Visailu

Tehtävä oli tietenkin vanhoille pillarimiehille vallan helppo! Kuvassa on Caterpillar D6H -telaketjutraktorin starttinappula.

Onneksi olkoon, Rasvanäppi!

Lisää katselemista samasta aiheesta:
http://www.hattijahunen.com/katikka1.htm

Topias kirjoitti:

Tehtävä oli tietenkin vanhoille pillarimiehille vallan helppo! Kuvassa on Caterpillar D6H -telaketjutraktorin starttinappula.

Onneksi olkoon, Rasvanäppi!

Lisää katselemista samasta aiheesta:
http://www.hattijahunen.com/katikka1.htm

> Tämä traktori on varustettu power-shift
> vaihteistolla (vaihdevipu sijaitsee
> vasemmalla, ei näy kuvassa) joten
> kytkinpoljinta ei tarvita.

Ei sitä kytkinpoljinta yleensä näe suoravetoisissakaan telapuskutraktoreissa, vaan kytkintä hallitaan niissä vasemmalla kädellä hoidettavalla pitkänpuoleisella ja jämerää otetta vaativalla vivulla. Vipu edessä = vapaa; vipua taaksepäin vedettäessä kytkin alkaa vähitellen "ottaa" ja vipu taakse vedettynä voimansiirto on sitten kuin yhtä puuta. Vipu niksahtaa taka-asennossaan jousikuormitteisesti "jumiin" niin ettei siitä tarvitse pitää kiinni koko vedätyksen ajan. Kytkimenä on luistatusta hyvin sietävä märkä monilevykytkin. Suoravetokoneissa on itse asiassa kolme kytkintä: pääkytkin kytkee moottorin vaihteistoon ja kummallekin telalle on vaihteiston jälkeen ennen vetopyörästöä oma ohjauskytkimensä. Ohjauskytkimet toimivat pääkytkimeen nähden käänteisesti: ohjausvipu vapaaksi (eteen) päästettynä veto on päällä, vipua taakse vedettäessä luistaa vastaavan puolen ohjauskytkin. Ohjauskytkimet toki löytyvät myös Power Shift -vaihteistolla varustetuista koneista.

Ohjauskytkimet ovat ainakin vähänkin isommissa koneissa nykyisin hydraulisesti hallittavia eivätkä siis vaadi niin määrätietoista kiskomista kuin vanhojen suoravetokoneiden pääkytkimen vipu. Isommista koneista ei suoravetomalleja enää taida juuri löytyäkään. Tuommoiset 30-40 vuotta sitten tilanne oli se, että 15 tonnin ja sitä järeämmät koneet olivat huomattavasti kevyempiä ajaa kuin alle 10-tonniset penkkakoneet, joissa suoraveto ja tehostamattomat ohjauskytkimet olivat enemmänkin sääntö kuin poikkeus.

Mitenkäs muuten on, saisiko tuon D6D:n "ajokeittiön" kuvan sinne Hatin muiden dieselinkatkuisten taustakuvien sekaan, parille eri näyttöresoluutiolle optimoituna? ;o)

Ex-pillaristi kirjoitti:

> Tämä traktori on varustettu power-shift
> vaihteistolla (vaihdevipu sijaitsee
> vasemmalla, ei näy kuvassa) joten
> kytkinpoljinta ei tarvita.

Ei sitä kytkinpoljinta yleensä näe suoravetoisissakaan telapuskutraktoreissa, vaan kytkintä hallitaan niissä vasemmalla kädellä hoidettavalla pitkänpuoleisella ja jämerää otetta vaativalla vivulla. Vipu edessä = vapaa; vipua taaksepäin vedettäessä kytkin alkaa vähitellen "ottaa" ja vipu taakse vedettynä voimansiirto on sitten kuin yhtä puuta. Vipu niksahtaa taka-asennossaan jousikuormitteisesti "jumiin" niin ettei siitä tarvitse pitää kiinni koko vedätyksen ajan. Kytkimenä on luistatusta hyvin sietävä märkä monilevykytkin. Suoravetokoneissa on itse asiassa kolme kytkintä: pääkytkin kytkee moottorin vaihteistoon ja kummallekin telalle on vaihteiston jälkeen ennen vetopyörästöä oma ohjauskytkimensä. Ohjauskytkimet toimivat pääkytkimeen nähden käänteisesti: ohjausvipu vapaaksi (eteen) päästettynä veto on päällä, vipua taakse vedettäessä luistaa vastaavan puolen ohjauskytkin. Ohjauskytkimet toki löytyvät myös Power Shift -vaihteistolla varustetuista koneista.

