Kalliit lähivanhemmat

Miksi siis yhden huoltajan (yleensä käytännössä kaksi) täytyy saada enemmän tukea yhteiskunnalta kuin normaalin rakastavan pariskunnan lapsineen?

Eikö riittäisi sama kuin ydinperheelle?
12914
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta? Siitä siten tekemään lakialoitetta, että se poistettaisiin, niin ei olisi mitään mitä tarvitsisi kahdehtia.

kirjoitit: ...yhden huoltajan (yleensä käytänössä kaksi)....

Missäköhän se toinen huoltaja mahtaa olla, kun en ole kotonani nähnyt lasteni lisäksi kuin vain itseni. Lisäksi oikeuden päätöksellä olen yksinhuoltaja.

Äänestä
  • Onko se, että tuntee tulleensa väärin kohdelluksi kateutta? Minusta ei ole!

    Ja kyllä niitä huoltajia aina on kaksi, joko lapsen isä ja/tai yhteiskunta. Äitihän ei elätä - edes etävanhempana.

    Äänestä

  • vaan? kirjoitti:

    Onko se, että tuntee tulleensa väärin kohdelluksi kateutta? Minusta ei ole!

    Ja kyllä niitä huoltajia aina on kaksi, joko lapsen isä ja/tai yhteiskunta. Äitihän ei elätä - edes etävanhempana.

    Jos perheessä on kaksi aikuista, jotka ovat töissä, niin se on eri asia, kuin jos perheessä on yksi aikuinen, joka on töissä.

    Jokainen perhe on oikeutettu lapsilisään. Ja jokainen lapsi on oikeutettu elatukseen niin isältään kuin äidiltään ja sen lisäksi yhteiskunta tukee lapsilisän muodossa.

    Siis, huoltajia ei välttämättä ole kuin yksi. Ei välttämättä lapsen äiti tai isä ole huoltaja vaan vain toinen heistä. Jos yhteiskunta halutaan laskea huoltajan asemaan, niin on kyllä kummallaista. Silloinhan tosin voisi sanoa, että ydinperheessä on kolme huoltajaa?

    Mitä ihmettä mahdat tarkoittaa tuolla lauseella "Äitihän ei elätä - edes etävanhempana."? Tuloistahan se elatuksen suuruus lasketaan, oli etävanhempani sitten äiti tai isä.

    Äänestä

  • viestisi tarkoitusta kirjoitti:

    Jos perheessä on kaksi aikuista, jotka ovat töissä, niin se on eri asia, kuin jos perheessä on yksi aikuinen, joka on töissä.

    Jokainen perhe on oikeutettu lapsilisään. Ja jokainen lapsi on oikeutettu elatukseen niin isältään kuin äidiltään ja sen lisäksi yhteiskunta tukee lapsilisän muodossa.

    Siis, huoltajia ei välttämättä ole kuin yksi. Ei välttämättä lapsen äiti tai isä ole huoltaja vaan vain toinen heistä. Jos yhteiskunta halutaan laskea huoltajan asemaan, niin on kyllä kummallaista. Silloinhan tosin voisi sanoa, että ydinperheessä on kolme huoltajaa?

    Mitä ihmettä mahdat tarkoittaa tuolla lauseella "Äitihän ei elätä - edes etävanhempana."? Tuloistahan se elatuksen suuruus lasketaan, oli etävanhempani sitten äiti tai isä.

    ..vaikka vähän jo kyllästyttääkin:

    »Jokainen perhe on oikeutettu lapsilisään.»

    Tietenkään ei jokainen perhe, eikä edes jokainen lapsiperhe. Ainoastaan jokainen lähivanhempi.

    Äänestä

  • Pariton Isä kirjoitti:

    ..vaikka vähän jo kyllästyttääkin:

    »Jokainen perhe on oikeutettu lapsilisään.»

    Tietenkään ei jokainen perhe, eikä edes jokainen lapsiperhe. Ainoastaan jokainen lähivanhempi.

    on oikeutettu lapsilisään, ja nykyolosuhteissa Suomessa se maksetan vain yhteen paikkaa (lakialoitteen paikka?). Ja tietenkin lähivanhemmallehan se on maksettava nykyolosuhteissa. Pitäisikö se maksaa etävanhemmalle, jota esim. ei ehkä kiinnosta tavata lastaan ollenkaan?

    Ja jos ollaan jossain vuoroviikkosysteemissä tai vanhemmilla hyvät välit, niin eikös sen lapsilisän voi keskenään sopia, että miten se jaetaan? Ja edelleenkin, jos lapsia on parillinen määrää ja ollaan vuoroviikkosysteemissä, niin lapsilisä ei silloin ole ongelma, sillä molemmat vanhemmat voidaan laittaa osalle lapsia lähivanhemmiksi.

