Vieraista kerrotaan, jatketaan asiaa:
Mitä ajattelette tilanteesta, kun omia sukulaisiaan, sisaruksiaan ja vanhempiaan, silloin kun nämä elivät, ei ole voinut kutsua kotiinsa sovun säilyttämiseksi?
Lapsi on ajan myötä oppinut halveksimaan heitä.
Toisen osapuolen sukulaiset ovat kyllä käyneet mielin määrin.
Kaikki yhteydet ja tapaamiset heidän kanssaan yhtä hyvin kuin heidän asiansa on pitänyt salata. Kaksoiselämän ansiosta on sopu säilynyt.
Syy kuuluu: Hehän ovat meiltä vain ottamassa.
Nyt he eivät ainakaan vie mitään, eivät edes huomiota.
Mitä ajattelette tilanteesta, kun omia sukulaisiaan, sisaruksiaan ja vanhempiaan, silloin kun nämä elivät, ei ole voinut kutsua kotiinsa sovun säilyttämiseksi?
Lapsi on ajan myötä oppinut halveksimaan heitä.
Toisen osapuolen sukulaiset ovat kyllä käyneet mielin määrin.
Kaikki yhteydet ja tapaamiset heidän kanssaan yhtä hyvin kuin heidän asiansa on pitänyt salata. Kaksoiselämän ansiosta on sopu säilynyt.
Syy kuuluu: Hehän ovat meiltä vain ottamassa.
Nyt he eivät ainakaan vie mitään, eivät edes huomiota.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ajatella että tuollaistakin syrjimistä vielä nykyään tapahtuu.
Viittaa 1800-luvun sääty-yhteiskuntaan.
Kerroit nappiin, minulla vain oli toisin päin. Ahdamieliset mieheni sukulaiset eivät hyväksyneet koskaan "tietämätöntä ja pimeydessä kasvanutta lappilaista. Nyt eivät enää tarvitsekaan. Onneksi lapsistani kasvoi avarakatseisia tasapainoisia ihmisiä ja ovat iloisia äidin puoleisesta suvusta.
Kuinka voit pitää sopua noin itsekkään ihmisen kanssa noin suuressa arvossa?
Annat riistää lapseltasi hänen oikeutensa tuntea ja muodostaa oma käsityksensä sukulaisistaan ja samalla osin itsestään?
kaksoiselämä paljastuu. Jos paljastuu. Itse olen sen kokenut.
On se tullut ilmi eikä tunnu juurikaan haittaavan.
Asiat yksinkertaisesti ovat niin ja pysyvät sellaisina, loppuun saakka.
Tyttäreni on avioitunut perheeseen, joka on
osoittanut halveksuntansa hänen perhettään kohtaan.
Lapsenlapset eivät voi vierailla luonamme ja
kanssakäymistä ei juuri ole.
Säälittävää nähdä suloisten lasten kasvavan
tässä valikoivassa, ahtaassa ilmapiirissä.
Emme ole mitenkään epäsosiaalinen perhe, missä
lapset voisivat saada huonoja vaikutteita.
Ajatelkaa hyvät ihmiset mitä lapsenne menettävät
tällä menettelyllä, kun hylkäätte koko sukuhaaran tuoman perinteen ja rakkauden.
Juridisesti isovanhemmilla on oikeutensa mutta
siihen tukeutuminen tuntuu myös tuskaiselta.
Raskasta on elämä, kun huomaa, miten lähiomaiset ovat perhepiirissä halveksittuja. Onhan siihen vuosikymmenten aikana tosin jo tottunut.
Lieneekö kovin tavallista, etteivät puolisoiden elossa olevat vanhemmat tavanneet koskaan?
isät eivät tavanneet. Heidän arvonsa olivat aivan erilaiset ja oli hyvä kun eivät tavanneet.
Äitini lähti kerran - jo isäni kuoltua - mukanamme appivanhempiani tapaamaan. Se vierailu sujui melkein vaiti ollen, kylläkin heidän toisiaan uteliaina vilkuillen.
Eivät tavanneet koskaan meidänkään vanhempamme; minun vanhempani ovat jo molemmat poistuneet, joten enää sellaista tapaamista ei tule.
saattaa myös olla asia joita pitää varjella, ettei joudu ulkopuolelle. Esim. alkoholismi, tai mielenterveydelliset ongelmat.
Kuitenkin kaikki saattavat tietää asioitten todellisen laidan, mutta jos joku uskaltaa sanallakaan mainita mitä pienen piirin sisällä oikeastaan tapahtuu, on automaattisesti joukosta pois.
Niin sisäänlämpiävää saattaa monessa perheessä elämä vielä olla.