tai kritisoitteko ääneen lapsenlapsenne käytöstä, jos se on mielestänne epäasiallista, ja kuinka sen teette - vanhempien läsnäollessa vai lapselle suoraan, vai selän takana?
Puututteko,
Pirre*
17760
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kaikkia kolmea vaihto ehtoa on käytetty.
Seljän takana tehdyt toimet(komentelut ja ojennukset)kerrotaan myös vanhemmille.
Pää sääntöisesti vielä lasten kuullen jolloin
samalla käsitellään asiat pois päiväjärjestyksestä.
lapsenne ovat suhtautuneet kasvatukseenne? Loukkaantuvatko he, vai ottavatko kiitollisena kasvatusavun vastaan?
Varsinkin miniä(ilmeestä päätellen).Vuosien mittaan on yhdessä keskusteltu "rangaistuksista".
Tähän mennessä ei negatiivistä palautetta ole ainakaan suoraan tullut.
Yhteistyö on pelannut mitä parhaiten.
Lapsetkin sanovat.Iskä ja äiskä on sanonut että heitä saa mummut ja ukit komentaa.
kurinpidollinen luottamus on kaikkien kesken, pojanpoika on jatke mun omaan pesueeseen eikä niin ollen saa sen kummempaa käsittelyä kuin omani aikoinaan.
Tappelivatkin tyttäreni kanssa kuin sisarukset ainakin.
lapsen lapsesi ojennuksen vanhemmille, vai toimitko suoraan itse kasvattajana?
kun hän on yksin täällä, mutta vanhemmat huolehtii silloin, kun ovat paikalla.
Olen huomannut lähes täydellisen yhtäläisyyden kasvatuksessa, lapsenlapsella on ehkä piirun verran ankarampi, kuin isällään oli, mutta olosuhteetkin oli toiset, isä kasvoi maaseudulla.
Minun mielestäni pitäisi puuttua jokaisen lapsen tekemisiin. Aikuisen järjellä ja tiedostaen missä kulkee raja ja miten sen tekee. Muistan omasta lapsuudestani että tuntui turvalliselta aikuisen mielipide vaikka eiaina hauskalta.
...jos lapsen vanhemmat ovat paikalla.
Vastuu on silloin heillä.
Tosin olen useasti sitten jutellut lapsen kanssa jälkeen päin ja kertonut oman mielipiteeni asiasta.
Joskus olen kuiskannut hänelle hiljaa, että olikohan ihan viisasta toimia noin,
ja ilmaissut näin, että olisin toiminut vähän erilailla tuossa tilanteessa.
Lapsenlapsen ikä vaikuttaa miten eri tilanteissa toimin.
Luottamuksen häneen olen halunnut säilyttää, ja näin meillä onkin ihan oma sisäpiiri
ja se on mukavaa, ainakin minusta.
Milloinkaan en halua nolostuttaa lasta isossa porukassa.
Eivät nuo ole koskaan kyllä silmillekään hyppineet, että olluthelppo toimia näin.
Muistan omasta lapsuudestani kuinka mummo koko suvun läsnäollessa koulutti ruokapöydässä
ja se tuntui niin ikävältä.
puututaan, mummun ja pappan luona on mummulan säännöt joita noudatetaan.
Vaikka lapset on paljon paremmin käyttäytyviä kuin itse aikoinaan joskus joutuu sanomaaan jostain.
paljolti siksi kun mummulassa on sellaisia vapauksia joita kotona ei ole ,tosin joitakin rajoja on erilailla.
Katos kun talo elää tavallaan ja siihen on sopeuduttava.
mummun kanssa yhtäköyttä?
aviopuolisolle ei voi tehrä viheliäisempää tekoa kui nolata se julkisesti.
jupistaa sitten keskenään mitä jupistaa mutta esim lasten eressä ollaan yhtä.
Sama pätee jokaiseen ihmiseen ,kasvojen menettäminen on paha juttu.
Meillä se ei päde ..vieläkään, että minua korpee joskus se irtopinnojen kalastelu..#¤%"# -sentään :(
Aina ja joka paikassa sama juttu, ikkuisesti ja aamen.
Olen niin vihainen että mahaani koskee..
kun ojennan lapsenlapsiani, mieheni sanoo minulle lasten kuullen, ja etenkin, kun lasten vanhemmat on paikalla, että anna olla mitä sinä puutut asiaan. Enhän toki puutukaan, jos sopimaton käytös ei koske suoraan minua...
Mulla on puolisko joka ei muutu vaikka oisi puolkuollut, että minua suututtaa..:(
varmaan kakkamainen tunne tulla ohitetuks,toisten kuullen.
Miehelläs ei oo niin sanotusti pelisilmää,tai sitten se ei kunnioita sinua pätkääkään.
Taidampa lähettää vaimon kylään, se on hyvä kouluttaja kyllä te kahteen naiseen yhden äijän ruotuun saatte.
Minäkin olisin tarvinnut jonkun tänne kouluttamaan exääni, kun minun koulusyritykseni valuivat hiekkaan. Olen kyllä kokenut niin, että aina ei vika ole kouluttajassa. Fiksu oppilas ymmärtää asioita pienestäkin vihjeestä ja jopa katseesta, joillakin on sellainen asennevamma, että mikään ei mene perille.
verikä kiärrä.Se on pal se.Nimittäi se,ku ukko ärisee joka asiast.Meil kolme sulost, kilttii lastelast ja yks onku mullin tupra ain.
Viime sunnuntain just:kuarisin pojal manrariini,ukko
ärähti,pirät ku pikkuvauvaa 10vuatiast,voi helv....
Mittää sanonu,ku illal kuarisin hänel samal taval.Sit söinki sen ite ja huamauti:lakkaan kuarimast sul,et ol vauva,vaiks piru lapselline olekki.MUR.
Asiaan:sanon heil ain,jos mennää johonki ym.:nyt mamma on pomo ja tehrää niinku mamma sanoo.Hyvi toimii !
kunnon halaus ja lämmin hymy, vedä syvää henkee ja puhalla vähän kerrassaan ulos ja anna pahan mielen tulla samalla.