Pieni taloyhtiömme sai varsinaisen yllätyksen, kun vesimittarin vuosiluennassa paljastui, että vedenkulutus on kaksinkertaistunut edellisen vuoden kulutukseen nähden. Osakasta kohti ylimääräistä pulitettavaa kertaa hieman yli 300 euroa, joka joudutaan maksamaan ensi kuussa.
Kaksinkertaistuneen vedenkulutuksen syyksi paljastui se, että erään osakkaan WC-istuimen vesisäiliön tiiviste oli haurastunut niin, että istuin vuosi solkenaan vettä. Osakkaan mukaan vika on ollut olemassa vuoden ajan. Istuimen läpi on virrannut välillä vettä enemmän, välillä vähemmän. Hän ei ole pitänyt vuotoa suurena.
Onko osakas mielestänne menetellyt huolimattomasti, kun hän ei ole ilmoittanut vuotavasta WC-istuimesta vuoden aikana yhtiölle? Onko osakkaalla mielestänne velvollisuus korvata tällaisesta huolimattomuudesta aiheutunut vahinko? Mihin korvausvastuu perustuu? Vahingonkorvauslain tuottamusvastuusta koskevaan säädökseen?
Kaksinkertaistuneen vedenkulutuksen syyksi paljastui se, että erään osakkaan WC-istuimen vesisäiliön tiiviste oli haurastunut niin, että istuin vuosi solkenaan vettä. Osakkaan mukaan vika on ollut olemassa vuoden ajan. Istuimen läpi on virrannut välillä vettä enemmän, välillä vähemmän. Hän ei ole pitänyt vuotoa suurena.
Onko osakas mielestänne menetellyt huolimattomasti, kun hän ei ole ilmoittanut vuotavasta WC-istuimesta vuoden aikana yhtiölle? Onko osakkaalla mielestänne velvollisuus korvata tällaisesta huolimattomuudesta aiheutunut vahinko? Mihin korvausvastuu perustuu? Vahingonkorvauslain tuottamusvastuusta koskevaan säädökseen?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Menee yhtiön piikkiin mikäli huoneistoissa ei ole omia mittareita. Osakas on vain velvollinen maksamaan määrätyn henkilölukuun perustuvan vesimaksun. Päämittarin luenta välilä pitäisi teidän tiivistää, jotta tälläistä ei pääsisi tapahtumaan. Yleensä luetaan kerran kuussa. Voitte toki lähettää arviolaskun osakkaalle mutta mikään pakko ei hänen ole sitä maksaa ja käräjillä taloyhtiö on erittäin heikoilla pohjilla tässä. Vesimittarit tulevina hankintoina joka huoneistoon niin asukkaitakin alkaa veden kulutus kiinnostamaan.
Asunto-osakeyhtiölain 78 §:ssä säädetään kunnossapitovastuussa. Sen mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle viivytyksettä sellaisesta huoneiston viasta tai puutteellisuudesta, jonka korjaaminen kuuluu yhtiölle. Tässä tapauksessa osakas on laiminlyönyt ilmoittaa viasta viivytyksettä yhtiölle.
Vahingonkorvauslain vahingonaiheuttaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on aiheuttanut toiselle tuottamuksella. Vahinkoa ei olisi aiheutunut, mikäli osakas olisi ilmoittanut vuotavasta WC-istuimesta. Näin ollen osakas vastaa vahingosta, joka on tässä tapauksessa aiheutunut hänen huolimattomasta käytöksestään.
Osakas vastaa ilmoittamatta jättäneestä vahingosta, se on oikein. Mutta tässä tapauksessa vahingon sivuvaikutus eli kasvanut veden kulutus, siitä vastaa taloyhtiö, asia olisi eri jos huoneitoissa olisi vesimittarit. Minkäänlaista maksuvelvoitetta ei asiassa ko. asukkaalla ole ja olen aivan varma, että jos asiasta lasku osakkaalle lähetetään ja osakas vetää asian käräjille niin taloyhtiö on asiassa altavastaajana. Vesimaksussa henkilömäärän mukaan ei ole mitään tiettyä vesikuutiö määrää jonka maksu kattaisi kun sitä ei pystytyä luotettavasti mittaamaan.
