Vanhuusiän koittaessa alkaa vähitellen lisääntyä ihmisen henkinen tylsistyminen.
Oletko itse huomannut sellaista kohdaltasi? Yritätkö sitä estää?
Omakohtaisesti olen ainakin pyrkinyt estämään sen kasvamista luopumalla televisiosta. Televisiohan on tunnistettu ihmisen henkisiä voimavaroja tylsistäväksi tekijäksi.
(Tällaisesta puheenvuorosta saavat luonnollisestikin vettä myllyynsä ne, jotke eivät voi kuvitella aamuaan ilman television hömppäohjelmia.)
Oletko itse huomannut sellaista kohdaltasi? Yritätkö sitä estää?
Omakohtaisesti olen ainakin pyrkinyt estämään sen kasvamista luopumalla televisiosta. Televisiohan on tunnistettu ihmisen henkisiä voimavaroja tylsistäväksi tekijäksi.
(Tällaisesta puheenvuorosta saavat luonnollisestikin vettä myllyynsä ne, jotke eivät voi kuvitella aamuaan ilman television hömppäohjelmia.)
Vastaukset 21
Vanhimmat
En istu kaikkia iltoja tv:n ääressä, mutta silloin tällöin kuitenkin. Tällä viikolla katsoin toisena lähetyksenä tulleen Prisman, jossa oli aiheena pianonsoittaja.
Ne, jotka katsoivat sen, ehkä ymmärtävät. Ohjelman lopussa päähenkilö ja jazzmuusikko soittivat yhdessä pianoa. Minua melkein itketti, sillä se oli hienointa, mitä olen aikoihin kuullut. Soitto meni suoraan selkärankaan.
Mutta muutoin tylsistymisestä, urautumisesta ja muistin huononemisesta voisi puhua. Joskus melkein pelottaa, mitä onkaan edessä ennen kuin on tarpeeksi vanha.
En katso minäkään aamuisin tv:t on muutakin tekemistä. Katsoin minäkin tuon Prisman ohjelman pianonsoittajista,Se pisti ajattelemaan miten paljon annetaan korvaukseksi kun ns. paljon puuttuu. Se oli hienoa kuultavaa ja katsottavaa. Enemmän hyviä ohjelmia niin ei tylsistyminen pääsisi vallalle, saisimme ajattelemisen aihetta enemmän.
aamuisin.
Television avulla olen päässyt maailman kolkkiin, joihin muuten ei ikinä olisi muuten päässyt.
Kukin voi valita, mitä ohjelmia aparaatistaan katselee.
Henkinen tylsistyminen, lienee hyvin henkilö-, ja ikäkohtaista.
Muutenkaan en luokittele ihmisiä, kukin taaplaa, kuin parhaiten itse ymmärtää.
Meitä on moneen junaan, sallittakoon se jo tässä iässä.
Itse en kuuntele radiota kuin autossa, olen vielä työelämän jäljiltä
allerginen sille paapatukselle.
Telkkaria taas katson koska nyt on aikaa ja saan katsoa vapaasti juuri
sitä mitä haluaan. Katson paljon dokumentteja, elokuvia,
sarjojakin enkä häpeää sitä yhtään.
Teen toki muutakin, hoidan välillä lapsenlapsiani, teen käsitöitä,
käyn jumpassa, luen, roikun netissä ja käyn
kansalaisopiston luennoilla. Ei ole koskaan niin tylsää,
että tarvitsisi sekaantua toisten ihmisten tekemisiin ja tekemättä jättämisiin.
"Ei ole koskaan niin tylsää, että tarvitsisi sekaantua toisten ihmisten tekemisiin ja tekemättä jättämisiin."
- Hyvä niinkin, monet eivät sitä vain koe tylsäksi.
Voi kun saisi olla yhden illan ilman tv:tä!
Jatkuva äänisaaste ukon kuorsauksen lisäksi,ei puhettakaan että se saisi olla kiinni hetkenkään aikaa!
Kun olen yksin mökillä en avaa mitään kojetta jotta voisin nauttia hiljaisuudesta.
Puhua ei voi,kolistella ei voi,kun yks vaan istuu ja toljottaa tv:tä kaiket illat ja sitten painuu nukkumaan!
Et näin herttaista.
Ymmärrän tunteesi ja toisaalta en. Sinä siis asut miehesi kotona. Silloin tietysti ollaan talossa talon tavoilla. Mitäpä, jos hankkisit itsellesi oman kodin. Siellä voi olla hiljaisuudessa, jos haluaa.
