mä ihmettelen et mikä siin on ku jotkut tuntuvat ihailevan tätä mielipuoli hullua auvista, niin suomessa kuin muuallakin maailmassa!! SIis herätkää, hän oli hullu, eikä mitään muuta. hän ei ole edes teidän sympatisointi- yhteisöjen arvoinen, mitä perustelette täällä ympäri nettiä. ties vaikka joku löytää näistä yhteisöistään itselleen kaverin, jonka kanssa suunnittelee jonkun verilöylyn. noh, jos teidän on pakko tämmösiin liittyä, niin ettikää vaikka sieltä teidän yksinäisyytteenne tyttökaveri (..tai poikakaveri), ni ehkäpä sit olis parempi kaks hullua yhdessä ja EHKÄPÄ luopuisitte suunnitelmistanne kun tajuaisitte miten ihanaa rakkaus on.
samanlaista turhuutta, hullutta!, on ihannoida ketä tahansa koulumurhaajaa. onko itsetuntonne niin matalalla, että tarvitsette tuollaisia ''tien näyttäjiä'' elämäänne. tai no..voihan sitä koulumurhan toteuttaa ilmankin sen suurempaa ihannointia muita koulumurhaajia kohtaan. Mutta kuitenkin...
ihan vain mietin..mielipiteittä ja ajatuksia ja tottakai vastalauseita kaipaan!
samanlaista turhuutta, hullutta!, on ihannoida ketä tahansa koulumurhaajaa. onko itsetuntonne niin matalalla, että tarvitsette tuollaisia ''tien näyttäjiä'' elämäänne. tai no..voihan sitä koulumurhan toteuttaa ilmankin sen suurempaa ihannointia muita koulumurhaajia kohtaan. Mutta kuitenkin...
ihan vain mietin..mielipiteittä ja ajatuksia ja tottakai vastalauseita kaipaan!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oli masentunut, käytti masislääkkeitä missä oli SSRI jotain tällaista ainetta tms. mikä aiheuttaa vihaa ja itsetuhoisia ajatuksia jos käytön lopettaa yhtäkkiä. Ja mitään mieliala lääkkeitä ei saa lopettaa äkkiä vaan vähitellen!
Pekka oli yksinäinen, eristäynyt. Netissä tapaamansa ulkomaalainen ihastui toiseen, Pekka jäi yksin, saattoi todella tuntea tätä tyttöä kohtaan jotain, ja kun tyttö valitsi toisen, mikäpä oli Pekan kohdalla fiilis?
En puolustele tätä ammuskelijaa mitenkään. Tapahtuneen seuraavana päivänä vain heräsi ajatuksia miksi.
Pekalla ei ollut oikein kavereita, oli yksinäinen, eristäytynyt.
Missä vaiheessa hän oikeastaan lopetti masennuslääkkeiden käytön. Tästä en ole varma oliko se jo kesällä vai nyt syksyllä.
Yksinäinen nuori mies, kaipasi rakkautta, jonkun joka hänestä todella välittäisi, hyväksyisi hänet juuri sellaisena kuin hän on.
No oliko niitä? Ei.
Luokkakavereissa ehkä pari, muuten häntä pidettiin outona. Jo ala-asteella kiusattu hänen omalaatuisesta tyylistään.
On kurjaa että hänellä oli niin paha olla ja se johti tähän.
Olen siltä osin vihainen maamme nuorisolle, että jos on vähänkään poikkeava luonne, omaperäinen tai omanlainen, sitä väheksytään eikä hyväksytä ihmistä sellaisena kuin hän on.
Jokainen on omanlainen, ei tarvitse olla samanlainen massateini. Saa pukeutua niinkun haluaa.
Miksi katotte sitä pahalla?!
Jokainen joka vähänkään pukeutuu eri tavalla kun suurin osa nuorista, hän voi pitää siitä tyylistä ja haluaa pukeutua niin ja olla sellainen mitä on.
Ja te saatatte puhua siitä selän takana pahaa ja sitten kumminkin ehkä esittää hyvää kaveria.
Hävetkää!!!!
Joillakin voi olla omanlainen huumori, omanlaiset vitsit, pitäisi teidän se ymmärtää!!!
Pekka oli siinä oikeassa että tämä yhteiskunta on mätä!
Varsinkin kun ajattelee tätä sukupolvea joka on tulevaisuudessa vaikuttamassa tähän maailmaan ja koko suomeen.
Paitsi jos vähän korjaisitte asennettanne muihin ihmisiin ja ette katsoisi niin pahalla jos onkin vähän omaperäinen luonteeltaan ja tavoiltaan. Niinpä tämä maailmakin olisi jo varmasti vähän parempi!
En ihaile muiden ihmisten vahingoittamista. Auvisella oli erilainen käsitys siitä mikä on oikein tai väärin, muuten hän olisi vahingoittanut ainoastaan itseään. Muuten hän tuskin paljoa eroaa sinusta tai minusta. Se asia mikä vaikuttaa käsityksiimme "oikeasta ja väärästä" on lopulta niin ohutkin.
Se että erottaa ihmisen kauemmaksi omasta itsestään leimaalla häntä hulluksi ja mielipuoleksi ei ole edes menoa sieltä mistä aita on matalin vaan jämähtämistä paikoilleen. On niin helppoa sanoa toisen vain olleen hullu ja ohittamalla samalla syvemmällä olevat ongelmat.
Valitettavasti yhteiskunnan on vaikea auttaa sellaisissa ongelmissa mitä Auvisella oli. Oikeastaan ainoa miten tälläisiä ihmisiä autetaan suuressa mittakaavassa on reseptien kirjoittaminen. Täyttääkö se yksinäisyyden täyttämän aukon ja korvaako se toisen ihmisen välittämisen? Ei ne lääkeet poista ihmisen luonnollisia tarpeita vaikka vaikuttavatkin aivoihin (ei aina toivotusti)
On olemassa henkilökohtaisempaa apua ja kaikenlaisia ryhmiä mutta nekin ovat lopulta vain laihoja korvikkeita ja resurssit vähäiset. Samaan aikaan kymmenet tuhannet nuoret synnyttää ja syventää parhaansa mukaan ihmisten ongelmia kiusaamalla, syrjimällä jne.
Vierastan tuota hulluksi viljelemistä. Ei se tuo ketään takaisin eikä se estä tälläisen tapauksen toistumista. Tuskin kukaan nauttisi olostaan jos olisi samoja ongelmia kuin Auvisella, oli terve tai ei. Se ei oikeuta muiden ihmisten tappamista mutta paljon olen miettinyt miksi hän niin teki.