    Mutta siis alkuperäiseen ideaan, yhteiskunta ei ole lapsen huoltaja.

    Äänestä

vanhemmilla on suuremmat asumiskulut kuin yhdessä asuvilla ainakin kahden asunnon tarvitsemisen myötä. Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen tarkoitus on hieman tasoittaa tuota suurempaa kulutusta, ettei lasten toimeentulo putoaisi ihan niin radikaalisti kuin muuten.

Usein se toimeentulo putoaa nimenomaan siltä lasten kanssa jäävältä äidiltä (tilastollisesti), jolla on huonompi palkka muutenkin ja sitä myötä myös lapsilta.

Elämä on epäreilua, eikä tämä ole läheskään niitä pahimpia epäkohtia, mitä Suomesta löytyy.

Niinhän se on, että normaalin ydinperheen elämä on usein huomattavasti köyhempää kuin sosiaalituilla elävien. Ei meillä ainakaan jää rahaa ruokaan ja muuhun elämiseen lähellekään sitä määrää henkilöä kohden, mikä saataisiin, jos lopetettaisiin työnteko ja muutettaisiin vuokralle johonkin slummiin elelemään toimeentulotuen varassa. Ei, vaikka meillä on kaksi työssä käyvää vanhempaa ja molemmilla suunnilleen keskitasoinen kuukausipalkka. Mutta kai me silti mieluummin kärsitään köyhyydestä nyt, eletään omakotitalossa, jossa on lapsille tilaa niin sisällä kuin ulkonakin ja ehkä joskus eläkeiässä huomataan, että kyllä meille sitä omaisuutta karttui taloa maksellessa. Jos erottaisiin, niin eipä ne yksinhuoltajakorotukset auttaisi minua omaa taloa maksamaan ja ylläpitämään.

Äänestä
  • »Jos erottaisiin, niin eipä ne yksinhuoltajakorotukset auttaisi minua omaa taloa maksamaan ja ylläpitämään.»

    Ei auta ei, varsinkaan kun niitä ei edes saa. Eikä ainakaan mun palkkani ole lähellekään keskipalkkaa.

    Se vaan kummastuttaa, miksi vain toisella vanhemmalla lapsi aiheuttaa lisää kuluja.

    Äänestä

  • Pariton Isä kirjoitti:

    »Jos erottaisiin, niin eipä ne yksinhuoltajakorotukset auttaisi minua omaa taloa maksamaan ja ylläpitämään.»

    Ei auta ei, varsinkaan kun niitä ei edes saa. Eikä ainakaan mun palkkani ole lähellekään keskipalkkaa.

    Se vaan kummastuttaa, miksi vain toisella vanhemmalla lapsi aiheuttaa lisää kuluja.

    aiheuttaa kuluja molemmille vanhemmille ja jos tuntuu, että kulut ja edut menee epäreilusti, niin sitten vaan kipin kapin sinne sosialitoimistoon tekemään uudet elatussopimukset.

    Äänestä

  • se lapsi tai lapset kirjoitti:

    aiheuttaa kuluja molemmille vanhemmille ja jos tuntuu, että kulut ja edut menee epäreilusti, niin sitten vaan kipin kapin sinne sosialitoimistoon tekemään uudet elatussopimukset.

    yksinkertaista tuo. Minun kokemukseni ainakin on, että elatusmaksujen muuttaminen ei ole helppoa, jos toinen eri mieltä. Ihan pienillä epäkohtuuksilla sitä tuskin saa muutettua, kun ei meinannu onnistua, vaikka elämäntilanteessa tosi suuri muutos. Jotkut vanhemmat tosiaan haluaa osallistua ja tehdä hankintoja, kuten vanhempi lapselleen tekee, mutta, jotenkin oletetaan, että vain toinen (lähi) joutuu maksamaan kaiken ja joutuu taloud.ahdinkoon. Vielä ihmettelen, kun ajatellaan, että etäh. ei olisi asumiskustannuksia ymv. En millään suostuisi elämään, siten, kuin minulla ei olisi lapsia. Minun elämääni he kuuluvat koko ajan, vaikka eivät luonani koko ajan olekaan.