Ohjauskytkimet ovat ainakin vähänkin isommissa koneissa nykyisin hydraulisesti hallittavia eivätkä siis vaadi niin määrätietoista kiskomista kuin vanhojen suoravetokoneiden pääkytkimen vipu. Isommista koneista ei suoravetomalleja enää taida juuri löytyäkään. Tuommoiset 30-40 vuotta sitten tilanne oli se, että 15 tonnin ja sitä järeämmät koneet olivat huomattavasti kevyempiä ajaa kuin alle 10-tonniset penkkakoneet, joissa suoraveto ja tehostamattomat ohjauskytkimet olivat enemmänkin sääntö kuin poikkeus.

Mitenkäs muuten on, saisiko tuon D6D:n "ajokeittiön" kuvan sinne Hatin muiden dieselinkatkuisten taustakuvien sekaan, parille eri näyttöresoluutiolle optimoituna? ;o)

Ex-pillaristi kirjoitti:
>kytkintä hallitaan niissä vasemmalla kädellä
>hoidettavalla pitkänpuoleisella ja jämerää otetta
>vaativalla vivulla.

Tästäpä saammekin oivan lisävisailun :o)

Missä Suomeenkin tuodussa kumipyörätraktorissa on käsikäyttöinen ajokytkin? Siis vain käsivipu, ei kytkinpoljinta?

Ex-pillaristi kirjoitti:

> Tämä traktori on varustettu power-shift
> vaihteistolla (vaihdevipu sijaitsee
> vasemmalla, ei näy kuvassa) joten
> kytkinpoljinta ei tarvita.

Ei sitä kytkinpoljinta yleensä näe suoravetoisissakaan telapuskutraktoreissa, vaan kytkintä hallitaan niissä vasemmalla kädellä hoidettavalla pitkänpuoleisella ja jämerää otetta vaativalla vivulla. Vipu edessä = vapaa; vipua taaksepäin vedettäessä kytkin alkaa vähitellen "ottaa" ja vipu taakse vedettynä voimansiirto on sitten kuin yhtä puuta. Vipu niksahtaa taka-asennossaan jousikuormitteisesti "jumiin" niin ettei siitä tarvitse pitää kiinni koko vedätyksen ajan. Kytkimenä on luistatusta hyvin sietävä märkä monilevykytkin. Suoravetokoneissa on itse asiassa kolme kytkintä: pääkytkin kytkee moottorin vaihteistoon ja kummallekin telalle on vaihteiston jälkeen ennen vetopyörästöä oma ohjauskytkimensä. Ohjauskytkimet toimivat pääkytkimeen nähden käänteisesti: ohjausvipu vapaaksi (eteen) päästettynä veto on päällä, vipua taakse vedettäessä luistaa vastaavan puolen ohjauskytkin. Ohjauskytkimet toki löytyvät myös Power Shift -vaihteistolla varustetuista koneista.

Ohjauskytkimet ovat ainakin vähänkin isommissa koneissa nykyisin hydraulisesti hallittavia eivätkä siis vaadi niin määrätietoista kiskomista kuin vanhojen suoravetokoneiden pääkytkimen vipu. Isommista koneista ei suoravetomalleja enää taida juuri löytyäkään. Tuommoiset 30-40 vuotta sitten tilanne oli se, että 15 tonnin ja sitä järeämmät koneet olivat huomattavasti kevyempiä ajaa kuin alle 10-tonniset penkkakoneet, joissa suoraveto ja tehostamattomat ohjauskytkimet olivat enemmänkin sääntö kuin poikkeus.

