Ikävä ottaa
paikkasi vierestäni
asettaa kaipuun
vatsalleni,
siihen missä kätesi
lepäsi
runnoo rakkauden
rinnalleni
sormiesi tilalle
tipauttaa yksinäisyyden
huulilleni,
kuin suudelman
kylmää kehoni kaaren
jonka juuri lämmitit
kipeän tyhjyyden,
käteni alle,
sinun tilallesi
paikkasi vierestäni
asettaa kaipuun
vatsalleni,
siihen missä kätesi
lepäsi
runnoo rakkauden
rinnalleni
sormiesi tilalle
tipauttaa yksinäisyyden
huulilleni,
kuin suudelman
kylmää kehoni kaaren
jonka juuri lämmitit
kipeän tyhjyyden,
käteni alle,
sinun tilallesi
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tämä runo ainakin on käsinkosketeltavan upea !
Mistä kaltaisesi runoilija oikein tulee?
Kiitos kehuista, jotkut runot on aina muita tärkeämpiä ja kipeimpiä ja tämä on itselleni yksi niistä.
runoilijaksi en tohtisi itseäni kutsua :) nämä kun tahtovat vain itsestään kirjoittaa itsensä :D
Menetyksen myötä,
kaiken tuon olen kokenu.
Hienosti olet sanoiks pukenu, kiitos.
Lämmin ajatus luokses...Liisa
ja kumarramme :)
Nämä taitavatkin olla meille jokaiselle liian tuttuja asioita, kaipaukset ja haikeudet, kiitos lämpöisistä ajatuksista, niitä ei ole koksaan liikaa.