Olen alkamassa rakentamaan taloa ja piirrustuksetkin ovat kohta valmiit, nyt on viimeinen mahdollisuus päättää ulkoseinämateriaali.
Kertokaa te mielipiteitä ensiksi _millainen_ olisi paras seinä. Ja vasta sitten _mikä_materiaali_ pääsee siihen lähimmäksi.
Kertokaa te mielipiteitä ensiksi _millainen_ olisi paras seinä. Ja vasta sitten _mikä_materiaali_ pääsee siihen lähimmäksi.
Vastaukset 25
Vanhimmat
klassinen valinta. Nämä juuri nyt muodissa olevat hiekanväriset tiilet näyttää 20 vuoden päästä juuri yhtä hienoilta kuin 80-luvun valkoinen lohkotiili näyttää nyt. Toisaalta hyvä rappaus kestää sekin aika kauan, naapuri paikkautti juuri 40-luvulla rapattua taloaan joka sitten maalattiin päälle. Aika kivasti sekin on kestänyt.
Kaipa se "parhaus" ulkoseinässä on juuri kestävyyttä ja huoltovapautta, tai ainakin mulle.
juuri niitä henk.koht. näkemyksiä mikä on paras kenenkin mielestä. Koko kysymys "mikä on paras" on aivan turha. Tutkit asioita hivenen itse/näet vaivaa niin alkaa muodostua käsitys mikä olisi juuri sinulle oikea valinta (pääsuunnittelija,vastaavamestari, kenties arkkari)voivat olla avuksi ja netti on hyvä väline koska kaikilla valmistajilla on hyvät nettisivut..mutta niitä pitää osata sitten tulkita pienellä "seulalla" koska kukaan ei omia kamojaan hauku. Mutta yksi asia sinua varmaan lohduttaa..n.100 hemmoo miettii juuri samoja asioita tällä hetkellä ja varmaan tulee jos minkälaista ratkaisua mieleen...kaikille tulee kuitenkin se "paras" ratkaisu omaan ulkoseinään :)
Tee heti matalaenergiatalo, niin vältyt kalliin lämmitystekniikan hankinnasta ja talon arvo säilyy tulevien energialuokkien tullessa voimaan.
Tiiveys on aivan ratkaiseva tekijä taloa rakennettaessa, joten huollisuus runkivaiheessa palkitsee varmasti.
Olen kyllä perehtynyt pirun paljon jo noihin materiaaleihin. Ominaisuuksia on niin paljon mitä verrata että meinaa olla todella hankalaa. Toisaalta hinta ratkaisee, siihen taas vaikuttaa runkotyön määrä. Laatu ratkaisee myös. Yksi erittäin potentiaalinen vaihtoehto on betonielementti -> nopeimmin runko pystyssä ja sitä myötä ei varmasti kallein ratkaisu, elementillä talosta tulee tiivis, u-arvo on huono (0,22W/m2K) paksuimmalla mahdollisella eristeellä, eli 180mm.
Elementin eristeeksi voisi olla parempi ratkaisu EPS koska jos villa kostuu sen eristyskyky huononee, ja tämä voi tapahtua vuosikymmenten saatossa, eikä korjausmahdollisuutta juuri ole.
Hyvä ratkaisu voisi olla täystiilitalo, siinäkin EPS eristeenä. Hankaluutena eristeen laittaminen ja toisena huonona puolena talon hinta (muuraustyötä hirvittävä määrä).
tuossa aikaisemmin sanottiin niin "legopalikat" on kasattavissa itse pienellä perehtymisellä suht helposti, sillä saat rungon hintaa alaspäin hyvinkin paljon ja voit sit kehuskella "tää on mun tekemä kivitalo" kirjaimellisesti. Aikaahan se vie mut jos alkaa rakennuspuuhiin niin sehän on jo tiedossa etukäteen eikä tässä valmiissa maailmassa tarvii olla niin hirvee kiire aina, vanha sanonta...hiljaa hyvä tulee... ;)
tiedän kaksi tiilirunkoista ja yhden paikallaanvaletun betonielementtirunkoisen. Suosituimmat harkkotalot ovat Jämerä, Lammi, HB Betoni ja Maxit.
Täystiilitalo on kaikkein hitain rakentaa.
on hyvä, mikä on nopea ja helppo rakentaa ja omaa hyvän u-arvon. Lammitalon pykää legotalokokemuksella yksinkin myyjän ja raksamestarin vinkeillä.