Taloyhtiön varat ovat osakkeenomistajilta kerättyjä vastikkeita.
Tapauksessa muut osakkeenomistajat maksavat yhden osakkaan ilmoituslaiminlyönnin.
Ei oikein mene kaaliin.
Näin se ikävä kyllä menee.
Yksi syy, että näin on päässyt käymään on puuttellinen valvonta. Luultavasti talossa on hoidettu kiinteistönhoito talkooperiaatteella ja näin ollet esim. veden kulutuksen valvonta on jäänyt täysin oman onnensa nojaa. Veden kulutusta pitäisi seurata kuukausittain. Hallituksen pitäisi istua pöytään miettimään miten valvontaa voidaan parantaa. Yksi vaihtoehto on että isännöitsijä käy lukemassa kuukausittain kiinteistön vesimittarin ja seuraa kulutusta. Lisäkustannuksia tämä luultavasti toisi ellei talosta löydy ketään vapaaehtoista. Nykyään vaan alkaa vapaaehtoiset olemaan vähissä. Mitään ei haluta tehdä itse ja mikään palvelu ei saisi maksaa mitään, joten lopputulos yleensä on että asiat jää hoitamatta ja sitten vasta ihmetellään kun jotain ikävää tapahtuu.
Asian vie käräjille kantaja. Tässä tapauksessa kantajana olisi asunto-osakeyhtiö, joka vaatii vahingonkorvausta osakkeenomistajalta huolimattomuuden perusteella. Yhtiö vie asian käräjille siinä tapauksessa, että osakkeenomistaja ei suostu maksamaan laskua vapaaehtoisesti.
Yhtiön kanne voisi perustua vahingonkorvauslain 2 luvun 1 § 1 momenttiin, joka kuuluu seuraavasti: "Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu."
Lainkohdassa tuottamus tarkoittaa huolimattomuutta. Tässä tapauksessa osakkeenomistaja on menetellyt huolimattomasti, koska hän ei ole ilmoittanut yhtiölle WC-istuimen viasta, vaikka vika on ollut osakkeenomistajan tiedossa vuoden ajan. Osakkaan huolimaton menettely on siis aiheuttanut yhtiölle tuntuvan vahingon.
Vahingonkorvauslaki on yksiselitteinen. Jos vahinko on aiheutunut osakkaan tuottamuksesta, hän joutuu sen korvaaman. Juridisesti yhtiö on vahvoilla, mikäli asiaa käsitellään oikeudessa.
Sillä ei ole merkitystä, onko kiinteistössä huoneistokohtaisia vesimittareita vai ei. Kyseessä on nimenomaan osakkaan huolimaton menettely, joka on aiheuttanut vahinkoa, ei osakkaan holtiton vedenkäyttö. Jos osakas olisi ilmoittanut yhtiölle vuotavasta WC-istuimesta, vastuu olisi siirtynyt yhtiölle.
Kyllä, kanne kaatuisi jo siihen, että vesimaksu peritään taloyhtiössä henkilöluvun mukaan eikä näin ollen ole mitattavissa oleva. Kannattaisi paneutua ensiksi siihen miten vesimaksu henkilömäärän mukaan muodostuu ja mistä se muodostetaan. Siinä tulee jo ensimmäinen kompastuskivi kanteelle. Tästä syystä olisi suotavaa, että jokaisessa huoneistossa olisi oma vesimittari niin alkaisi veden kulutus kiinnostamaan. Lailla pitäisi määrätä uusiin taloyhtiöihin huoneistokohtainen vesimittari, se jos mikä olisi energian säästöä.
