Vaikka ei heti siltä näytäkään niin laitoin tämän viestin Laki osastolle, sillä aika paljon sillä on tekemistä Lakiasioiden kanssa.
Naiset. Uusi miesten sukupolvi on täällä. Nyt ihan vain tiedustelumielessä laitan tämän viestin tänne.
Eli. Kun tässä nykymaailmassa raiskareita ja pedofiileja laitetaan vähemmäksi aikaa vankilaan, kuin veropetoksen tehneitä on tullut aika tehdä radikaali muutos.
Tässä siis miehille uusi aihepiiri, joka oikeasti vaatii kansalaisaktiivisuutta. Ihmisten elämä ja elämän arvot ovat paljon... PALJON tärkeämpiä, kuin esim. turkistarhaus. Ja se on yhteiskunnallisestikin aivan liian yliarvostettu juttu, kun suurempiakin ongelmia on.
-Moniko mies joutuu katsomaan rakkaansa kärsimystä, joka kasvaa vuosia vanhasta tapahtumasta, jonka tekijä on vapaana ja varmasti vielä uusii rikoksensa jotain toista ihmistä kohtaan?
-Moniko nainen jättää ilmoittamatta seksuaalisen rikoksen omista henkisistä syistään, sillä oikeuslaitoksen byrokraattinen paskanjauhanta vain jauhaisi asiaa ikuisuuden ja lopulta vapauttaisi rikollisen jonkin typerän porsaanreiän takia?
-Moniko mies tahtoisi mennä ja tuhota tuon paskiaisen, joka on kohdellut omaa tai jonkun muun rakasta pahimmalla mahdollisella väkivallalla henkisesti ja fyysisesti?
-Yleisesti ottaen. Moniko mies olisi valmis väkivaltaan jos olisi kahden raiskarin kanssa? Raiskarin, joka on turmellut jonkun tai oman vaimon, äidin, rakkaan, tyttären, siskon,etc.
Sen voin sanoa käsi sydämmellä, että minä rakastan kaikkia naisia niin sieluni syvyyksistä, että olisin valmis tuhoamaan niin monen raiskarin kuin mahdollista elämän, vaikka se johtaisi omaan vankeustuomiooni.
Nyt toivoisinkin, että jätätte tänne vastauksen, jos koette olevanne samalla aaltopituudella ainakin niin pitkälti, kuin tuosta hieman sekavasta ajatusten tulvasta saa iti.
Moniko mies lähtisi järjestöön mukaan, joka ajaisi tälläistä asiaa. Käytännössä aate saattaisi muotoutua ongelmaksi lain kanssa, mutta ihan mielipidetiedustelun hengessä kertokaa onko tämä mielestänne täysin sairasta vihan noidankehää vai onko aika ottaa oikeus omiin käsiin?
Miehet ja naisetkin KOMMENTOIKAA sydämmenne kyllyydestä.
Naiset. Uusi miesten sukupolvi on täällä. Nyt ihan vain tiedustelumielessä laitan tämän viestin tänne.
Eli. Kun tässä nykymaailmassa raiskareita ja pedofiileja laitetaan vähemmäksi aikaa vankilaan, kuin veropetoksen tehneitä on tullut aika tehdä radikaali muutos.
Tässä siis miehille uusi aihepiiri, joka oikeasti vaatii kansalaisaktiivisuutta. Ihmisten elämä ja elämän arvot ovat paljon... PALJON tärkeämpiä, kuin esim. turkistarhaus. Ja se on yhteiskunnallisestikin aivan liian yliarvostettu juttu, kun suurempiakin ongelmia on.
-Moniko mies joutuu katsomaan rakkaansa kärsimystä, joka kasvaa vuosia vanhasta tapahtumasta, jonka tekijä on vapaana ja varmasti vielä uusii rikoksensa jotain toista ihmistä kohtaan?
-Moniko nainen jättää ilmoittamatta seksuaalisen rikoksen omista henkisistä syistään, sillä oikeuslaitoksen byrokraattinen paskanjauhanta vain jauhaisi asiaa ikuisuuden ja lopulta vapauttaisi rikollisen jonkin typerän porsaanreiän takia?