Lammiharkkoa liimataan polyuretaanilla toinen toisen perään, 8mm rautaa laitetaan vaaka- ja pystysuuntaan ja puolessavälissä seinää valetaan betonipumppuautolla. Ei tarvita valutukia niinko EPS -harkoissa, eikä tarvi muurata niinko tiili, Jämerä, Maxit ja muissa.
Kohtaa tulee sipouskovainen tykittämään omaa uskontoaan, mutta siitä ei kannata välittää. Jämeröitä on täällä paljon ja rungot ovat ammattiporukoilla nousseet yhtä nopeasti kuin yksin pykäsin lammirungon. Kaikissa puu, tiili, betonivalu ja harkkotaloissa täällä voi asua.
palikka.fi mukaan tukia. teippaus riittää? uskoo ken haluaa...
Ei kai se tukia tarvitse jos valetaan metri kerralla, kulmat ovat kuitenkin leikattuna varsin heppoiset. Helpompiakin muotteja löytyy käytettäväksi.
Jämerää ei muurata, vaan liimataan. Joskus myös ohutsaumaukseksi kehutaan.
Terminologia on yksi ja käytäntö toinen. Muurauksen varmaan kaikki tietävätkin. Jämerän tapauksessa liimaaminen tapahtuu niin, että muovikauhalla otetaan litra liimaa, valutetaan se pariin riviin harkon päälle ja harkko lätkäistään siihen päälle. Pystykolot kaadetaan kauhasta vielä täytee.
Kyseisellä tavalla ei ole mitään tekemistä esim. tiilien muurauksen kanssa, kuten "ulkoseinä" kirjoitti.
Terveisin,
Yksi niistä sipouskovaisista
muurauksesta, jota käytin HB Prima harkkojen kanssa:-)
helpolta kun istuu toimistossa ja kirjoittelee.. kuinkahan hyvin teipit mahtaa pitää esim pikku tihkusateessa?
Olen ainoastaan muurannut HB:n tavallisia kevytsoraharkkoja, eli tavallisella sentin saumalla. Meikäläisellä ei ole kokemusta HB:n kevytsaumoista, joten en voi kommentoida.
Tarkoitus oli hieman korjata jonkun kirjoitus, jossa rinnastettiin muuraamiset toisiinsa. Tavallinen muuraus vie huomattavasti enemmän aikaa. Aikaa kuluu itse muuraamiseen, laastin tekemiseen ja kantamiseen.
Ja vinkkina tuleville rakentajille. Se oma aika ei ole ilmaista, vaikka moni näin laskeekin. Alussa (ja varsinkin ennen aloittamista) tuolta voi tuntua, mutta projektin edetessä mielipide muuttuu. Rakentamisessa ei ole kysymys siitä mitä osaa tehdä, vaan kuinka paljon ehtii. Taisi mennä jo aika paljon aiheen sivusta.
siporex-runko yhtä nopeasti kuin joku valettava muovirunkoharkkokin.
Noin viikossa liimaa asuinkerroksen ja välipohjiin säätöihin menee puoli viikkoa ja
taas on selvä pohja seuraavaa kerrosta varten.
Ei tässä mikään uskovainen tarvitse olla, riittää kun tilaat tavaran tontille ja ryhdyt liimaamaan.
Uskon vahvistukseksi kerron vielä, että meidän taloon tuli kellarikerros 34senttisistä papuharkoista, joista viisi ylintä varvia 15 4 15senttistä, jossa tuo neljä senttiä on eristettä siellä välissä.
Kellarin näkyvään seinään tuli kiviraepinnoite ja
siporex-osuus rapataan kakskerrosrappauksella ensi suvena.
Siitä juuri tarjouksia pyytelen, kuitulaasti alimpana, sitten silikaattimaali ja pintalaasti.
Värivaihtoehtoja sekä pinnan röpöä on useita malleja, käy rautakaupasta hakemassa värikartta ja ohjeet.
Ylipäätään ei ole syytä pinnoittaa seiniä ulkopuolelta ennen kuin yksi lämmityskausi on takana. Raplinki ei tuhraannu läpi kesivistä suoloista eikä kellastu, kun kosteutta pukkaa läpi.
Kaikki rungon harkko- ja pilaritarpeet ja kattotiilit saa samasta paikasta, joten sopivat keskenään eikä tarvitse ruveta soveltamaan työmaalla. Samalta taholta tulivat myös pääsuunnittelijan palvelut ja hänen toimestaan
LVIS-kuvat sekät työpiirustukset, joten nekin stemmasivat yhteen. Suosittelen.
