Haluaisin tietää sopisiko kult.täyh.kakadu meille.
Olen 13 vuotias, mutta isäni olisi halukas osallistumaan tähän lintuharrastukseen myös. Kokemusta on nymfeistä ja hieman harmaapapukaijoista. Haluaisimme lemmikin joka olisi mahdollisimman seurallinen ja leikkisä. Ääni ei ole ongelma, koska meillä on varattu paikka linnulle josta ei kuulu ääntä kovin kauas. Eikä sotkukaan. Sanokaa mielipiteenne, olisiko sittenkin jokin muu laji parempi...?
Ja vielä haluaisin tietää, jos linnun hankkii mitä papereita pitää saada mukaan ja miten hoituu linnun kanssa matkustaminen ulkomaille?
KIITOS VASTAUKSISTA!
kultatöyhtökakadu
kukkuruu
5
4371
Vastaukset
- -M-
Jos päävastuu linnusta, sen hoidosta, käsittelystä ja koulutuksesta on isälläsi ja papukaijoihin on kunnolla perehdytty ja harkittu hankintaa, en näe mitään kummoisempaa estettä isonkaan kakadun hankinnalle. Onhan tuo linnulle varattu paikka olohuoneessa tms kohdassa jossa ihmiset oleskelevat paljon ja linnulla on hyvä yhteys perheen muuhun elämään? Mihinkään hiljaiseen nurkkahuoneeseen sosiaalista lintua ei yksinään pidä majoittaa.
Kultatöyhtöä kätevämpi voisi olla hieman pienempi celebesinkakadu joka on muuten hyvin samannäköinen. Kriteereihinne sopii myös esim joku pienemmistä aroista (sepelara, pikkuara tms)tai vähän pienemmistä lajeista monet aratit. Vähän pienemmät lajit on helpompi majoittaa tilavasti ja hoitaa kuin isot kakadut.
CITES I ja II lajeilla (kätännössä kaikki papukaijat paria tavallisinta lemmikkilajia lukuunottamatta) olisi hyvä olla ostaessa alkuperätodistus tai CITES-todistus ja yksilöllinen tunnistusmerkintä (mikrosiru tai rengas). Vanhemmilta tai Suomessa syntyneiltä linnuilta nämä voivat kyllä myös puuttua ja silloin kannattaa kysellä vähän linnun alkuperästä ettei osta esim Venäjältä salakuljetettua lintua.
Ulkomaille mennessä useimmilla papukaijoilla on oltava CITES-todistus ja linnun on oltava merkitty yksiselitteisesti (joko umpirengas tai mikrosiru), eläinlääkäritodistus voidaan tarvita, mahdollisesti myös tuonti/vientilupa. Kohdemaassa voi myös olla omat käytäntönsä lintujen tuontiin ja karanteenaukseen liittyen, joten ne kannattaaa selvittää ajoissa sen kohdemaan viranomaisilta (tulli yms). Aktiiviseksi riehahtanut lintuinfluenssa tms epidemia voi pysäyttää siivekkään kaverin matkan pahimmassa tapauksessa kokonaan.
Suomen päässä lisätietoa tarvittavista luvista ja papereista voi kysellä esim ympäristökeskuksesta, tullista ja Evirasta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9063&lan=fi
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/tuonti_ja_vienti/
http://www.tulli.fi/fi/03_Yksityishenkilot/06_Elaimet/06_Linnut_ja_muut/index.jsp- kukkuruu
Mitähän eroa tällä celebesinkakadulla on kultatöyhtöön? Ja onko helppo kesyttää ja tykkääkö olla mukana esim. olkapäällä?
- -M-
kukkuruu kirjoitti:
Mitähän eroa tällä celebesinkakadulla on kultatöyhtöön? Ja onko helppo kesyttää ja tykkääkö olla mukana esim. olkapäällä?
Ei niillä käytännössä ole paljon muuta eroa kuin koko, kultatöyhtö on noin 45-50cm ja celebesi noin 30-40cm alalajista riippuen.
Celebesinkakadu: http://www.arndt-verlag.com/projekt/birds_3.cgi?Desc=E063.htm&Pic=063_1.JPG
Kultatöyhtökakadu: http://www.arndt-verlag.com/projekt/birds_3.cgi?Desc=E064.htm&Pic=064_1.JPG
Papukaijan kesyyntyminen riippuu suurimmaksi osin yksilöstä, sen alkuperästä ja iästä sekä kesyttäjän kärsivällisyydestä. Ei niinkään lajista. Lähes kaikki papukaijat ovat hyvin seurallisia ja sosiaalisia eläimiä ja kesy papukaija kyllä viihtyy hyvin ihmisten seurassa ja haluaa osallistua oman parvensa touhuihin, koostui se parvi sitten ihmisistä tai toisista linnuista.
