1.
Varmasti jo monet ovat kirjoittaneet
jäätyneistä kyynelistä
Kirkkaista tähdistä
joiden heijastukset tuikkivat rakastuneiden silmissä
yösydännä kirkkaampina kuin
tähdet itse
Askelista hangella
2.
Tiedän että
heidän sanoistaan on tehty
kirjoja
Niin että vaikka kirjoittaisin mitä
se ei olisi yhtään mitään
heidän taidokkaiden sommitelmiensa rinnalla
3.
Anteeksi
Minäkin tahdon
Saanko yrittää
Ikkunasta ulos pimeään yöhön katsellen
Jossain helähtää kirkas nauru
Ja etäisen itkun kaiherrus aivan kiinni toisissaan
Surullisen ajatuksen kaiku
Kaipaukseni kuva
4.
Jos en sinua saanut -
löysit paremman,
saanhan edes kirjoittaa ikävästä
Minun pienestä ikävästäni,
aivan omin sanoin
ja omalla äänellä
5.
Se vain on niin hiivatin vaikeaa
En tiedä kuinka jakaisin kappaleet
missä kohtaa siirtyisin
riviltä riville
ja käyttäisinkö runomittaa
Kirjain kirjaimelta
yöt kuluvat vaihtoehtoja pohtiessa
6.
Kirkkaista tähdistä, joiden heijastukset
tuikkivat rakastuneiden silmissä
yösydännä
kirkkaampina kuin tähdet itse
Kirkkaista tähdistä
joiden heijastukset tuikkivat
rakastuneiden silmissä
yösydännä
kirkkaampina kuin tähdet itse
Kirkkaista tähdistä
joiden heijastukset tuikkivat rakastuneiden
silmissä
yösydännä
kirkkaampina kuin
tähdet itse
7.
Varmasti jo monet ovat kirjoittaneet
jäätyneistä
kirkkaista tähdistä,
kyynelistä
Joiden heijastukset tuikkivat rakastuneiden silmissä
yösydännä kirkkaampina kuin tähdet itse,
askelista hangella
Tiedän että
heidän sanoistaan on tehty
kirjoja, niin että vaikka kirjoittaisin
mitä
Se ei olisi yhtään mitään
heidän taidokkaiden sommitelmiensa rinnalla
Anteeksi, minäkin tahdon, saanko yrittää ikkunasta
Pimeään yöhön katsellen:
jossain helähtää kirkas nauru,
jos en sinua saanut
Se vain on niin hiivatin vaikeaa
Ja etäisen itkun kaiherrus,
löysit paremman,
surullisen ajatuksen kaiku,
kaipaukseni kuva
Aivan kiinni toisissaan!
Saanhan edes kirjoittaa ikävästä -
minun pienestä ikävästäni,
aivan omin sanoin
En tiedä
Kuinka jakaisin kappaleet
kirjain kirjaimelta
ja missä kohtaa siirtyisin
omalla äänellä
Riviltä riville
Ja käyttäisinkö runomittaa,
yöt kuluvat
vaihtoehtoja pohtiessa
Ulos
8.
Niinpä niin, joku taitavampi
olisi tämänkin ratkaissut
hetkessä
Ota minut syliin!
Varmasti jo monet ovat kirjoittaneet
jäätyneistä kyynelistä
Kirkkaista tähdistä
joiden heijastukset tuikkivat rakastuneiden silmissä
yösydännä kirkkaampina kuin
tähdet itse
Askelista hangella
2.
Tiedän että
heidän sanoistaan on tehty
kirjoja
Niin että vaikka kirjoittaisin mitä
se ei olisi yhtään mitään
heidän taidokkaiden sommitelmiensa rinnalla
3.
Anteeksi
Minäkin tahdon
Saanko yrittää
Ikkunasta ulos pimeään yöhön katsellen
Jossain helähtää kirkas nauru
Ja etäisen itkun kaiherrus aivan kiinni toisissaan
Surullisen ajatuksen kaiku
Kaipaukseni kuva
4.
Jos en sinua saanut -
löysit paremman,
saanhan edes kirjoittaa ikävästä
Minun pienestä ikävästäni,
aivan omin sanoin
ja omalla äänellä
5.
Se vain on niin hiivatin vaikeaa
En tiedä kuinka jakaisin kappaleet
missä kohtaa siirtyisin
riviltä riville
ja käyttäisinkö runomittaa
Kirjain kirjaimelta
yöt kuluvat vaihtoehtoja pohtiessa
6.
Kirkkaista tähdistä, joiden heijastukset
tuikkivat rakastuneiden silmissä
yösydännä
kirkkaampina kuin tähdet itse
Kirkkaista tähdistä
joiden heijastukset tuikkivat
rakastuneiden silmissä
yösydännä
kirkkaampina kuin tähdet itse
Kirkkaista tähdistä
joiden heijastukset tuikkivat rakastuneiden
silmissä
yösydännä
kirkkaampina kuin
tähdet itse
7.
Varmasti jo monet ovat kirjoittaneet
jäätyneistä
kirkkaista tähdistä,
kyynelistä
Joiden heijastukset tuikkivat rakastuneiden silmissä
yösydännä kirkkaampina kuin tähdet itse,
askelista hangella
Tiedän että
heidän sanoistaan on tehty
kirjoja, niin että vaikka kirjoittaisin
mitä
Se ei olisi yhtään mitään
heidän taidokkaiden sommitelmiensa rinnalla
Anteeksi, minäkin tahdon, saanko yrittää ikkunasta
Pimeään yöhön katsellen:
jossain helähtää kirkas nauru,
jos en sinua saanut
Se vain on niin hiivatin vaikeaa
Ja etäisen itkun kaiherrus,
löysit paremman,
surullisen ajatuksen kaiku,
kaipaukseni kuva
Aivan kiinni toisissaan!
Saanhan edes kirjoittaa ikävästä -
minun pienestä ikävästäni,
aivan omin sanoin
En tiedä
Kuinka jakaisin kappaleet
kirjain kirjaimelta
ja missä kohtaa siirtyisin
omalla äänellä
Riviltä riville
Ja käyttäisinkö runomittaa,
yöt kuluvat
vaihtoehtoja pohtiessa
Ulos
8.
Niinpä niin, joku taitavampi
olisi tämänkin ratkaissut
hetkessä
Ota minut syliin!
Vastaukset 1
Vanhimmat
ovat aika loppuunkulutettuja tällä palstalla. Sen sijaa runosi loppu oli yllättävä ja lämmin. Järkevän päättelyn jälkeen "Ota minut syliin" tuntui yllättävn tehokkaalta kontrastilta.
mukavaa keskiviikkoista : )