Hommasin vastaavan mestarin ja vesi- ja sähköurakoitsijan ja muut hommelit teinkin itse ulkorappausta lukuunottamatta.
Joku palstalla ihmetteli isoja konekustannuksia. Tehtaalta sai lainaksi tarvittavat värkit palkkien asennukseen ja urien tekoon ja kumipyöränosturi oli välipohjavaiheissa aina pari tuntia paikalla. Kattopalkit asennettiin viistoon, joten erikoisia kattotuoleja ei tarvittu. Yläkerran huonekorkeus on 215-340.
tavallisen tallaajan kannattaa tehdä kaikki mitä osaa itse, koska vapaana on vain sellaista porukkaa, joista ei ole aina edes housun täytteeksi.
Tuntitöinä ei oikein voi mitään teettää, kun hommat vaan kestää työmaalta toiselle kierreltäessä ja urakoissa pitää muistaa mainita myöhästymissakot rankimman mukaan.
Se ohutsaumalaasti sekoitetaan porakoneella tai laastisekoittimella ja edetään varvi kerrallaan kuljettaen liimakelkkaa ja latoen harkkoja.
Nykyisin saa valmiiksi uritettuja sipoharkkoja, joten joka neljänteen saumaan tulevia vaakateräksiä varten ei työmaalla tarvitse paljon uria tehdä. Halutessaan voi kulmaan laittaa omat urat tai tuketa ne valmiit tarpeettomalta osin, niin ei tule vähääkään kylmäsaumoja näkyviin.
Onnea yrityksellesi, pinnoitus ei ole ensimmäisiä tehtäviä.
aika koville palkoille rakennusalalla kun 2 1/2 viikkoa menee yhdeltä mieheltä talon runkotöihin. Pystytysurakat taitaa kuitenkin liikkua siinä 50t€ huitteilla tämän palstan mukaan. Eli sun yhdenmiehen firmasi tekisi siis kuukaudessa tuollaisen 80t€ laskutuksen.
Pitäisikö sun vaihtaa alaa sipomyyjästä pystytyshommiin?
Tämmästä paskaa en ole vielä suomi24 palstoilta lukenut. Asuminen osasto on päässyt lähelle...
kellariin ja kahteen asuinkerrokseen kahden vuoden lomat peräkkäin (36 36päivää), kun piti välillä muutakin tehdä kuin latoa harkkoja.
Piti lomailla.
Ja se täytyy myöntää, ettei omassa leipätyössä tietotekniikan alalla pääse moisiin laskennallisiin verottomiin ansioihin kuin hartiapankkiraksalla.
atk-töiden ohella sitten tein sisustustyöt, 3-5 iltaa viikossa sekä viikonloput. Yhteensä en viitsi edes laskea, montako tuhatta tuntia. Puolisko muistaa muistuttaa, ettei viimeinen lista taida olla paikoillaan vieläkään.
Toki perheenjäsenet auttoivat kykyjensä mukaan, siivousta, kärräystä jne.
on edelleen pystyssä ja siinä asutaan.
Tee paremmaksi äläkä puhu tuhmia.
edellisen viestin kirjoittaja? Aika isot toleranssit kun pompsaisi äkkiä urakka-aika 18 päivästä 72:een ja porukkaakin tuli lisää jeesaamaan (kun tuo persoona muuttui yksiköstä monikoksi).
Tietysti toleranssit voi vaihdella myös runkotyöstä toiseen, ja se näkyy sitten tasoitushommissa. Linjoihin, mittauksiin ja tarkkuuteen käytetty aika tulee kuitenkin korkoineen takaisin myöhemmin.
Jos alkaa rakentamaan sillä asenteella, että kaikki muut ovat ammattitaidottimia, eivätkä edes yritä tehdä mitään, niin rakentaminen kannattaa jättä välistä.
Itse olen pääsääntöisesti teettänyt tuntitöinä kaiken. Muutamalle on tullut potkut annettua, mutta yleensä hommat ovat menneet hyvin.
Urakkoihin kannattaa nuo mainitsemasi myöhästymissakot ehdottomasti laittaa. Toisaalta tämä herkästi aiheuttaa huonoa työnjälkeä ja niiden korjaamisesta tappelua tekijöiden kanssa. Vaikka mokaajat korjaisivatkin jälkensä, niin kalenteriaikaa palaa.
