Neuvoja hakemassa

vaikka olisikin mahdollisuus jossain vaiheessa.
Kerran vein ja seuraavana päivänä supit ja ketut kaivo pois. Onneksi eivät jaksaneet raahata kymmentä metriä pidemmälle. Seuraavaksi sidoin sarvipään rautalangalla puuhun ja pesään. Viikonpäästä tulin katsomaan ja lanka oli purtu poikki ja pää viety. Löysinkin pään sattumalta puuhommissa pahoin hiirien syömänä vasta seuraavana kesänä noin sadan metrin päästä pesältä.

Että se siitä. Niin katosi iso hauen pääkin kerran pesästä ja sille tielleen meni.
En ymmärrä miten muurahaispesissä jotkut saa trofeet pysymään mutta liekö vain hämeessä jossa ne katoaa:)

Tämä muurahaisista mutta teinpä kerran hirven ja peuran päitä kesällä niinkin epämiellyttävällä tavalla että annoin päiden olla kesäkuumalla avonaisessa säkissä jolloin kärpäset tekivät tehtävänsä ja muutaman viikon hautumisen jälkeen toukat olivat syöneet pehmeät osat niinkin pehmeiksi että paine pesurilla huuhtoessa lähti loputkin ja jäljelle jäi siisti kallo. Miinuksena helvetin paha haju työstämisen aikana ja se toukkien määrä. Niillä olis useampi pilkkimies talven ahvenet pilkkiny kummasti:)

Tässä nyt ei kummempaa vastausta tullut sinun kysymykseen mutta asiaa liipaten kuitenkin.

laimiaa vetyperoksidi liuosta saaviin ja upota kallo sinne (ei sarvia sinne :D). sielä annat muhia niin johan valakiaa. Eikä sarvet kärsi värin haalenemisesta. Laimiaa vetyperoksidia ei ole vaikea hankkia.