Oli ihan pakko kirjoitella kun en meinaa sukissani pysyä. Ensimmäinen kirto clomeja terojen kanssa, ja nyt jännitellään kuinka käy. Menkkojen pitäisi alkaa normaalisti viikon vaihteessa mutta sitä en tietenkään toivo. Että on ollut pitkä kirto. Välillä hyvillä mielillä ja sit taas surkee olo. Aika paljon mieliala vaihdellu viikon aikana ja päätä särkenyt..eihän se mitään kerro mutta ei oo muutakaan kun mietiskellä löytyykö mitään oireita. Huh tää on välillä tosi rankkaa. Mutta ressivapaata joulun odotusta muille. Toivotaan että jollain joka on pitkään yrittänyt niin tärppäisi jouluksi!
Jännittää..
..hitsi..
4361
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nyt kun löytyi kohtalotoveri samanlaisissa tunnelmissa, niin taitaa olla pakko purkaa omaa jännitystä myös tähän.
Ensimmäinen (100varma)ovis 1,5 vuoteen löytyi viimeviikonloppuna ja tottakai sitä miehen kanssa vietettiin aikaa tuolla vällyjen välissä.
Nyt jännittää! Jännittää ihan hirveesti! Puolitoista viikkoa pitäisi jaksaa odottaa, että saisi testata (jos ne menkat ei ala). Taidan silti tehdä testin ennen sitä.
Tarkoituksena olisi viettää kosteat pikkujoulut työkavereiden kanssa itsenäisyyspäivän aikaan ja tunnetusti ipv on 6.12. Oviksesta on 14 pv 8.12 joten aika lähellä on sitten tuota aikaa.
Toisaalta en halua perua menoa vielä, koska olen tässä jo pitkään (noin 1,5 vuoden ajan) siirtänyt ja perunut kaikkea vain todetakseni, etten taaskaan ole raskaana. En yksinkertaisesti halua tehdä pettymyksestä itselleni enää vaikeampaa.
Olen viimeksi ottanut alkoholia juhannuksena ja sitä ennen pääsiäisenä. Kahdesti tänävuonna (koska toiveilen, enkä halua alkoholilla pilata raskautumismahdollisuuksia).
Nyt on vain mieli muuttunut, kun tajusin, etten voi laittaa omaa elämääni katkolle siksi, että petyn vain joka kerta kun menkat tulee.
(En silti kyllä tarkota, että juopotella pitäisi enemmän, mutta ylipäänsä pitää hauskaa ja mennä kun kerran on vielä mahdollisuus -> ilman vastuuta jälkikasvusta/jälkikasvun hoidosta)
Minulla on "oireina" ollut ovismainen kipu tuolla oikealla puolella. Oviksen piti olla jo, joten pidän kipua oireena ... menkoista tai raskaudesta. Muuta ei oikeastaan ole... Pissattaa jatkuvasti (mutta juon hirveesti...)
Ja hei, ei hedelmöittymisestä olisi vasta kuin pari päivää, joten aika heikoissa kantimissa on nuo minun oireeni :D
Kaikkea sitä kuitenkin vaan mielessään pyörittelee.
Toisaalta pelottaa IHAN kamalasti, toisaalta kutkuttaa.
Toisaalta tuntuu, että en olekaan vielä valmis äidiksi ja toisaalta sitten tuntuu, että olen ollut jo kauan valmis.
En tiedä, ehkä asiaan vaikuttaa se, että olen elänyt kuin "lapsellinen" ihminen tässä jo 1,5 vuotta.
Kaikenlaisia asioita risteilee päässä ja jotenkin sitä vaan täytyisi saada kulumaan vielä 1,5 viikkoa.
Jos yrittäisi vaikka päivä kerrallaan... Eiköhän se tieto sieltä joskus tule :)
Tsemppiä sinulle ..hitsi..!!
hyvin kiteytetty. ettei voi laittaa omaa elämää katkolle vain odotellessa menkkoja. näin olen itsekin jo tehnyt vuoden päivät ja alkaa jo tuntuun että mitä hittoja! mutta kun sitä vaan toivoo niin paljon että tuntuu ettei voi riskeerat esim. alkoholin käytöllä jos.............
mullakin eka kierto clomeista tai huomenna viimeinen pvä..(3-7) päivän ajaks..eli laskujeni mukaan ne päivät olis ensvkon ti-pe..ovista mullakaan ei oo tullut varmana 2-3vuoteen!! et sen puoleen jännitän sitäkin onko clomeista ollut mtn apua! jännittää aivan törkeen paljon. Olishan se hienoa saada sellainen pieni nyytti! plussa tuulia meille kaikille ja peukkuja!
Minä jännittäjä täällä taas.. Oon ollut kanssa melkein 1,5 vuotta juomatta..(juonut silloin kun on ollut juuri menkat että on tiennyt ettei ole raskaana..ja en juurikaan humalaan saakka ole juonut) Mulla oli kanssa ehkä ensimmäinen ovulaatio nyt kun söin clomeja. Tein testejä ja sain yhden selkeesti tummemman tuloksen ja sit vaan helmat paukkumaan.. Mulla on ollut kyllä nyt elämäni pisin viikko odottaa tietenkin etteivät menkat alkaisi ja voisin tehdä rtestin, mutta pelkään etten pääse testiin saakka kun ne pirun menkat taas alkaa.. Mites teillä muilla, onko noista makuukammarin puuhista välillä tullut pakko pullaa? Mua välillä ahistaa pelkästää ajatuskin siitä että olis taas se hetki.. Tykkään kyllä seksistä ja periaattessa tuntuu hyvältä ja tulen aina mutta jokin siinä ahdistaa. Tietenkin kun mieheni on aina halukas. Ei päälle tuleva ja on oppinut antamaan mulle tilaa mutta harmittaa kun toinen on vehje pystyssä ja meikäläistä ei kiinnostaisi yhtään. Välilä käy ukkoa sääliksi..
Mammaksi toivova