Kohtaamme monen vuoden jälkeen,
voi miten mukavaa!
Sinä jaksat jutella kanssani vain vähän aikaa
sitten jo kysyt,
aavistus vahingoniloa äänessäsi:
Oletko vielä yksin?
Jonnekin rintani alle vihlaisee niin kipeästi,
kuitenkin nauran sen heleästi kauemmas.
Voi sinua hullua,
miten voisin olla yksin?
Pidän sinulle luennon elämän rikkauksista,
kaikesta minkä vuoksi on hyvä herätä aamuisin.
Kun olet jatkanut matkaasi minä annan ajatuksen nousta pintaan:
Niin,
en ole yksin
mutta joskus iltaisin
olen niin yksinäinen
että sydämeni särkyy sen painon alla.
voi miten mukavaa!
Sinä jaksat jutella kanssani vain vähän aikaa
sitten jo kysyt,
aavistus vahingoniloa äänessäsi:
Oletko vielä yksin?
Jonnekin rintani alle vihlaisee niin kipeästi,
kuitenkin nauran sen heleästi kauemmas.
Voi sinua hullua,
miten voisin olla yksin?
Pidän sinulle luennon elämän rikkauksista,
kaikesta minkä vuoksi on hyvä herätä aamuisin.
Kun olet jatkanut matkaasi minä annan ajatuksen nousta pintaan:
Niin,
en ole yksin
mutta joskus iltaisin
olen niin yksinäinen
että sydämeni särkyy sen painon alla.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ehdottoman upea runosi taas !
...no nää nyt on vaan tätä... *potkii maton kulmaa ujona, punastelee mielihyvästä* ;)))
...olen kokenut yksinäiset pitkät vuodet, enkä oppinut koskaan ymmärtämään ihmisiä, jotka sanoivat, ettei yksinäinen ihminen ole yksin. Minä olin yksin ja yksinäinen...
Pidin runostasi paljon!
Teit tuon taas, runon joka menee ytimeen asti.
En tiedä enää mitä sanoa, koska nämä Sinunkin ru-
nosi tuntuvat paranevan päivä päivältä. Ja millä
tunteen palolla tämäkin on kirjoitettu.
U-pe-aa !!