Mitenkäs muuten on, saisiko tuon D6D:n "ajokeittiön" kuvan sinne Hatin muiden dieselinkatkuisten taustakuvien sekaan, parille eri näyttöresoluutiolle optimoituna? ;o)

>Ohjauskytkimet toki löytyvät myös Power Shift -vaihteistolla
>varustetuista koneista.

Useimmin näin onkin. Tästäkin on kyllä poikkeuksia.

Ohjauskytkimien käytössä on ongelmana vedon puolittainen katkeaminen käännytttäessä. Lisäksi vähänkin jyrkemmissä rinteissä pitää osata ennakoida traktorin käyttäytyminen: se saattaa kääntyä päinvastaiseen suuntaan kuin oli tarkoitus.

Ohjauskytkimiä ei ole differentiaaliohjauksella varustetuissa telatraktoreissa. Niissä säilyy täysi vetoteho myös kaarteissa ajettaessa.

Topias kirjoitti:

Ex-pillaristi kirjoitti:
>kytkintä hallitaan niissä vasemmalla kädellä
>hoidettavalla pitkänpuoleisella ja jämerää otetta
>vaativalla vivulla.

Tästäpä saammekin oivan lisävisailun :o)

Missä Suomeenkin tuodussa kumipyörätraktorissa on käsikäyttöinen ajokytkin? Siis vain käsivipu, ei kytkinpoljinta?

Eiköhän noissa John Deeren B- ja H-sarjan vihreissä kaunottarissa (niissä, joiden etupyörät ovat likimain vierekkäin) ollut käsivipstaakilla hoideltava kytkin. Ajankohta 1930-luvun loppupuolelta 1950-luvun alkupuolelle tai jotain sellaista.

Vallukin kehuu englanninkielisillä nettisivuillaan väsänneensä ainakin yhden täysin käsihallintaisen traktorin, sukellusonnettomuuden seurauksena jaloistaan halvautunutta käyttäjää varten. Suomenkielisistä Valtra-lehdistötiedotteista en valitettavasti löytänyt vastaavaa artikkelia lyhyellä hakemisella. http://www.valtra.com/press/ValtraNews/invatrac.htm
Vastaavia esimerkkejä löytyy eri puolilta maailmaa.

Topias kirjoitti:

>Ohjauskytkimet toki löytyvät myös Power Shift -vaihteistolla
>varustetuista koneista.

Useimmin näin onkin. Tästäkin on kyllä poikkeuksia.

Ohjauskytkimien käytössä on ongelmana vedon puolittainen katkeaminen käännytttäessä. Lisäksi vähänkin jyrkemmissä rinteissä pitää osata ennakoida traktorin käyttäytyminen: se saattaa kääntyä päinvastaiseen suuntaan kuin oli tarkoitus.

Ohjauskytkimiä ei ole differentiaaliohjauksella varustetuissa telatraktoreissa. Niissä säilyy täysi vetoteho myös kaarteissa ajettaessa.

Tiedätkös / tietääkö joku muu, millä tekniikalla tuollainen differentiaaliohjaus on telatraktoreissa tapana toteuttaa? Kaipasin sellaista ohjausta kovin silloin aikoinaan puskutraktorin puikkoja tempoessani. Sittemmin olen jotain epämääräistä tuollaisista hienouksista ollut kuulevinanikin, mutta tarkempaa tietoa minulla ei ole. Caterpillarin tiedotteet näkyvät mainitsevan differentiaaliohjauksen olevan saatavissa valinnaisena joihinkin malleihin, mutta toteutustavasta ei ole puhetta.

Joko litkuvehkeet on opittu tekemään niin vähähäviöisiksi, että eri nopeuksilla vetävät telat saadaan kannattavasti aikaan hydrostaattisella voimansiirrolla – kahdella erillisellä säätyvätilavuuksisella hydraulipumpulla, joista kumpikin on kytketty omaan hydraulimoottoriinsa/telaansa?