Minä saan ihan itse valita mitä katselen ja kuuntelen. Jos vieraita ahdistaa, he poistuvat tai hyväksyvät. Itse poistun kylästä, missä vieraiden paikalla ollessa ns. media ottaa ylivallan. Hyviä rauhallisia hetkiä sinulle.
tylsistyminen on useimmiten itsestä kiinni... Ympärillä on kaikkea mielenkiintoista tekemistä, puhdasta luontoa, harrastusmahdollisuuksia jne... Suurin syy tylsistymiseen on useimmiten jääminen neljän seinän sisään "nojatuolisankariksi"... Se ulko-ovi kun on usein niin painava...
Vaikka yksin asun on minulla talossani kolme TV:tä digibokseineen... Ainoat mitä yleensä katson ovat aamu- ja iltauutiset sekä joskus luontodokumentteja tai urheilua... Joskus hyvä elokuva on paikallaan... Katsomiseni rajottuu pariin - kolmeen tuntiin viikossa... Minun kaukosäätimissäni on se tärkeä ON/OFF kytkin, joka ilmeisesti monelta puuttuu...
On helppo syyttää omassa hallinnassa olevaa laitetta omasta laiskuudesta ja saamattomuudesta...
TV-lupia on irtisanottu roimasti, Yle joutuu irtisanomaan sinänsä tarpeetonta väkeä ja tv-ohjelmat ovat näivettyneet.
On yhä enemmän ihmisiä, jotka irtisanovat lupansa. Tämä näyttää olevan tulevaisuuden näkymä. Ei huvita maksaa turhasta. Se johtopäätös tehtiin muuten meilläkin ja liityttiin joukon jatkoksi.
Säästyyhän siinä yli 200 euroa vuodessa. Kaiken lisäksi maksu luultavasti nousee, sillä jostakinhan täytyy kulut korvata, ja nyt on maksajia vähemmän.
Mikä tahansa liikaa harrastettuna tylsyttää ja yksipuolistaa. Minkä ikäistä tahansa. Ei televison katselussa ole iästä kyse eli että vanhentuva ikäänkuin tuplaten tylsistyisi vaan siitä, että televison katselusta tulee ystävä, lähes ainut ajanviete. Ehkä sitä tarkoitit, ehkä et. Samanlainen tylsyttäjä on netti, josta näyttää monelle tulleen paljon televisiota vaarallisempi huume.
Miten torjua tylsistymistä? Hankkimalla paljon kontakteja, puuhaa, lukemalla, liikkumalla, ajattelemalla. On elokuvia, on teatteria, on oopperaa, kansanjuhlia vaikka mitä ja kissanristiäisiä. Itsensä on vain saatava liikkeelle. Se on sitä kuulua itsensä hemmottelua ihan konkreettisesti. Kyllä siinä sivussa voi hyvin katsella vaikka televisiota ja valikoida mitä ja milloin katsoo. Miksi tästä pitäisi muuten tulla joku riita? Siis siitä, jos sinä suljet televisiosi?
Ainoa pysyvä asia kaikkien elämässä on muutos. Halusi tai ei. Virkeä voi olla korvien välistä, jos haluaa - tai sitten jotakin muuta.
kysymys on aina siitä, miten kukin ko. välinettä käyttää. Jos ihminen tuijottaa vain omaa napaansa ja televisiota, ei ikä paljoa asiaan vaikuta. No, ehkä ennestään käyttämättömät aivosolut surkastuvat nopeammin, mutta eihän ko. henkilö niitä paljon tarvitsekaan.
Ei minulla ole aikaa yrittää estää vanhemiseen liittyviä ilmiöitä, kun on niin paljon muuta tekemistä ja kiinnostavia asioita mielessä. ;))
Olen tavannut muutamia todella vanhoja ihmisiä, jotka viettävät vireää, aktiivista ja osallistuvaa elämää elämänsä loppuun asti. Heitä ihailen ja iloitsen heidän puolestaan.
Monenlaista aivo- ym. jumppaa on asiasta kiinnostuneille tarjolla - myös televisiossa. Jos ihminen luopuu televisiosta eikä ota mitään tilalle, miten se vaikuttaisi?
Mitä itse teet nykyisin sen ajan, jonka aikaisemmin käytit television katseluun?