    Äänestä

  • niin.... kirjoitti:

    yksinkertaista tuo. Minun kokemukseni ainakin on, että elatusmaksujen muuttaminen ei ole helppoa, jos toinen eri mieltä. Ihan pienillä epäkohtuuksilla sitä tuskin saa muutettua, kun ei meinannu onnistua, vaikka elämäntilanteessa tosi suuri muutos. Jotkut vanhemmat tosiaan haluaa osallistua ja tehdä hankintoja, kuten vanhempi lapselleen tekee, mutta, jotenkin oletetaan, että vain toinen (lähi) joutuu maksamaan kaiken ja joutuu taloud.ahdinkoon. Vielä ihmettelen, kun ajatellaan, että etäh. ei olisi asumiskustannuksia ymv. En millään suostuisi elämään, siten, kuin minulla ei olisi lapsia. Minun elämääni he kuuluvat koko ajan, vaikka eivät luonani koko ajan olekaan.

    oikeasti noin helppoa, mutta melkein aina on jompi kumpi vanhemmista sitä mieltä, että toinen maksaa liian vähän, osallistuu lapsen elämään liian vähän. Ja toinen ääripää on se, että asiat hoidetaan yhteisymmärräyksessä.

    Lasta ei voi puolittaa, mutta jos siitä alkuperäistä lapsisisästä tai yh-korotuksesta on katkera toiselle, niin sitten pitää asialle tehdä jotain. Ensimmäiseen voi hakea lähivanhemmuuden muutosta, niin johan se lapsilisän maksuosoitekin muuttuu. Yh-korotus taas on riippuvainen siitä, että asuuko samassa taloudessa myös uusi kumppani. Jos tuosta yh-korotuksesta on toiselle kateellinen, niin siihenkin auttaa sen lähivanhemmuuden hakeminen.

    Myös lähivanhemmalla kuten etävanhemmalla voi elämäntilantet vaihdella, ja juuri siksi onkin tuo minimielatus määriteltynä, jota voi sitten kunnan kautta hakea, jos toisen maksukyky romahta täysin. Jos lähivanhemman maksukyky romahtaa, niin sitten pitää hakae toimeentulontukea.

    Eläminen ei ole ilmaista.

    Äänestä

  • olekaan kirjoitti:

    oikeasti noin helppoa, mutta melkein aina on jompi kumpi vanhemmista sitä mieltä, että toinen maksaa liian vähän, osallistuu lapsen elämään liian vähän. Ja toinen ääripää on se, että asiat hoidetaan yhteisymmärräyksessä.

    Lasta ei voi puolittaa, mutta jos siitä alkuperäistä lapsisisästä tai yh-korotuksesta on katkera toiselle, niin sitten pitää asialle tehdä jotain. Ensimmäiseen voi hakea lähivanhemmuuden muutosta, niin johan se lapsilisän maksuosoitekin muuttuu. Yh-korotus taas on riippuvainen siitä, että asuuko samassa taloudessa myös uusi kumppani. Jos tuosta yh-korotuksesta on toiselle kateellinen, niin siihenkin auttaa sen lähivanhemmuuden hakeminen.

    Myös lähivanhemmalla kuten etävanhemmalla voi elämäntilantet vaihdella, ja juuri siksi onkin tuo minimielatus määriteltynä, jota voi sitten kunnan kautta hakea, jos toisen maksukyky romahta täysin. Jos lähivanhemman maksukyky romahtaa, niin sitten pitää hakae toimeentulontukea.

    Eläminen ei ole ilmaista.

    Tekstistäsi saa sen kuvan, että lapsella ei ole mitään muuta kuin rahallista arvoa...
    Haetaan kateellisuuttaan lähivanhemmuutta, jep,jep

    Äänestä

  • Aikanaan, kun erosin lasteni isästä, hän ei maksanut elatusmaksuja koskaan. Minua kadehdittiin, kun sain elatustukea kunnalta. Väitettiin, että sillä rahalla ostaisi jo asunnon jne. Kokemuksesta voin sanoa, että minimielatusmaksu ja lapsilisä yh-korotuksineen riitti ja riittää vain välttämättömimpään; asumiseen, ruokaan ja vaatteisiin.

    Asuimme vuokralla, joten asumisesta verohelpotuksiakaan en saanut. Mitään kalliita harrastuksia/matkoja tai muutakaan ylellisyyttä en kyennyt lapsilleni kustantamaan, vaikka kävin silloin ja käyn yhä ihan palkkatyössä. Koska olin normaalissa palkkatyössä, en saanut asumistukea. Maksoin myöskin päivähoitomaksut.

    Nykyään, kun lapseni ovat isompia, kykenen tekemään ylitöitä, kun tarvitsee hankkia jotain kalliimpaa. Päivähoitomaksuja ei enää mene, mutta opiskelu maksaa. En käy baareissa, en tupakoi, enkä käytä juurikaan alkoholia, joten rahat riittävät ja pärjäämme.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Ydinperhe kirjoitti:

Miksi siis yhden huoltajan (yleensä käytännössä kaksi) täytyy saada enemmän tukea yhteiskunnalta kuin normaalin rakastavan pariskunnan lapsineen?

Eikö riittäisi sama kuin ydinperheelle?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu