastollinen ero c1 huomioitu siten, että olemme c1 p aluetta. Linnuntietä 15 km päässä saavat ihan eri satoja hehtaarilta kuin me täällä. Täällä ei esim. viljaa kannata viljellä juurikaan, vaan tilat ovat kotieläintiloja.
Tukialueet ovat kenitekoisia, mutta jos halutaan huomioida ilmasto muuttuminen, on raja johonkin vedettävä. Sitä en tosin ymmärrä, että eläintuet nousevat todella huimasti c-alueen jälkeen. Tuskin ero Lumijoelta Ouluun kaksinkertaistaa kustannukset.
Ymmärsit sitten ilman rautalankaa!
"Tuskin ero Lumijoelta Ouluun kaksinkertaistaa kustannukset."
Ja tuskin ero Kankaanpäästä Karviaan nelinkertaistaa kustannukset!