Siin he menee,
toinen eel ja toinen peräs.
Eiks sitä vois rintarinnan ,
käsikädessä taapertaa.
Taas mielein kovasti tutkailee
ettei vain rakkauden lintu
ois ikkunasta ulos lentänny?
Eripari kengissä
ei lämpöö, ei illoo
kasvotki niin totisena.
Nälkäkös se ainut joka liikkeelle laittaa?
Sekö ennää oo yhteistä kieltä?
Voi , oispa kauppareissu
nyt kuiteskii , ois löytöretki?
Jospa siinä syödessä
vaikka ihan vahingossa ,
katsois toista , silmiin?
Niihin silmiin , niin
joihin kerran ihastui,
tai ihankos rakastui.
Paampas käteni ristiin , toivon
huokaan ja katson perrään.
Puhelisinko nyt rakkaus , sinulle?
Johan mää tiijän , sä oot yläpuolella , kaiken.
Etkä oo mikä juoksupoika, käskettävissä.
Ett meeppäs, teeppäs, ei , ei.
Jos nyt kuiteskii ihan salaa muistuttaisin?
Kun minuu niin koskee ja raastaa.
No nyt hee tullee kylältä,
toinen eellä ja toinen perässä.
Naisen hennoille harteille
on pantu kannettavaks raskain taakka.
Entäs mitäs mies kantaa, katompas?
Kädet taskussa, rahapussiikos hän vain kantaa?
Kotimökki jo häämöttää
erpari kengissä siinä mennään.
Joha kurnii mullaki maha,
nälkäkös se enää elää?
Rakkaus oos nyt kuiteskii
sielä mökissä tänää.
Kädet ristissä täs mää istun ,
pelargooniki nuukahtannu ikkunallani.
Nuukahtannu rakkaus
kuin eripari kengät.
toinen eel ja toinen peräs.
Eiks sitä vois rintarinnan ,
käsikädessä taapertaa.
Taas mielein kovasti tutkailee
ettei vain rakkauden lintu
ois ikkunasta ulos lentänny?
Eripari kengissä
ei lämpöö, ei illoo
kasvotki niin totisena.
Nälkäkös se ainut joka liikkeelle laittaa?
Sekö ennää oo yhteistä kieltä?
Voi , oispa kauppareissu
nyt kuiteskii , ois löytöretki?
Jospa siinä syödessä
vaikka ihan vahingossa ,
katsois toista , silmiin?
Niihin silmiin , niin
joihin kerran ihastui,
tai ihankos rakastui.
Paampas käteni ristiin , toivon
huokaan ja katson perrään.
Puhelisinko nyt rakkaus , sinulle?
Johan mää tiijän , sä oot yläpuolella , kaiken.
Etkä oo mikä juoksupoika, käskettävissä.
Ett meeppäs, teeppäs, ei , ei.
Jos nyt kuiteskii ihan salaa muistuttaisin?
Kun minuu niin koskee ja raastaa.
No nyt hee tullee kylältä,
toinen eellä ja toinen perässä.
Naisen hennoille harteille
on pantu kannettavaks raskain taakka.
Entäs mitäs mies kantaa, katompas?
Kädet taskussa, rahapussiikos hän vain kantaa?
Kotimökki jo häämöttää
erpari kengissä siinä mennään.
Joha kurnii mullaki maha,
nälkäkös se enää elää?
Rakkaus oos nyt kuiteskii
sielä mökissä tänää.
Kädet ristissä täs mää istun ,
pelargooniki nuukahtannu ikkunallani.
Nuukahtannu rakkaus
kuin eripari kengät.
Vastaukset 6
Vanhimmat
löysin paljon kaunista aitoa runoutta.Rakkaus eloon herää kuin kesän hento ensi kukkanen.Kiitos pidin runostasi!
Näköjään tuo huumorinkukka
Tuommosta siitä nyt syntyi.
Itsekki nauroin, no seki hyvä.
Nuo kyyneleet niin usein on vieraanani.
*Rakkaudenlahja*
Sinä löysit eletyn elämän,
aitoa, sehän onki tärkeää.
Hymy nyt levänny kasvoillani,
lämmin kiitos ja toivon iloa päivääs..Liisa
...hullaantumisen ja rakastumisen jälkeen tulee monessa parisuhteessa pienoista taantumaa...
Toisaalta on kyllä mukava katsoa ikääntyneitä pareja, jotka toisiinsa nojaten tukevat toinen toisiaan ja selvästi "kipinä" on vielä tallella.
Hienosti Liisa kuvaat sanallisesti rakkauden askeleita...sitten myöhemmin.
tomppa2006...
Joskus oikeesti nähny tuon näyn.
Siitä heräs tuo eripari kengissä meno.
Puhaltaa pitää hiipuvaan hiileen,
ettei vain pääsis sammumaan.
Tuo huumorki puoli joskus esiin pyrkii.
ei pelkkää musta valkoista oo elämä.
Kiitos tomppa, käskädessä vaikka iltakävelylle.Liisa
Sinä olet kirjottanut sanoiksi sen mitä monet, ainakin minä, on ajatellut niin kovin usein...
*huokaa*
Upeeta, Liisa =)
Näkemistä tilanteista kypsynny.
Omassa kylmyyden tuntien,
ei ole enää sitä vierellä kulkijaa.
Arkea elämässä on paljon ja
siinä olis ne pienet hetket tarpeen.
Pitkä huokaus nous jo aamuun.
Kiitos käynnistäs Mysteriet.
Tämä päivä taas meille on uus mahdollisuus.
Rakastakaa niin kauan, kuin saatte toisenne pitää.
Rakkaudella Liisa töllistään.