Joitakin kuukausia sitten tällä palstalla hämmästeltiin seuraavannäköistä "traktoria":
http://mitglied.lycos.de/landmaschinenbilder/mnoack/mnoack72.html
Tämän kolmipyöräisen HORSCH Terra Trac TT 352:n moottoriteho on peräti 405 hv (12,5-litrainen V6-diesel), ja veto on hydrostaattinen!! Härveli painaa 9,5 tonnia ja kantaa hyötykuormaa (esim. apulantaa tai sitä ihtiään) 17,5 tonnia.

Jos hydrostaattisen voimansiirron hyötysuhde riittää 405 hv:n siirtämiseen tuollaisessa pellonpölistimessä taloudellisesti järkevällä tavalla, niin ehkäpä litkuveto kelpaa sitten jo puskutraktoreihinkin. Tela-alustaisten kaivinkoneiden alavaunuissahan se on ollut arkipäivää jo pitkään, mutta kaivinkone ei sentään tee teloillaan varsinaista työtä vaan pelkästään siirtyy paikasta toiseen.

Ex-pillaristi kirjoitti:

Tiedätkös / tietääkö joku muu, millä tekniikalla tuollainen differentiaaliohjaus on telatraktoreissa tapana toteuttaa? Kaipasin sellaista ohjausta kovin silloin aikoinaan puskutraktorin puikkoja tempoessani. Sittemmin olen jotain epämääräistä tuollaisista hienouksista ollut kuulevinanikin, mutta tarkempaa tietoa minulla ei ole. Caterpillarin tiedotteet näkyvät mainitsevan differentiaaliohjauksen olevan saatavissa valinnaisena joihinkin malleihin, mutta toteutustavasta ei ole puhetta.

Joko litkuvehkeet on opittu tekemään niin vähähäviöisiksi, että eri nopeuksilla vetävät telat saadaan kannattavasti aikaan hydrostaattisella voimansiirrolla – kahdella erillisellä säätyvätilavuuksisella hydraulipumpulla, joista kumpikin on kytketty omaan hydraulimoottoriinsa/telaansa?

Joitakin kuukausia sitten tällä palstalla hämmästeltiin seuraavannäköistä "traktoria":
http://mitglied.lycos.de/landmaschinenbilder/mnoack/mnoack72.html
Tämän kolmipyöräisen HORSCH Terra Trac TT 352:n moottoriteho on peräti 405 hv (12,5-litrainen V6-diesel), ja veto on hydrostaattinen!! Härveli painaa 9,5 tonnia ja kantaa hyötykuormaa (esim. apulantaa tai sitä ihtiään) 17,5 tonnia.

Jos hydrostaattisen voimansiirron hyötysuhde riittää 405 hv:n siirtämiseen tuollaisessa pellonpölistimessä taloudellisesti järkevällä tavalla, niin ehkäpä litkuveto kelpaa sitten jo puskutraktoreihinkin. Tela-alustaisten kaivinkoneiden alavaunuissahan se on ollut arkipäivää jo pitkään, mutta kaivinkone ei sentään tee teloillaan varsinaista työtä vaan pelkästään siirtyy paikasta toiseen.

Caterpillarin differentiaaliohjaus on toteutettu "tasauspyörästöön" (oik. momentinjakaja?) sijoitetun hydraulimoottorin avulla. Traktori kulkee suoraan, kun tämä moottori ei pyöri. Hydraulimoottorin pyörimissuuntaa ja -nopeutta muuttamalla saadaan traktori kaartamaan oikealle tai vasemmalle tarpeen mukaan, täyden vetovoiman välittyessä koko ajan kummankin telan vetopyörälle.

Tällaisella ohjauksella varustettua Katikkaa voidaan ajaa yksivipuhallinnalla.

>...hydrostaattisella voimansiirrolla ? kahdella erillisellä
>säätyvätilavuuksisella hydraulipumpulla, joista kumpikin
>on kytketty omaan hydraulimoottoriinsa/telaansa?

Tuollaista vetotapaa käytetään ainakin joissakin liukuohjatuissa pienkuormaajissa, mm. Casessa.