-Moniko mies tahtoisi mennä ja tuhota tuon paskiaisen, joka on kohdellut omaa tai jonkun muun rakasta pahimmalla mahdollisella väkivallalla henkisesti ja fyysisesti?
-Yleisesti ottaen. Moniko mies olisi valmis väkivaltaan jos olisi kahden raiskarin kanssa? Raiskarin, joka on turmellut jonkun tai oman vaimon, äidin, rakkaan, tyttären, siskon,etc.
Sen voin sanoa käsi sydämmellä, että minä rakastan kaikkia naisia niin sieluni syvyyksistä, että olisin valmis tuhoamaan niin monen raiskarin kuin mahdollista elämän, vaikka se johtaisi omaan vankeustuomiooni.
Nyt toivoisinkin, että jätätte tänne vastauksen, jos koette olevanne samalla aaltopituudella ainakin niin pitkälti, kuin tuosta hieman sekavasta ajatusten tulvasta saa iti.
Moniko mies lähtisi järjestöön mukaan, joka ajaisi tälläistä asiaa. Käytännössä aate saattaisi muotoutua ongelmaksi lain kanssa, mutta ihan mielipidetiedustelun hengessä kertokaa onko tämä mielestänne täysin sairasta vihan noidankehää vai onko aika ottaa oikeus omiin käsiin?
Miehet ja naisetkin KOMMENTOIKAA sydämmenne kyllyydestä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
yhteiskuntajärjestykseen ja lakiin ei kuulu oman käden oikeus. Lakeja pitää muuttaa järjestelmän sisällä niin, että raiskauksista ja muista väkivaltaisista rikoksista langetattavat tuomiot olisivat huomattavasti ankarampia. Tämä tyydyttäisi kansalaisia parhaiten. Rikoksen (myös raiskauksen)tutkinta ja syyte- ja tuomiovalta on parasta jättää viranomaisille. Se takaa parhaiten kaikille osapuolille oikeusturvan, niin uhreille kuin rikoksen tekijöillekkin. Jos mainitsemasi kaltainen vigilante-järjestö alkaisi oman käden oikeudella langettaa rikollisille tuomiota niin kuka/mikä takaa sen, että annettu tuomio on oikea ja oikeaan henkilöön kohdistunut. Mihin senkaltaisen järjestön tuomiosta voi valittaa ja kuka sellaisessa järjestössä tutkii rikoksen, syyttää ja langettaa tuomion. Tulisi enemmän hutilyöntejä kuin oikeaan osuneita iskuja. Joten vastaan ehdottomasti EI. En missään olosuhteissa kuuluisi mainitsemaasi järjestöön, en kannattaisi sitä enkä tukisi sitä millään muullakaan tavalla. Miltä sinusta tuntuisi jos tämän kaltainen laiton kostojärjestö saisi päähänsä, että juuri sinä olet syyllistynyt raiskaukseen. Et voisi vedota mihinkään voidaksesi osoittaa syyttömyytesi. Haihattelua tuonkaltainen. Ja kuten itse epäilit täysin sairasta.
Otetaampa vähän takapakkia...
Se, että olemme syntyneet suomeen ei tarkoita suinkaan sitä, etteikö kansalainen voisi omaan moraaliinsa ja aatteisiinsa vedoten olla allekirjoittamatta länsimaista mallia yhteiskuntajärjestyksestä. Kuten niin useasti ollaan nähty, lakien muuttaminen suomen kaltaisessa yltiöbyrokraattisessa valtiossa tapahtuu vain onnettomuuksien/huonojen kokemusten kautta. Suomalaiseen ajattelutapaa on jo aikoja kuulunut se, että ihmistä joka esittää radikaalia muutosta, mihin tahansa yhteiskunnan määrittelemään lakiin tai sääntöön - luokitellaan välittömästi uhoajaksi tai yksinkertaiseksi (lue - Halme).
Sen enempää henkilökohtaisuuksiin menemättä, et ilmeisesti omaa lähempää tuttavuutta (rakkausuhdetta) samaa tai vastakkaista sukupuolta omaavaan henkilöön. Tai jos oletin väärin niin kehottaisin tulevana yönä olla ajattelematta mitä seurauksia teidän suhteessanne tulisi olemaan mikäli em. rikos kohdistuisi lähimmäiseesi, voipi mennä yöunet..
