on muutamia asioita
jotka tuottavat suurta mielihyvää:
pissaaminen, kakkaaminen
ja syöminen silloin kun on kova nälkä
mutta myös käveleminen raikkaassa ilmassa
tuntuu joskus tosi hyvältä
ja erään kerran linja-autosta myöhästyminen
tuntui hyvältä
kaikkina aamuina ei vielä herätessä tiedä
mitkä asiat tulevat päivän mittaan tuntumaan
aivan erityisen hyviltä
joten on siis olemassa yllätyksiä
positiiviset yllätykset tuntuvat erittäin hyviltä
ja negatiivisista yllätyksistä en nyt viitsi kirjoittaa
koska päätin tässä runossa tarkastella
vain kivoja asioita
haudutetun teen juominen
kohiseva koski
ensisuudelma sillan alla
rakkaan karhea poski
jos olisin nainen
tuntuisi luultavasti hyvältä
mutta vaikea sanoa
varmasti
polkupyörällä ajaminen tuntuu hyvältä
kesäpäivänä alamäkeen
kun tuuli viuhuu pitkin kasvoja
ja ympärillä lainehtivat kultaiset viljapellot
kuulin myös tarinan miehestä
joka käytti aivan liian pieniä kenkiä
ja käveli vaivalloisesti
työkaverit kysyivät eikö hänellä ole varaa
kunnollisiin kenkiin
no, kun minun elämäni on tylsää
vastasi mies
ja ainoa nautinto työpäivän jälkeen
on ottaessani kengät jalasta
ah, sitä nautintoa
se on niin kuin kosken pauhu
ja ensisuudelma
huvinsa siis kullakin
ja jos kertoisin vielä yhden asian
tiedän sinun odottaneen sitä alusta asti
tässä se tulee
erityisen nautinnollista on
onnistuneesta runosta
saada paljon positiivista palautetta
joten ole ystävällinen ja kiitä minua tästä
suurenmoisesta taideteoksesta
vaikka rivien jaksotus ei kaikin paikoin
ole täysin onnistunutta
rakastan sinua valtavan hellästi
jotka tuottavat suurta mielihyvää:
pissaaminen, kakkaaminen
ja syöminen silloin kun on kova nälkä
mutta myös käveleminen raikkaassa ilmassa
tuntuu joskus tosi hyvältä
ja erään kerran linja-autosta myöhästyminen
tuntui hyvältä
kaikkina aamuina ei vielä herätessä tiedä
mitkä asiat tulevat päivän mittaan tuntumaan
aivan erityisen hyviltä
joten on siis olemassa yllätyksiä
positiiviset yllätykset tuntuvat erittäin hyviltä
ja negatiivisista yllätyksistä en nyt viitsi kirjoittaa
koska päätin tässä runossa tarkastella
vain kivoja asioita
haudutetun teen juominen
kohiseva koski
ensisuudelma sillan alla
rakkaan karhea poski
jos olisin nainen
tuntuisi luultavasti hyvältä
mutta vaikea sanoa
varmasti
polkupyörällä ajaminen tuntuu hyvältä
kesäpäivänä alamäkeen
kun tuuli viuhuu pitkin kasvoja
ja ympärillä lainehtivat kultaiset viljapellot
kuulin myös tarinan miehestä
joka käytti aivan liian pieniä kenkiä
ja käveli vaivalloisesti
työkaverit kysyivät eikö hänellä ole varaa
kunnollisiin kenkiin
no, kun minun elämäni on tylsää
vastasi mies
ja ainoa nautinto työpäivän jälkeen
on ottaessani kengät jalasta
ah, sitä nautintoa
se on niin kuin kosken pauhu
ja ensisuudelma
huvinsa siis kullakin
ja jos kertoisin vielä yhden asian
tiedän sinun odottaneen sitä alusta asti
tässä se tulee
erityisen nautinnollista on
onnistuneesta runosta
saada paljon positiivista palautetta
joten ole ystävällinen ja kiitä minua tästä
suurenmoisesta taideteoksesta
vaikka rivien jaksotus ei kaikin paikoin
ole täysin onnistunutta
rakastan sinua valtavan hellästi
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ihana runo, jossa paljon positiivisia ajatuksia. Ystävällisesti siitä kiitän, ja toivotan hyvää yötä!