Ja olkapäälle ei yleensä suositella MITÄÄN isompaa lintua päästettävän jossei se ole 100% kesy ja luotettava (ja se kesyin ja lempeinkin otus voi saada ihmisen silmän/korvanseudulla pahaa jälkeä aikaan jos se jostain syystä kovin säikkyy tai kiihtyy ja nappaa sijaistoimintona nokallaan kiinni lähimmästä kohdasta). Eli linnun kuskaus aina sormella/ranteella ja olkapäälle vain ihan erityisluvalla poikkeustapauksissa.
Kuulostaa vähän siltä että teillä kannattaisi kuitenkin vielä vähän opiskella lisää ja tutustua paremmin isojen papukaijojen käyttäytymiseen ja käsittelyyn ennen sellaisen hankintaa vaikka siitä jakostakin jotain kokemusta on...
Lukaiskaapa alkajaisiksi vaikka nämä:
http://www.papukaijayhdistys.fi/web/index.php?option=com_content&task=view&id=111&Itemid=92
http://www.papukaijayhdistys.fi/web/index.php?option=com_content&task=view&id=84&Itemid=53
Ja jokaikiselle isosta papukaijasta haaveilevalle suosittelen lämpimästi esim kirjan Mattie Sue Athan:"Guide to a well-behaved parrot" lukaisemista. Eri lajien tai lajiryhmien ominaisuuksia käsitteleviäkin kirjoja löytyy (esim tuon saman kirjoittajan "Guide to Companion Parrot Behavior") joihin on syytä vähän tutustua jossei se oma laji ole vielä ihan selvillä. - Tööttinen
-M- kirjoitti:
Ei niillä käytännössä ole paljon muuta eroa kuin koko, kultatöyhtö on noin 45-50cm ja celebesi noin 30-40cm alalajista riippuen.
Celebesinkakadu: http://www.arndt-verlag.com/projekt/birds_3.cgi?Desc=E063.htm&Pic=063_1.JPG
Kultatöyhtökakadu: http://www.arndt-verlag.com/projekt/birds_3.cgi?Desc=E064.htm&Pic=064_1.JPG
Papukaijan kesyyntyminen riippuu suurimmaksi osin yksilöstä, sen alkuperästä ja iästä sekä kesyttäjän kärsivällisyydestä. Ei niinkään lajista. Lähes kaikki papukaijat ovat hyvin seurallisia ja sosiaalisia eläimiä ja kesy papukaija kyllä viihtyy hyvin ihmisten seurassa ja haluaa osallistua oman parvensa touhuihin, koostui se parvi sitten ihmisistä tai toisista linnuista.
Ja olkapäälle ei yleensä suositella MITÄÄN isompaa lintua päästettävän jossei se ole 100% kesy ja luotettava (ja se kesyin ja lempeinkin otus voi saada ihmisen silmän/korvanseudulla pahaa jälkeä aikaan jos se jostain syystä kovin säikkyy tai kiihtyy ja nappaa sijaistoimintona nokallaan kiinni lähimmästä kohdasta). Eli linnun kuskaus aina sormella/ranteella ja olkapäälle vain ihan erityisluvalla poikkeustapauksissa.
Kuulostaa vähän siltä että teillä kannattaisi kuitenkin vielä vähän opiskella lisää ja tutustua paremmin isojen papukaijojen käyttäytymiseen ja käsittelyyn ennen sellaisen hankintaa vaikka siitä jakostakin jotain kokemusta on...
Lukaiskaapa alkajaisiksi vaikka nämä:
http://www.papukaijayhdistys.fi/web/index.php?option=com_content&task=view&id=111&Itemid=92
http://www.papukaijayhdistys.fi/web/index.php?option=com_content&task=view&id=84&Itemid=53
Ja jokaikiselle isosta papukaijasta haaveilevalle suosittelen lämpimästi esim kirjan Mattie Sue Athan:"Guide to a well-behaved parrot" lukaisemista. Eri lajien tai lajiryhmien ominaisuuksia käsitteleviäkin kirjoja löytyy (esim tuon saman kirjoittajan "Guide to Companion Parrot Behavior") joihin on syytä vähän tutustua jossei se oma laji ole vielä ihan selvillä.Kuulostaa vähän siltä, ettei sitä tietoa tosiaan ole juuri hankittu, ja isi on vain suostunut sellaisen ostamaan ilman suurempaa tietotaitoa. Iso papukaija, etenkin kakadu on haasteellinen lemmikki. Meillä on kaksi kultatöyhtökakadua muiden tirppojen lisäksi. Ääntä ei voi verrata mihinkään, se on aivan valtava. Sisältä se kuuluu pitkälle ulos, ulkona monen kilometrin päähän. Huomiotaan huutava kakadu on hirveää kuunneltavaa, se voi rääkyä tunninkin ihan putkeen sillä yli 100 dBn voimallaan.. Et voi sanoa varautuneesi ääneen, ennenkuin olet sellaista itse kuullut ja nimenomaan sitä rääkynää, ei lintupäivien mukavaa pikku ilakoimista, mitä jotkut huudoksi kehtaavat kutsua.