Mitä tulee tuomion kohdistamiseen niin epäilen suuresti, että esim. vaimosi tullessa hakattuna ja raiskattuna kotiin ja kertoen kuka tai ketkä hänet ovat raiskanneet, tohtisit epäillä että vaimo valehtelee... hänellähän voi olla suhde toiseen mmieheen ja nyt se yrittää peitellä sitä, tai jotain...NOT!
Mitä tulee taas tuomion täytäntöönpanon tekevään joukkoon niin kyseessähän ei ole mikään järjestö tai kerho. Ei yritetä edes koota "kavereita" jotka ovat samaa mieltä. Herätetään vain keskustelua ja ennenkaikkea ajatuksia siitä, mikä yhteiskunnan rakenteessa on pielessä kun yhä useammat raiskauksen kokeneet ihmisen jättävät asian sikseen? Ne ketkä sitoutuvat em. asenteeseen, tietävät tasan tarkkaan, että mainitsemiasi hutilyöntejä EI saa tulla. Joka tapauksessa valtio ei tule vastaan kostona tehdyssä rikoksessa vaikka se kuinka olisi yleisesti oikeutettua, eli häkki heilahtaa tuomioonpanijalle.
Itse allekirjoitan aatteen ja tulen sitä noudattamaan ikuisesti. Kyseisen raiskaajan tuomitseminen kuolemaan ei saa tapahtunutta tekemättömäksi, ei edes näiden rikkolisten määrä pienene merkittävästi. Jos kuitenkin käy niin, että suuri media kiinnostuu näistä Judge Dreddeistä niin muutos on tapahtumassa...
esim raiskaajaa raiskaa se raiskaa uudelleen
vaikka joutuisi linnaan hakattais ym ,se on sen verran sairas tyyppi,mutta kun länsimainen '
oikeus on tämmönen miten ois pallit tai munat pois
se kyllä rauhottaisi kummasti himot lähtis kertaheitolla tai sitten ois lobotomia..
mitä olette mieltä?????
Niin kuin itsekin oivalsit, kosto ei muuta jo tapahtunutta. Jos oma kumppanini raiskattaisiin, keskittyisin siihen, että hän saa kaiken mahdollisen tuen minulta, enkä jonkun aivottoman paskiaisen lahtaamiseen.
Munatonta uhoomista tuollainen!
Tässähän ei ole kyse uhoomisesta vaan siitä, että pyritään herättämään keskustelua ja aiheuttamaan muutosta. Esimerkkejä suomen kokoiseen maahan mahtuu vaikka kuinka, 9-vuotias tyttö surmataan Helsingissä ajamalla tyttö kuoliaaksi suojatiellä, media nostaa aiheen päivä toisensa jälkeen otsikoihin ja alkaa herätä keskustelua liikennekurista, nuorien kuskien asenteista, median vaikutuksesta liikenneasenteisiin jne...
Raiskaus on pahimmanlaatuista pahoinpitelyä, moni uhri luokittelee sen pahemmaksi kuin jos olisi joutunut tapon/murhan uhriksi. Kaikenlisäksi se on raiskaajan silmin omaa voimallisuuden tunteen pönkittämistä.
Ja oletko tosiaan niin sinisilmäinen, että oletat olevasi henkisesti niin vahva, että jaksaisit itse (kumppanistasi puhumattakaan) tsempata päivästä toiseen tuntematta katkeruutta siitä, että raiskaaja saa max. pari vuotta kakkua, ensikertalaisena istuu puolet, vapautuu ja raiskaa uudelleen (istuu ehdonalaisen menetyksesta 2,5kk 3/4 uudesta tuomiosta jne.)
Se ajatusleikki, että edes puolet raiskatuiksi tulleiden puolisoista ottaisi oikeuden omiin käsiinsä ja päättäisi raiskaajan päivät saisi ensinnäkin medialta muutamassa kuukaudessa sellaista huomiota että oksat pois. Samaan aikaan tuleva raiskaajapaskahousu funtsii himassa, että jos noille kavereille on käynyt noin niin mitä vittua mulle tapahtuu jos mä meen raiskaan ton naapurin akan jota olen kytännyt päivät pitkät?