>ehkäpä litkuveto kelpaa sitten jo puskutraktoreihinkin.

Venäläisillä oli aikoinaan dieselsähköisellä voimansiirrolla toimivia telaketjutraktoreita 300 hv:n teholuokassa. Sellainen taisi työskennellä mm. Saimaan kanavan rakennustyömaalla.

En tiedä onko niitä tuotu koskaan Suomeen.

Vili Elelijä kirjoitti:

Eiköhän noissa John Deeren B- ja H-sarjan vihreissä kaunottarissa (niissä, joiden etupyörät ovat likimain vierekkäin) ollut käsivipstaakilla hoideltava kytkin. Ajankohta 1930-luvun loppupuolelta 1950-luvun alkupuolelle tai jotain sellaista.

Vallukin kehuu englanninkielisillä nettisivuillaan väsänneensä ainakin yhden täysin käsihallintaisen traktorin, sukellusonnettomuuden seurauksena jaloistaan halvautunutta käyttäjää varten. Suomenkielisistä Valtra-lehdistötiedotteista en valitettavasti löytänyt vastaavaa artikkelia lyhyellä hakemisella. http://www.valtra.com/press/ValtraNews/invatrac.htm
Vastaavia esimerkkejä löytyy eri puolilta maailmaa.

Tässä pari lainausta väitteeni tueksi:

John Deere B
http://www.retiredtractors.com/Q/Clutch.html
”Through the medium of the clutch on your tractor, the power of the engine is transferred to the transmission. With the simple forward movement of the clutch lever, you engage the clutch, and the power of the engine is transferred to the drive wheels or to the belt pulley.”

John Deere H
http://www.ytmag.com/profiles/jdhprof.htm
”The Specs: Clutch: JD, dry disc, hand operated.”

Topias kirjoitti:

Caterpillarin differentiaaliohjaus on toteutettu "tasauspyörästöön" (oik. momentinjakaja?) sijoitetun hydraulimoottorin avulla. Traktori kulkee suoraan, kun tämä moottori ei pyöri. Hydraulimoottorin pyörimissuuntaa ja -nopeutta muuttamalla saadaan traktori kaartamaan oikealle tai vasemmalle tarpeen mukaan, täyden vetovoiman välittyessä koko ajan kummankin telan vetopyörälle.

Tällaisella ohjauksella varustettua Katikkaa voidaan ajaa yksivipuhallinnalla.

>...hydrostaattisella voimansiirrolla ? kahdella erillisellä
>säätyvätilavuuksisella hydraulipumpulla, joista kumpikin
>on kytketty omaan hydraulimoottoriinsa/telaansa?

Tuollaista vetotapaa käytetään ainakin joissakin liukuohjatuissa pienkuormaajissa, mm. Casessa.


>ehkäpä litkuveto kelpaa sitten jo puskutraktoreihinkin.

Venäläisillä oli aikoinaan dieselsähköisellä voimansiirrolla toimivia telaketjutraktoreita 300 hv:n teholuokassa. Sellainen taisi työskennellä mm. Saimaan kanavan rakennustyömaalla.

En tiedä onko niitä tuotu koskaan Suomeen.

>Venäläisillä oli aikoinaan dieselsähköisellä
>voimansiirrolla toimivia telaketjutraktoreita 300
hv:n
>teholuokassa. Sellainen taisi työskennellä mm.
>Saimaan kanavan rakennustyömaalla.

Linkin takana erään lainen kuva muinaisesta järeän luokan neuvostopillarista:
http://www.hattijahunen.com/kuvat/ural300.jpg

Vili Elelijä kirjoitti:

Tässä pari lainausta väitteeni tueksi:

John Deere B
http://www.retiredtractors.com/Q/Clutch.html
”Through the medium of the clutch on your tractor, the power of the engine is transferred to the transmission. With the simple forward movement of the clutch lever, you engage the clutch, and the power of the engine is transferred to the drive wheels or to the belt pulley.”