Kakaduilla on taipumusta nypintään ja muunlaisiin 'käytöshäiriöihin' (huomiohuutaminen mm.), joten sille täytyy antaa kokoajan virikkeitä ja seuraa, eikä sitä voi bilekauden ym. alkaessa sysätä syrjään.(Niitä vanhetessasi tulee aivan varmasti.) Ja mitenkäs sitten omaan kotiin muutto jne. Kerros- ja rivitalosta saa heti kenkää ison kakadun kanssa, sillä koko talo varmasti kuulee kuka siellä huutaa.
Tuosta M:n olkapääjutusta on kokemusta meillä. Koiras istui ihan rauhassa olalla ja kun piti olkkariin lähteä pöydän äärestä, nakkasi puolisoni ohimoon kiinni niin että rusahti ja äkkiä karkuun. Pelkäsin että nyt lähti korvasta siivu, ääni on aikamoinen.. Verenvuodatusta on harrastettu useamminkin, sormet ja ranteet on ollut vekeillä monesta kohtaa.. Tosin ihmisen vikahan se aina on, kun reikä tulee, täytyisi osata lukea lintua paremmin, jotta puremaan ei linnun edes tarvitsisi harkita ryhtyvänsä.. Mut mut..
Harkitsehan kuule vielä ja kerää kokemusta isoista linnuista. Sulla on koko elämä aikaa hankkia se iso lintu, jonka kanssa elää loppu elämänsä. Ja käy tutustumassa ihmisten kotona isoihin lintuihin ja ota isäsikin mukaan. Haihtuupa kuva alati lörpöttelevästä, siististä ja helposta lemmikistä. Ja kakaduthan eivät juurikaan puhua osaa, ettei sit siltä pohjalta lähdetä liikkeelle..
A. - sasf
Tööttinen kirjoitti:
Kuulostaa vähän siltä, ettei sitä tietoa tosiaan ole juuri hankittu, ja isi on vain suostunut sellaisen ostamaan ilman suurempaa tietotaitoa. Iso papukaija, etenkin kakadu on haasteellinen lemmikki. Meillä on kaksi kultatöyhtökakadua muiden tirppojen lisäksi. Ääntä ei voi verrata mihinkään, se on aivan valtava. Sisältä se kuuluu pitkälle ulos, ulkona monen kilometrin päähän. Huomiotaan huutava kakadu on hirveää kuunneltavaa, se voi rääkyä tunninkin ihan putkeen sillä yli 100 dBn voimallaan.. Et voi sanoa varautuneesi ääneen, ennenkuin olet sellaista itse kuullut ja nimenomaan sitä rääkynää, ei lintupäivien mukavaa pikku ilakoimista, mitä jotkut huudoksi kehtaavat kutsua.
Kakaduilla on taipumusta nypintään ja muunlaisiin 'käytöshäiriöihin' (huomiohuutaminen mm.), joten sille täytyy antaa kokoajan virikkeitä ja seuraa, eikä sitä voi bilekauden ym. alkaessa sysätä syrjään.(Niitä vanhetessasi tulee aivan varmasti.) Ja mitenkäs sitten omaan kotiin muutto jne. Kerros- ja rivitalosta saa heti kenkää ison kakadun kanssa, sillä koko talo varmasti kuulee kuka siellä huutaa.
Tuosta M:n olkapääjutusta on kokemusta meillä. Koiras istui ihan rauhassa olalla ja kun piti olkkariin lähteä pöydän äärestä, nakkasi puolisoni ohimoon kiinni niin että rusahti ja äkkiä karkuun. Pelkäsin että nyt lähti korvasta siivu, ääni on aikamoinen.. Verenvuodatusta on harrastettu useamminkin, sormet ja ranteet on ollut vekeillä monesta kohtaa.. Tosin ihmisen vikahan se aina on, kun reikä tulee, täytyisi osata lukea lintua paremmin, jotta puremaan ei linnun edes tarvitsisi harkita ryhtyvänsä.. Mut mut..
Harkitsehan kuule vielä ja kerää kokemusta isoista linnuista. Sulla on koko elämä aikaa hankkia se iso lintu, jonka kanssa elää loppu elämänsä. Ja käy tutustumassa ihmisten kotona isoihin lintuihin ja ota isäsikin mukaan. Haihtuupa kuva alati lörpöttelevästä, siististä ja helposta lemmikistä. Ja kakaduthan eivät juurikaan puhua osaa, ettei sit siltä pohjalta lähdetä liikkeelle..
A.Tässä olisi katsomisen arvoinen sivusto, kerran kakadua olet hankkimassa. Kannattaa tosiaan miettiä tarkkaan ja pitkään kun on isompaa papukaijaa hankkimassa.
http://www.mytoos.com/
;)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta832112Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt231798- 291744
50+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin211510Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu651461- 761378
hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo201354Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61312En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee121284- 721261