Nimimerkki woeriqpw ei ymmärtänyt, että asiassa ei ole kysymys veden kulutuksesta. Asiassa on kysymys siitä, että osakas on rikkonut lakia. Osakas on laiminlyönyt ilmoittaa viivytyksettä vuotavasta WC-istuimesta.
Kuten jo edellä on selvinnyt, lain mukaan osakkaan olisi tullut ilmoittaa viasta taloyhtiölle viivytyksettä. Hän on selvästi laiminlyönyt tämän velvollisuuden. Hänen laiminlyönnistään on aiheutunut vahinkoa.
Vahingonkorvaukseen on laillinen peruste. Kysymys ei ole siitä, miten yhtiön vesimaksu peritään vaan siitä, että osakas on menetellyt huolimattomasti.
Kanne ei siis kompastu huoneistokohtaisten vesimittareiden puuttumiseen.
Osakas on itsekin kertonut, että oli havainnut vuodon jo aikoja sitten. Asunto-osakeyhtiölaki edelyttää, että tällaisistakin vioista ilmoitetaan viipymättä taloyhtiölle eli isännöitsijälle tai hallitukselle.
Osakas on siis vahingonkorvausvelvollinen yhtiölle aiheuttamastaan vahingosta. Summan voi laskea vertaamalla vutojakson kulutusta aiempiin keskiarvoihin.
Talon päävesimittari kannattaa lukea vähintään kerran kuukaudessa. Taulukkolaslentaohjelmaan voi tehdä luvuista taulukon, jolloin kuluneen kuukauden kulutusta voi verrata aiempiin. Jos asukanmäärä on pysynyt ennallaan ja kulutus pomppaa, niin jossain on vuoto.
Markku Pitkäranta, isännöitsijä
Kyllä se niin on. Jos havaitsee tällaisen vesivuodon, on siitä (lain mukaan) ilmoitettava taloyhtiölle välittömästi, johan sen sanoo järkikin.
Vaikkakin vesivuoto on vähäinen, niin vuoden aikana se kuitenkin on yllättävänkin suuri. Tiedän tapauksen, jossa erään yrityksen 10 000lt:n vesisäiliö täyttyi yllättävän pian, syynä hyvin pieni vesivuoto WC, pöntössä.
78 §
Kunnossapitovastuu
Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä yhtiön rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuun jakamisesta osakkeenomistajien ja yhtiön kesken. Yhtiöllä on kuitenkin aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö. Sikäli kuin yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty kunnossapitovastuun jakamisesta, se jakautuu 2-4 momentin mukaan.
Osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat ja muut osakkeiden perusteella hallinnassaan olevat tilat. Yhtiö on kuitenkin velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat sisäpuoliset viat sekä pitämään kunnossa huoneistoon asennetut sellaiset lämpö-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset johdot ja kanavat sekä vesihanat, jotka on asennettu samantasoisina rakennuksen huoneistoihin. Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle viivytyksettä sellaisesta huoneiston viasta tai puutteellisuudesta, jonka korjaaminen kuuluu yhtiölle.
Yhtiökokous voi päättää osakkeenomistajalle kuuluvien kunnossapitotöiden suorittamisesta yhtiön kustannuksella, jos se saattaa tapahtua osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta loukkaamatta.
Yhtiö on vastuussa kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajille.
Viestiketjun aloittajan tekstiä lukiessani tulin siihen tulokseen,että tämä vuotava WC-pönttö sijaitsee osakkeessasi.
Toinen vaihtoehto on se että tämä oli pelkkä trolli.
Jos minun WC vuotaisi tuota tahtia(pieni laskutoimitus auttaa hahmottamaan vuodon todellisen määrän,mikäli on esin kysymys pienestä yhtiöstä,esim 5-osakkaan rivariyhtiöstä),niin en jaksaisi edes kuunnella sitä kymmentä minuuttia kauemmin.
Mikäli on kysymys vielä suuremmasta yhtiöstä,niin vuodon määrä on vielä suurempi.
Jos tämä on totta,niin mielestäni osakkaalla on hyvin voimakas maksuvelvollisuus.