Niin kuin kieli poskessa kirjoitin. Yritin olla vähän lapsenomainen ja typerä luonnollisella tavalla niin että se kääntyisi enemmän hauskaksi kuin ärsyttäväksi ja voisi tuottaa mielihyvää, rivien välistä jopa jotain ajatusta. Nopeasti muutamassa minuutissa pyöräytetty hassuttelu. Ehkä siinä myös on samoissa lauseissa läsnä toisilleen vastakkaisia merkityksiä. Esimerkiksi viimeisessä rivissä aimo annos ironiaa mutta samalla aidosti sitä mitä ironisoin tai olen ironisoivinani. Jos runo tuotti positiivista mieltä, olen mielissäni.
Kiitoksia. Ja hyvää yötä, Ikäkulu.
- -
MINÄKÖ?
Minäkö muka en osaa kirjoittaa lyhyitä runoja?
Pöh, katsopa vain.
Kohta on joulukuu ja täytän neljäkymmentä vuotta.
Ikkunallani on vihreät pitsiverhot.
Päivisin niiden läpi näkyy.
Siinä se.
Voi voi sentään, kiemurtelen.
Tätä on pakko jatkaa.
Nelikymppisen runoksi aivan onneton.
Näinkö lapsellinen minä olen.
Ei sitten enempää...
Ja mukavastihan tämä meni.
Kaiken kaikkiaan.
Tuo ikäjuttu?
Perässä tullaan melkein kannoilla. :)
Oi äitiparta! Runossasi on realismia ja nautintoja!
Suurin nautinto on hengittää raitista ilmaa,
tuntea hengen vapautta ja suurta elämisen riemua!!
Kiitos runostasi!
Tuntuu että putkahtaa runo tähän.
- -
Sana sanalta matkaa teemme.
Yö meitä ympäröi
ja esineiden tuttuus.
Joskus puhuminen vain ajankulu?
Ja silti, ystäväni!
Joka hetki
jos kaikessa tässä mitä teemme
hengittäisimme.
Kiitosta kulkeva askel.
Vielä kun sanat vaikenevat
ja kirjoittajan käsi ääneti peitolla lepää.
Niin silmien sulkeutuessa
viimeisen kerran,
hiljainen hymy huulilla
kuiskata voisimme aikaan
katoavaan.
Elämää.
- -
Palautteesi tuntui mukavalta.
Vähän kyllä hassua kiitellä palautteesta, tällaisten sanojen jälkeen.
> erityisen nautinnollista on
onnistuneesta runosta
saada paljon positiivista palautetta
joten ole ystävällinen ja kiitä minua tästä <
;)
Sittenkään en ole niin innoissani palautteesta. Enemmän minua lämmittää kokea, että sanojen takana on ihminen, joka puhuu minulle ystävällisesti.
Kunpa sitä lahjaa aina käyttäisimme.
Hyvää yötä ystäväni E.ve.
Olet upea sanantaitaja ja joskus tuntuu, että runosi tulevat taivaasta...
Kiitos, että saan olla ystäväsi.:D
Hyvää yötä!
sieltäkin.
Toisina hetkinä ihmissielun tummiin vesiin heittäydyn ja tarkoituksella kirskun kuin epävireinen viulu. Myös oma rosoisuuteni varmasti tulee näkyviin.
Elämä on moninaista.
Vielä muistutan, että paljon näissä mun runoissa on runomaailman tarkastelua.
Esimerkiksi, jos kirjoitan, hmm...
Muistatko
kun seisoimme rannalla,
ja arasti kaikkien pettymystemme jälkeen
uskalsimme hapuilla ihmistä kohti:
huulet koskettivat
Ja sydämeni läpi äkkiä viilsivät
kaikki saamani iskut
ja kauhu
kuinka sinäkin kohta kääntyisit ja menisit
pois
Yksinkö jäisin rannalle
näiden sammuvien tähtien alle
ja tuuli
kylmempi kuin ennen
peittäisi minut yössä ilkkuviin ääniin
Sinä vetäydyit kauemmas
ja kysyit mitä nyt
Silmissäsi arkuus ja pelko
En vastannut mitään, mutta pelkosi rohkaisi minua
ja sydämeni alkoi jälleen sykkiä -
ymmärsin!