Erinomainen tuo viimeinen kysymys.
Voisin vastata vain siihen, miten itse käytän sen ajan, jonka otaksun monen muun (saman- tai eri-ikäisen) käyttävän television katseluun.
Käytän tietokonetta, otan kantaa Suomi-24-palstalla erilaisiin asioihin (eri nimimerkeillä), ulkoilen, kuuntelen radiota (ja teen samalla jotakin muuta), luen jne. ei siinä televiota kaipaile.
Vanhat luopuvat televisoista koska eivät koskaan ole kasvaneet sen katsomiseen.Vielä vanhemmat ei dementian vuoksi jaksa enää keskittyä siihen mitä tulee.
Nuoruudessa viiskytluvun takahikiällä telkkaria ei ollut.
Nuoret eivät televisiolupia maksa, ostavat maksukanavia tai katsovat maksullisena netin kautta uusimmat sarjat.
Keskiajalla vanhukset olivat huolissaan koska savupiiput rapauttivat nuorison, nyt olette huolissanne koska nykytekniikka tylsistää ikäryhmänne.. Joo joo.
olin sukulaisen 50-vuotisjuhlissa ja olin pöydässämme toiseksi nuorin, vanhin oli 87 v. Kukaan ei ollut tylsistynyt, vaikka porukassa oli henkilöitä, jotka katsovat paljon televisiota. Minulla ei ole lupaa tällä hetkellä, odottelen tekniikan paranemista. Itseäni harmittavat henkilöt, jotka tulevat vierailulle ja haluavat koko ajan töllöttää, kun ovat jääneet kiikkiin sarjoihin. Itsekin menen tänään katsomaan yhtä sarjaa ystäväni luo, se on sovittu juttu ja teemme paljon muutakin.
kiinnijääneet ystäväni ovat joskus ongelma... Rattoisasti alkanut kahvittelu- / keskusteluilta muuttuu kelloon vilkuiluun... Lähestyy aika jonkin sarjan tulosta TV:stä... Minulla on tuollainen kovalevyllä varustettu ja myös DVD-levylle tallentava DVD-soitin... Olen tallentanut ystävieni haluamat sarjat DVD-levylle ja ovat saaneet haluamansa kotiinviemisiksi...
Enpä osannut kysyä sellaista, kun hankin uuden television ja digiboxin, mutta onneksi en osannut. En ole katsellut koskaan uudelleen niitäkään elokuvia, mitä videonauhurille joskus olen tallentanut.
En ole myöskään jäänyt kiinni sarjoihin. Lauantai-iltana katson mielelläni dekkarisarjoja, mutta ei elämä kaadu, vaikka joskus unohtuu tai on poissa.
Vieraiden kanssa aika kuluu kaikkein parhaiten ruoka- tai kahvipöydän ääressä. Levyjä saatan kyllä soittaa taustalla mutta hiljaa.
Kunnes menee väkivallan puolelle käännän kanvaa. Nuo elänkuvat maatiloilta on pahaa katsottavaa myös. Ennen hakkasivat eläimiä niinkuin ne eivät tuntisi mitään. Nykyisin ihmisiä tv,ssä.
Jos on aikaa niin vanhat kotimaiset kuvat on hyviä kun niissä on oikea luonto ja sen aikaiset talot ja kaikki.
DVD,tä en omista ja tuskin sitä katsoisin ei ole niin tärkeä ohjelmaa.
DVD-RW levylle on se että yhdessäolomme ei mokomien sarjojen takia kärsi... Ystäväni vievät mennessään kaipaamansa ohjelman levykkeellä ja katsovat sen kotonaan... Tässä juju...
Ymmärsin kyllä ajatuksesi saippuasarjojen tallentamisesta. Mutta jos sattuisit minulle antamaan sellaisen lähtiessä, olisin ehkä hiukan kiusaantunut. Kaikella ystävyydellä:)
Kun tämä on ystävieni pyyntö ettei heiltä jää vierailunsa aikana menevä ohjelma ohi vaan voivat sen kotona katsoa...
Matkustelu.
Tãmã on minun keinoni tapella tylsistymistã vastaan.
Kun on yksin tããllã maapallon toisella puolella on oltva valppaana koko ajan.
Tããlla Brasiliassa on tiheãssã nettipaikkoja, eivatka ole kalliita 3 BRL tunti.
kavelen taalla kadulla ja vãlilla piipahdan ilamstoituun nettipaikkaan.