Oltiin vuosia sitten lomamatkalla Arabiemiraateissa. Joku turisteista kysyi infotilaisuudessa, että onko täällä turvallista kuljettaa rahaa esim. lompakossa vai onko paljon taskuvarkaista. Opas totesi "Voit kävellä kaupungin läpi muovikassillinen rahaa mukana ja kaikki mitä varastetaan niin mä maksan omasta pussista". Maassa kun laki sanoi, että näpistys ja yksi sormi, toinen näpistys ja koko käsi.
Minut raiskattiin nuorena tyttönä - noh, olin 21.
Tilanne: Oli bileet, tuntemattomia ihmisiä iso talo täynnä. Minä selvinpäin, alkoi kyllästyttää. Viimeinen bussi oli jo mennyt. Päätin etsiä tyhjän huoneen ja mennä nukkumaan.
Tuntematon jätkä tuli kesken unen, kävi päälle ja raiskasi. En nuoruuttani kehdannut kamalasti kiljua (etten olisi pilannut kavereiden iloa), yritin työntää jätkää pois. No, kävihän siinä sitten huonosti.
Kenellekään en mitään kertonut. Odotin, että aamu valkenee ja juoksin talosta ulos kuin viimeistä päivää. Kotiin päästyäni seisoin kolme tuntia suihkussa, heitin kaikki päälläni olleet vaatteet pois ja tilasin ajan YTHS:n psykologille seuraavalla viikolla. Parhaalle ystävälleni suostuin asiasta kertomaan.
Kirjoitin asian pois mielestäni ja puhuin sen pois psykologille.
Ainoa, mikä kaduttaa on etten tehnyt ilmoitusta. Sama kundi on kuulemma raiskannut aikaisemmin ja myöhemminkin juuri samalla tavalla jonkun puolitutun isommissa bileissä.
Olen käsitellyt asian itseni kanssa, enkä pelkää liikkua yöllä yksin kaupungilla sen enempää kuin kukaan muukaan. Hassua logiikkaa: minut kun on jo kerran raiskattu. Toki tervettä järkeä pitää käyttää...
Ei sillä ole merkitystä, mitä sille idiootille tapahtui, joka minut raiskasi. Sillä on, että löysin loistavan psykologin jonka kanssa purin tapahtuneen pois mieltäni painamasta. Kyllä tärkeintä on selvittää asia omasta itsestä pois. Kosto ei siirrä asiaa pois omasta mielestä.
Maaila on joskus julma, joskus aurinkoa täynnä. Synkkien hetkien jälkeen osaa arvostaa kaunista elämää paljon enemmän.
Enää en myöskään kanna syyllisyyttä itseäni kohtaan siitä, että en saanut huudettua apua kovemmalla äänellä. Tuskin kukaan olisi minua kuullut!
murhanhimoiset kusipäät kuten sinä tulisi ampua heti.
Joo, hyvä että keskustellaan. En minäkään puolustele raiskaajia. Myös rangaistukset ovat yleensä väkivaltarikoksista alakanttiin Suomessa. Keski-Euroopassa tavallisesta "turpaanvedosta" saa jo ehdotonta vankeutta, kun Suomessa selviää sakoilla.
Raiskatun puolisona tuntisin katkeruutta tietenkin, mutta en itse omalla kohdalla usko, että tekijän kovempi tuomio sitä tilaa auttaisi.
Ihmisen silpomista, oli teko mikä hyvänsä, en voi periaatteessa hyväksyä. Joten se siitä arabilaista.
Tulisi enemmän hutilyöntejä kuin oikeaan osuneita iskuja. Joten vastaan ehdottomasti EI. En missään olosuhteissa kuuluisi mainitsemaasi järjestöön, en kannattaisi sitä enkä tukisi sitä millään muullakaan tavalla. Miltä sinusta tuntuisi jos tämän kaltainen laiton kostojärjestö saisi päähänsä, että juuri sinä
--
mitenkä tuo nykyisestä eroaa ?
lehdessä näytti lukevan, olivat virossa jo myöntäneet neuvostoaikoina olleen ylimitoitetut ratkaisuprosentit rikoksissa. suomessa ne perinteisesti ovat olleet sen verta suuret verrattuna muihin länsimaihin että hankala on kuvitella niiden pitävän paikkaansa.
