Masa-P kertoo kuinka gmo säästää metsiä. Kertoo hän paljon muutakin ja haukkuu minua ääliöksi Iso-F:n kanssa;) Olen siitä erittäin otettu sillä he kutsuvat minua myös valehtelijaksi ja asiantuntemattomaksi hoitoa tarvitsevaksi :)
Ehkä minä en ole oikea henkilö puuttumaan heidän valheisiinsa, mutta tässä olisi yksi linkki josta voi jokainen käydä katsomassa miten Brasiliassa gmo- soijan, -maissin ja sokeriruo'on viljelyyn on raivattu sademetsiä. (toinen kuva ylhältä ja ensimmäinen vaakapalkii kuvaaja). Linkki on NASAn sivuille ja löytyy sieltä todellista faktaa niille jotka haluavat tietoa erilaisista ilmasto- ja ympäristöuhkista.
Kannattaa vilkaista myös miten Indonesia hoitaa sademetsiään ja miettiä onko kuitenkin niin että palmuöljyplantaasien viemän pinta-alan tilalle on raivattu sademetsää viljakasvien viljelyyn (alin vaakapalkki kuvaaja).
Indonesian päästökiintiöistä minulla ei ole tietoa, tokko on edes mukana koko Kioton protokollassa. Asia on kuitenkin tämänpäivän uutisointiaiheita. Katsokaa eritoten Brasilian suorittamaa tuhoa sademetsissä. Nasan mukaan 42 000 000 000 hehtaaria eli 420 000 000 neliökilometriä (v. 2005), toisten lähteiden mukaan ollaan tänäpäivänä jo n. 800 000 000 neliökilometrissä (lähes 2,5 kertaa suomen kokoinen uudisraivaus)
http://earthobservatory.nasa.gov/Library/Deforestation/deforestation_update3.html
terv: Evolutionisti
Ehkä minä en ole oikea henkilö puuttumaan heidän valheisiinsa, mutta tässä olisi yksi linkki josta voi jokainen käydä katsomassa miten Brasiliassa gmo- soijan, -maissin ja sokeriruo'on viljelyyn on raivattu sademetsiä. (toinen kuva ylhältä ja ensimmäinen vaakapalkii kuvaaja). Linkki on NASAn sivuille ja löytyy sieltä todellista faktaa niille jotka haluavat tietoa erilaisista ilmasto- ja ympäristöuhkista.
Kannattaa vilkaista myös miten Indonesia hoitaa sademetsiään ja miettiä onko kuitenkin niin että palmuöljyplantaasien viemän pinta-alan tilalle on raivattu sademetsää viljakasvien viljelyyn (alin vaakapalkki kuvaaja).
Indonesian päästökiintiöistä minulla ei ole tietoa, tokko on edes mukana koko Kioton protokollassa. Asia on kuitenkin tämänpäivän uutisointiaiheita. Katsokaa eritoten Brasilian suorittamaa tuhoa sademetsissä. Nasan mukaan 42 000 000 000 hehtaaria eli 420 000 000 neliökilometriä (v. 2005), toisten lähteiden mukaan ollaan tänäpäivänä jo n. 800 000 000 neliökilometrissä (lähes 2,5 kertaa suomen kokoinen uudisraivaus)
http://earthobservatory.nasa.gov/Library/Deforestation/deforestation_update3.html
terv: Evolutionisti
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kukaan ei varmaan voi pistää päätään niin syvälle pensaaseen, että alkaisi väittämään ettei sademetsiä kaadeta. Niitä kaadetaan ja alueet raivataan hyötykasvien viljelyalueiksi. Tästä asiasta kaikki tietenkin ovat samaa mieltä.
Järkeilyssäsi on kuitenkin pielessä se, että syyllistät metsien raivaamisesta geenimuuntelua. Kun uusia viljelyalueita tarvitaan, pitäisi erityisesti miettiä mihin, miksi ja millä tavoin niitä pitää tehdä.
Masa-P linkitti aikaisemmassa viestiketjussa uutiseen, joka kertoi miten geenimuuntelun avulla saadaan hehtaarikohtainen sato suuremmaksi. Tällöin jo olemassaolevalta viljelyalalta voitaisiin saada suurempi tuotto. Tämä samalla tarkoittaa sitä, että jos jo olemassaolevat viljelyalueet saadaan tuottamaan paremmin, niin uusia viljelyalueita ei tarvitsisi raivata. Näinollen käyttämällä satoisampia geenimuunneltuja lajikkeita voidaan vähentää metsien raivaamista viljelyalueiksi.
Mikäli tulevaisuudessa halutaan hukata resursseja ja tuhota luontoa, niin silloin kannattaa siirtyä luomuviljelyyn. Siinähän pyritään vähentämään hehtaarikohtaista ravinnemäärää, mikä samalla vähentää myös sadon määrää. Tämänkaltainen toiminta johtaa väistämättä suurempiin tarpeisiin tuhota sademetsiä ja muita arvokkaita luontokohteita. Toisaalta ympäristön kustannuksella tapahtuvaa ylilannoittamistakaan ei voida hyväksyä. Oikea suunta tulevaisuudessa on vastuullinen jalostustyö (jossa yhtenä keinona geenimuuntelu) ja viljelytoiminta jossa huomioidaan vaikutukset ympäristölle.
Toisaalta sademetsien hakkuu muistuttaa lähes kaskiviljelyä, sillä maaperä ei sido ravinteita ja pellot joudutaan pian hylkäämään. Kaskiviljely on kuitenkin luomua.
tällä palstalla on tarkoitus keskustella ruoanlaitosta, eikä metsätaloudesta tai luonnonsuojelusta.
Tarvitset matematiikan harjoittelua.
Kun Brasilin koko pinta-ala ov "vain" 8 511 965 neliökilometrä, miten siellä voi kaataa sademetsää 800 000 000 neliökilometriä?
Tosin: ennakkoluulottomalla luomuajattelulla mikään ei ole mahdotonta? "Haasteita" vaan!
Masa