Tähän asti olin kuvitellut, että hyrräkelat on tarkoitettu lähinnä uisteluun, mutta ilmeisesti niitä käytetään myös heittokalastuksessa? Osaisiko joku kertoa milloin ja missä hyrräkela olisi parempi valinta heittokalastukseen?
Entä millä perusteella kela kannattaa valita? Pitäisikö valita eri kelat esim hauen kalastukseen järvestä, ja lohen kalastukseen joesta?
Entä millä perusteella kela kannattaa valita? Pitäisikö valita eri kelat esim hauen kalastukseen järvestä, ja lohen kalastukseen joesta?
Vastaukset 6
Vanhimmat
hyvin kaikkeen uistinkalastukseen. Omasta mielestäni paremmin kuin avokela.
Jos haluat heittäessäsi siimasotkuja, osta hyrräkela. Hyrrä vaatii enemmän keskittymistä ja huolellisuutta. Jokaiselle uistimelle on säädettävä erikseen vastus, jotta siima purkautuu rullalta oikealla nopeudella. Muuten uistin lentää ihan miten sattuu ja rullan pyöriessä ylikierroksilla siima sotkeentuu. Tulee oikein kunnon harakanpesiä! Niitä sotkuja on erittäin v*ttumainen selvitellä sillä aikaa, kun muut kalastavat keskeytyksettä.
Jos taas haluat kalastaa huoletta, osta avokela.
tavallinen avokela sitten tiedät miten teet jatkossa. Kokemus opettaa.. .
Jos meinaat ostaa hyrräkelan niin kannattaa ensin miettiä siimanpaksuutta sitten valita oikean hyrräkelan koko, hauenpyyntiin riittää 0.35 mm. Itse kalastan 0.28 mm siimalla kaikkia kaloja.
Olen kuullut, että shimano calgutta on hyvä hyrräkela. Taidan ostaa kesällä. http://www.normark.fi/index.php?page=12&cid=268&pid=450
Avokela paljon monipuolisempi & kätevämpi.
Jos oikein isoa kalaa vedät niin sitten turvaudu hyrrään...eli 10kg hauki, 5kg lohi
Kiitti kaikille vastauksista. Jos nyt oikein käsitin niin hyrräkelalla isoja kaloja ja siimat sotkuun?
Avokelan olen omistanut jo vuosia. Mutta mietinkin nyt vaan että kannattaisko hyrrän osto. Eipä taida kannattaa. Vaikka isojahan sitä aina yritetään saada, mut kai ne avokelallakin ylös saa. Taidan vaan ostaa toisen isomman avokelan.
Hyrräkelan valinnassa tärkeintä on, että vapa on toiminnaltaan sellainen kuin heittotyylille sopii ja on jäykkyydeltään käytetyille viehepainoille sopiva.
Hyrräkeloista varmaan puolet menee heittokalastukseen, joten hyrrä sopii heittoonkin ihan hyvin. Hyrräkelan heittokäytössä ylivoimainen puoli on kontrolli. Kontrolli mahdollistaa esim. Nils Master 15 cm:n heittämisen Tuiskusvapaasti (siis sotkuitta). Jatkuva siimakontrolli mahdollistaa pituussuunnassa huomattavasti tarkemmat heitot kuin avokelalla. Lisäksi kontrollin vuoksi uistinta on mahdollista ohjata sivusuunnassakin havaittavasti heiton aikana. Siksi hyrrällä onnistuu heittämään huomattavasti tarkemmin kuin avokelalla. Toki avokellakin voi jarruttaa kesken heiton, mutta kontrolli ei ole ollenkaan yhtä hyvä. Lisäksi sivutuulessa kontrollin vuoksi on mahdollista hallita tuulen viemää siimaa, ja heittely sivutuulessa on paljon helpompaa. Lisäksi kelatessa kontrolli uistimeen on mahdollista vapa kelakäden kautta. Avokelassahan kulmavaihde tappaa kaiken kontrollin kelauskädeltä. Hyrräkelalla kalan väsyttäminenkin on paljon hauksempaa paremman kontrollin vuoksi.
Hyrräkelalla voi heittää oikeastaan kaikkia vieheitä 3 gramman painosta ylöspäin, mutta esimerkiksi Shakespeare President alkaa toimimaan hyvin noin 20 gramman vieheillä ja perus 5000:n vasta noin 30 gramman vieheillä. (Luonnollisesti käytetään kuitusiimaa, joka mahdollistaa siimakontrollin kelauksena aikana.)
Järvihauet eivät yleensä ole yli 7 -kiloisia ja järvihauelle heitettävät vieheet ovat yleensä alle 40 grammaisia, joten vaikkapa President on oiva kela järvihauestukseen. Jokilohestukseen President on auttamatta pieni, parempi olisi 6000 tai 7000.