Vetoan siihen ilmoitusvelvollisuuteen,mikä lukee laissa.
Osakkeenomistajat yleensä suureen ääneen peräävät oikeuksiaan,mutta unohtavat samalla sen että siihen liittyy myös velvollisuuksia.
Pieni taloyhtiö? Olisiko pieni sellainen jossa on muutama osake (4-5 kpl) ja asukkaita noin 10 hlo (maksaa vesimaksua). Keskikulutus 150 l/vrk/hlö = 1500 litraa yhteensä. Näin ollen pönttö on vuotanut vettä 1500 l/vrk = 62,5 l/h = reilu litra minuutissa. Kyllä tuo jo pitäisi havaita ja älytä ilmoittaa siitä viipymättä () 3 e/m3 x 1,5 = 4,5 e/pv x 360 = 1620 euroa.
Hampun viljelys voisi selittää myöskin tämän laatuisen veden kulutuksen lisääntymisen.
Hampun viljelystä ja siinä kuluvasta veden määrästä en tiedä, mutta olen kuullut, että "väkiviinan" valmistuksessa kuluu ihan kivasti lauhdevettä ;)
Kasvatti eräs osakas kylpyhuoneessaan rapuja ja vettä kului muutama 100 kuutioa normaalia enemmän. Kanne kaatui jo alkumetreillä siihen, että vesimaksuun henkilömäärän mukaan ei ole minkäänlaista limiittiä ja siihen tämänkin jutun kanne tulee kaatumaan, mutta aina kannattaa yrittää. Kertokaa kun lopputulos on selvillä, lyön rahani likoon osakkaan puolesta. =)
Vedenkuluttaminen ja vesivuoto ovat kaksi eri asiaa.
Osakashan voi todeta oikeudessa, että hän tykkää huuhdella wc pöntön 200 kertaa päivässä tai että on säätänyt pöntön niin että siitä tulee jatkuvasti vettä, että pysyy posliiniosa puhtaana. Tällöin kysymys olisi kulutuksesta.
Ei tuossa tapauksessa ole kyse veden kulutuksesta, vaan vian ilmoittamatta jättämisestä.
Osakkaan tulee ilmoittaa havaitsemistaan vioista ja ellei hän tee sitä hän voi joutua vastaamaan seurauksista.
Mielestäni osakas olisi periaatteessa vastuussa vuotaneen vessan veden kulutuksesta, mutta koska asunnoissa ei ilmeisesti ole huoneistokohtaista mittausta, niin miten todistetaan että koko kulutuksen nousu johtuu vuotavasta vessasta?
Ilman käräjöintiä osakas tuskin maksaa, eikä siitä ole mitään takeita että yhtiö olisi voittaja.
Ehkä olisi parasta vain maksaa lasku ja yrittää estää vastaavat tapaukset jatkossa.
Asia ratkesi siten, että osakas korvasi vapaaehtoisesti yhtiölle reilut 1.800 euroa WC-istuimen kautta vuotaneesta vedestä.
Määrä laskettiin siten, että osakas maksoi vedenkulutuksen kokonaan edellisvuoden kulutuksen ylittävältä osalta.
Ihan säälittää, kun joululahjaksi tuli yli 1.800 euron mätkyt.
Asoy olisi hävinnyt koska tarkkaa tappiota ei kukaan pysty sanomaan(vrt ylinopeusvalvonta).
Asukas olisi tuomittu maksamaan tuo tiivisteen hinta. n. 10 euroa.
Tiiviste kuluu asunto-osakeyhtiön korvattavaksi, se on selvä, mutta koko kasvanutta vesilaskun erotusta osakas ei olisi misään tapauksessa joutunut maksamaan. Minusta vahingon puolitus olisi ollut reilua. Mistä sitä tietää mikä kaikki muu on lisännyt veden kulutusta. Olisin ainakin vaatinut tarkastuslaskennan vielä seruraavan vuoden vesilaskun perusteella.