Silloin suljin sinut syliin
suudellen poskia
otsaa ja nenänpäätä,
suutelin niin että olit läkähtyä
Nyt voin kertoa,
kun vuodet ovat kuluneet ja vieläkin
olet siinä
En usko että meitä yhdisti vain rakastumisen
huuma,
enemmän kuin se meidät sitoi toisiimme
yhteinen pelko, ja tunne:
Sinun kanssasi tahdon yrittää
läpi kaikkien riitojen
ja erehdysten, läpi tulevien väärinkäsitysten
ja pettymysten, jotka meitä odottavat
Haluan nähdä kuinka pelkosi katoaa
Voi voi sentään. Mun piti vaan laittaa esimerkki kuinka runoni saattaa VAIKUTTAA runolta pettymyksestä ja kaipauksesta ja pelosta ja toivosta, vaikka on vain subjektiivista TARKASTELUANI JA TUTKIMUSTANI kuinka pettymyksestä ja kaipauksesta ja pelosta ja toivosta mahdollisesti voitaisiin kirjoittaa, mutta - ainakin tällä kertaa - siitä tuli oikeasti runo pettymyksistä ja kaipauksesta ja pelosta ja toivosta. Kas kummaa. Korostan, että yleensä kuitenkin runoni vaan näyttää rakkautta käsitteleviltä runoilta - tosiasiassa ne käsittelee kirjoittamista enemmän kuin rakkautta, ne on jonkinlaisia tutkimuksia kuinka rakkaudesta VOITAISIIN tehdä runoa. Nää runot siis syntyy paljolti kiinnostuksesta sanoja ja sanojen käyttöä, ihmisen kieltä ja informaation ilmiöitä, yleisinhimillisiä tajuamisen ja tiedostamisen prosesseja kohtaan.
No, ehkä ne sitten samalla on jonkinlaisia rakkausrunoja...
:)
Kelaan alkuun.
Joinain hetkinä toivottavasti sieltäkin.
Toisina hetkinä ihmissielun tummiin vesiin heittäydyn ja tarkoituksella kirskun kuin epävireinen viulu.
Myös oma rosoisuuteni varmasti tulee näkyviin.
Ja kun kuitenkin aina olen se, joka tarkastelee, enkä voi leikata tarkasteluani ja tarkasteluni tarkastelua irti itsestäni, koska olen ainoa instrumentti, jolla voin tarkastella, ehkä sanojeni läpi paikoitellen tihkuu - tahdon tai en - sisäisen elämäni perustus, uskoni ja kokemukseni Jumalan valtavasta rakkaudesta ja hyvyydestä.
Niin.
Kaiken yllä - silloinkin kun puhua papatamme ja ehkä pakenemme itseä ja vastuullisuutemme kohtaamista tunne-elämyksiin ja fiilistelyyn - on paljon enemmän. Enemmän kuin nämä ihmisten sanat. Ja myös, kun uppoudun tarkasteluun ja tarkasteluni tarkasteluun, itseäni ironisoiden, lähes kiusatenkin. Myös silloin.
Sen toivoisin aina muistavani. HYVYYS ON. Ja ehkä se, jollain tapaa, siivittää sitten niitä tummempiakin kirskahduksia? Vaikka luulen vain tarkastelevani ihmissuhdekiemuroiden ja tuskien ilmenemistä sanoissa - elämän suhdetta tajuamisen ja puhumisen prosesseihin.
I Hope.
Mielelläni olen ystäväsi. Ystäviä ei koskaan ole liikaa.
Sweet Dreams and Sleep Well.
Aivan ihana loppu : )
Lukiessani jaksotus häiritsi kovasti. Mietin, että miksi tuo tai tämä kohta on pätkitty tuolta kohtaa, ettei miksi tästä. Lopussahan se sitten selvisi. Edellisen palautteeni kohdalla puhuin symboliikasta ja aioin lisätä, että "tai sitten tässä ei ole symboliikkaa lainkaan", mutta otin sen pois. Lukiessani vastaustasi huomasin sen kuitenkin olleen oikein päätelmä.
Tämä on olevinaan positiivinen palaute, kiitos runohetkestä : )