Itse yhdden sipotalon tehneenä täytyy kyllä tunnustaa, että en liimakelkkaa käyttänyt kertaakaan. Kuupasta vellia jä se harkkojen päälle ja uusi harkko siihen. Kelkat taitavat olla ennemminkin mainosmiesten puheita.
Onnea yrityksessä oli, mutta onneksi jo ohitse pihatöitä lukuunottamatta, jotka jäivät osittain ensi kevääseen/ kesää.
Vaikka sipo on nopea tehdä, niin ei se nyt niin nopea ole, kuin jotkut täällä kirjoittavat. Vaikka runko ja varsinkin sitä edeltävät työt ovat niitä mitä itse kannatta tehdä, niin työmäärä on iso. Jos hutiloi, niin kustannuksissa ei säästä, vaan kulut kostautuvat tasoitus ym. töissä.
Kannattaa käyttää noita yleisiä laslureita tuntimäärien arvioimiseen.
Ajattelinkin ettei tästä tahdo tulla oikeen lasta eikä paskaa.. Sodaksi menee. Kukapa sitä voisi myöntää omaa materiaaliaan huonoksi, ja aktiivisin porukka joka tänne kirjoittelee on jo rakentanut talonsa. Siinä siis syy. Ei ainuttakaan vastausta joka olisi edes yrittänyt vastata alkup. kysymykseen.
Sanoin jo että olen perehtynyt näihin vaihtoehtoin, itse asiassa 6kk:n ajan aika perusteellisesti, perustuen kommentteihin mm. rakennesuunnittelija kaverilta (tosin erikoistunut vaativimpiin kuin okt kohteisiin, DI) pääsunnittelijalta, sekä monen muun lähteen kautta.
Nyt meni lammi-sipo huuteluksi taas. Ajattelin että kun täällä ei tarvi pelätä ID:n vuoksi olisi voinut tulla rakentavaa keskustelua mutta ei.
lammi/sipo/eps voi olla mitään vikaa, kun kaikkia ainakin myyjänsä kehuvat.
Tee taloosi yksi kerros lammia ja toinen sipoa, kolmas eps, niin voit sitten kertoa, mikä kerros pelittää paremmin ja mistä syystä eikä sun tarvitse arvailla.
Kellarin voit vaikka valaa, kun se on siihen koettu ratkaisu.
Mulla ei ole kokemusta kuin kalkkilaastilla muuratusta siporexista vm 1954, tavallisesta Leca vm 1978-harkosta, joka muurattiin sementtilaastilla sepexillä, Lammin tavallisesta harkosta vm 2006 muurattuna M100/500-laastilla sekä uudemmista siporex-harkoista ohutsaumalaastilla liimaten 150-200-375 leveyksinä.
Helpoimmin näistä käsittelee viimemainittuja mittatarkkuutensa ja hiottavuutensa takia.
Välipohjiksi sopii käyttää liittolevyä, onteloita tai siporexia, kaikki ovat omatoimiseen rakentamiseen soveltuvia ja niiden niksit on helppo oppia työtä tehdessä.
Kerro sille tuntemallesi DI:lle, että tuskinpa on omakotitaloa haastavampia kohteita, kun siinä on pienessä mitassa ne kaikki hänen tuntemansa ongelmat ja vielä pari ennalta arvaamatonta.
Ja pääsuunnittelijaksi kannattaa ottaa sellainen henkilö, jolla on käytännön kokemusta siitä materiaalista, josta aiot rakentaa. Mitkään konttoristi DI:t eivät tähän sapluunaan sovi.
kysymyksesi väärin.. ajattelin että puhutaan julkisivusta eikä rungosta. Mä luulen että tällä palstalla on jo sanottu kaikki oleellinen ja epäoleellinen eri runkomateriaaleista, eli kannattaa lukea taaksepäin koska hämmentävää kyllä täällä on pari järkevääkin kirjoitusta kaiken sonnan seassa.
Ja kyllä tästä palstasta ainakin mulle oli ihan oikeasti hyötyä kun aloittelin raksaamista, ei suoran tiedon muodossa vaan enemminkin niin että täältä voi saada ideoita joista sitten voi hakea oikeaa tietoa muualta.
Olen aina asiakkaille sanonut, että Te teette loppuelämänne kotia. Vaatimukset sen mukaan, samoin kuin materiaalit.
Teetätä sellainen talo joka miellyttää itseäsi. Kaikkien muiden mielipiteet on "kilkkeitä" ja mielipiteitä, kuten olet jo huomannut :)