--
olet syyllistynyt raiskaukseen. Et voisi vedota mihinkään voidaksesi osoittaa syyttömyytesi. Haihattelua tuonkaltainen. Ja kuten itse epäilit täysin sairasta.
--
niin, voiko nykyisin ? eihän siitä mitään testejä tehdä vaan naisen sana riittää ja mies murhataan, muutama vuosi linnassa ja henki on poissa, jollei oman käden kautta niin avittajia löytyy.
vai mistä tuollainen kiinnostus aiheeseen ?
Raiskaus taitaa olla rikos josta syytetään silloin kun kyseessä on mies jolta ei voi olla mitään pelättävää eli ei ole sitä tehnyt vaan esimerkiksi on jäänyt saamatta mieheltä ja ei kerrota kellekään silloin kun se on tapahtunut, koska mies on pelottava ja väkivaltainen eikä kertominen olisi naisen kannalta järkevää ?
jokseenkin näkökulmaasi, mutta sitä kohtaa en tajua, että sillä ei ole merkitystä mitä raiskaajalle tapahtui, vaan sillä, että löysit hyvän psykologin jonka kanssa purkaa tapahtunutta.
Se on hyvä asia, että löysit hyvän psykologin,mutta eikö ole niin, että et olisi koko psykologia tarvinnut ellei tämä tyyppi olisi sinua raiskannut?
Sanoistasi tulee kuva, että ei ole väliä raiskataanko vai, kunhan saa sen jälkeen hyvää psykologista hoitoa.Olen varmaankin väärässä suhteesi ja et varmaankaan tätä tarkoittanut? Raiskaajia ei myöskään saisi päästää ajattelemaan, että uhrit selviytyvät hoidolla eli ei siis väliä toteuttaako mielihalujaan vai ei!!!
Kävin myös itse psykologilla raiskaukseni jälkeen.
Hmm... Jotenkin tuntuu siltä, että monet näistä kommentteja antaneista - kuten sinä - ovat itse syyllistyneet johonkin rikokseen. Oletko raiskaaja? Pelottaako, että sinulle kävisi huonosti, jos asianomainen uhri järjestäisi vähän oman käden oikeutta? Luulenpa vain, että Suomessa on pitkään ollut hyvävelijärjestöjä, joiden piirissä raiskauksia ja hyväksikäyttöjä pidetään ihan jees toimintana. Itse asiassa luulen, että poliiseissa on aika paljon moraalisia ja rehellisiä miehiä töissä. He saattaisivat tutkia aika vastentahtoisesti oman käden oikeustapauksia esim. raiskaus ja pedofiliajutuissa. Tunnen joitakin poliiseja, jotka ovat kännipäissään kertoneet kannattavansa lämpimästi esim. sitä, että raiskauksen uhatessa uhri tappaa hyökkääjän, ennen kuin mitään muuta ehtii sattua. Tällaisia ohjeita antavat omille lapsilleenkin, koska raiskaaja pääsee helposti kuin koira veräjästä ja tapostakin vapautuu kyllä nopeasti hyvällä käytöksellä, kun on vain itseään puolustanut. Ehkä sinun, raiskaaja, pitäisikin jo hieman pelätä? Murentuuko maailmankuvasi?
mistä tiedät ettei se viaton pikku kultasi kusetakin sinua ? pillua uskot aina ?
montako syytöntä olet jo murhannut ja tuliko siitä hyvä mieli ?
Tykkää niin paljon tapella ettei malta edes naiselta kysellä kukas sut taas viimeksi raiskaskaan ennen kohteen julistamista ja kimppuun käymistä, kyllähän sen naamasta erottaa kuka vaan ?
Tarkoitus kai on tappaa kaikki miehet. Vuoronperään löytynee raiskaajia kohteiksi kunhan oikean naisen löytää keltä kysyä.
mitäs teette tytölle joka minut raiskasi kun maistissa menin hänen kämpilleen, luulin että nukkumaan kun asiaa painotin matkalla ja vieraspaikkakuntalaisena oletin säästyväni herättämästä isäntäväkeäni, vaikka juhlapäivä olikin, miehenä en kehdannut enkä kehtaisi asiasta ilmoitusta tehdä, ei sitä poliisi pokkana sellaista kuuntelisi, verta tuli kalusta kun tämä sitä hampaillaan ilmeisestikin oli yrittänyt pystyyn saada nukkuessani, kusella sattui niin saakelisti mutten kehdannut lääkärillekään näyttää, parani se siitä itsekseen lopulta mutta ei siitä iloiseksikaan tullut.
Naisena vastaan tähän vanhaan viestiketjuun, kun halusin perehtyä enemmän oman käden oikeuteen. Minulle on tehty lapsena seksuaalista väkivaltaa (vanhemmat koululaispojat raiskasivat), enkä asiasta silloin kenellekään osannut kertoa. Vasta vuosia myöhemmin maksoin itse psykiatrisen hoitojaksoni kustannukset ja osan terapiastani, koska traumojeni takia aikuisiällä seksuaalielämän aloitus oli tuskallista. Olen keskittynyt aina siihen, että paras oikeus tapahtuu, kun minä käännän vaikeudet vahvuudekseni. Ja niin olen taatusti tehnytkin. Tiedän, että elämäni on ollut huomattavasti onnellisempi ja onnekkaampi kuin noilla rikollisilla. Sen verran olen asiaa mielenrauhani saamiseksi selvittänyt. Mitään ei ole puuttunut, olen toteuttanut hurjimmatkin unelmani, menestynyt, nauttinut aina kaikista elämän tuomista tunneskaaloista täysillä. Aina vaikeuksista voittoon, joka ikinen kerta. Aivan kuin elämä olisi tarjonnut minulle parastaan optimistisen asenteeni vuoksi.
Ainoa ongelma tässä problematiikassa on se, että tekijät ovat ilmeisen sairaita ja vapaalla jalalla, vapaita jatkamaan tekojaan. Ehkä ovat rikoksiaan toistaneetkin. Oikeuslaitos ei anna turvaa tällaisessa tilanteessa, eihän asiaa enää voisi mitenkään todistaa. Enkä sellaista jaksaisi käydä läpi, enkä ainakaan haluaisi sitä rahoittaa. Menen niillä rahoilla mieluummin vaikka maailmanympärysmatkalle. Mutta: haaveilenko tekeväni yhteiskunnalle palveluksen silpomalla miesten sukukalleudet ja sokeuttavani heidät? Totta helvetissä! En vain haluaisi jäädä siitä vielä kiinni. Jos sairastun myöhemmin elämässäni esim. kuolemaan johtavaan syöpään ja tyypit ovat vielä vapaina ja hengissä... Silloin, silloin minä isken vuosikymmenien aikana laaditun huolellisen suunnitelman mukaan! Ja siihen sisältyy kidutusta, amputointia, nyrkkiä perseeseen yms. tyydyttävää toimintaa. Ehkäpä siinä samalla voisi viedä pari hovioikeuden pedofiilejä puolustavaa tuomariakin mukana ;) Samapa se siinä vaiheessa. Ainakin tulisi tehdyksi yhteiskunnalle vielä elämänsä loppuaikoina hienoja palveluksia. Enkä luultavasti jäisi edes kiinni. Sen verran hyvin olen suunnitellut asian vuosien varrella. Noiden miesten omat surkeat elämäntarinat johtaisivat poliisin todennäköisesti aivan väärille jäljille. Ja minä tiedän, että he saisivat ansionsa mukaan, koska minä itse tiedän totuuden paremmin kuin kukaan muu. Ei siinä viranomaisten byrokratiaa tarvittaisi. Minähän en ole koskaan mitään ilmoitusta poliisille tehnyt, eikä kukaan tiedä - paitsi mieheni, eikä hänkään tiedä tyyppien nimiä. Minä en rikollisia tappaisi, vaan silpoisin ja jättäisin kärsimään vaillinaisina yksilöinä, tunnistamattomiksi käsiteltyinä. Totuus kuolisi mukanani. Niin, että perustakaa vain se maanalainen oman käden oikeuden järjestö! Kannatetaan! Ehkä juuri tuollaiset toimet pikku hiljaa auttavat muuttamaan myös olemattoman oikeuslaitoksen toimintaa. Kansalaisaktiivisuus on paras keino maailman muuttamiseksi.