John Deere H
http://www.ytmag.com/profiles/jdhprof.htm
”The Specs: Clutch: JD, dry disc, hand operated.”

Tiedätkös onko noita mainitsemiasi JD traktoreita tuotu Suomeen?

(Ajattelin edellä ihan eri väristä traktoria...)

Ex-pillaristi kirjoitti:

> Tämä traktori on varustettu power-shift
> vaihteistolla (vaihdevipu sijaitsee
> vasemmalla, ei näy kuvassa) joten
> kytkinpoljinta ei tarvita.

Ei sitä kytkinpoljinta yleensä näe suoravetoisissakaan telapuskutraktoreissa, vaan kytkintä hallitaan niissä vasemmalla kädellä hoidettavalla pitkänpuoleisella ja jämerää otetta vaativalla vivulla. Vipu edessä = vapaa; vipua taaksepäin vedettäessä kytkin alkaa vähitellen "ottaa" ja vipu taakse vedettynä voimansiirto on sitten kuin yhtä puuta. Vipu niksahtaa taka-asennossaan jousikuormitteisesti "jumiin" niin ettei siitä tarvitse pitää kiinni koko vedätyksen ajan. Kytkimenä on luistatusta hyvin sietävä märkä monilevykytkin. Suoravetokoneissa on itse asiassa kolme kytkintä: pääkytkin kytkee moottorin vaihteistoon ja kummallekin telalle on vaihteiston jälkeen ennen vetopyörästöä oma ohjauskytkimensä. Ohjauskytkimet toimivat pääkytkimeen nähden käänteisesti: ohjausvipu vapaaksi (eteen) päästettynä veto on päällä, vipua taakse vedettäessä luistaa vastaavan puolen ohjauskytkin. Ohjauskytkimet toki löytyvät myös Power Shift -vaihteistolla varustetuista koneista.

Ohjauskytkimet ovat ainakin vähänkin isommissa koneissa nykyisin hydraulisesti hallittavia eivätkä siis vaadi niin määrätietoista kiskomista kuin vanhojen suoravetokoneiden pääkytkimen vipu. Isommista koneista ei suoravetomalleja enää taida juuri löytyäkään. Tuommoiset 30-40 vuotta sitten tilanne oli se, että 15 tonnin ja sitä järeämmät koneet olivat huomattavasti kevyempiä ajaa kuin alle 10-tonniset penkkakoneet, joissa suoraveto ja tehostamattomat ohjauskytkimet olivat enemmänkin sääntö kuin poikkeus.

Mitenkäs muuten on, saisiko tuon D6D:n "ajokeittiön" kuvan sinne Hatin muiden dieselinkatkuisten taustakuvien sekaan, parille eri näyttöresoluutiolle optimoituna? ;o)

Noiden VanNatta-poikien sivuilta löytyi myös kuva legendaarisesta D7:sta.

http://www.vannattabros.com/adospics/lnd72.jpg
( http://www.vannattabros.com/fiatalis.html )

Siinä tuo käsikytkin näkyy kuskin paikalta katsottuna vasemmalla kädellä.

Olisiko kellään hyviä kuvia D7:sta?

Topias kirjoitti:

Tiedätkös onko noita mainitsemiasi JD traktoreita tuotu Suomeen?

(Ajattelin edellä ihan eri väristä traktoria...)

Minulla on MOOTTORI-lehti nro 10 / 2002. Siinä on ansiokas, monisivuinen juttu suomalaisista traktorimuseoista. John Deere B vm 1950 on esillä useammassakin kuvassa, mutta en ole aivan varma, missä kuvatuista museoista kyseinen yksilö majailee.

Lehden jutussa todetaan mm. seuraavaa: "John Deere on Fordin, Fergusonin ja Pikku-Valmetin rinnalla yksi merkittävimmistä pelloillamme puskeneista traktoreista. Sen maahantuonti aloitettiin vuonna 1937." Jne.

Topias kirjoitti:

Noiden VanNatta-poikien sivuilta löytyi myös kuva legendaarisesta D7:sta.

http://www.vannattabros.com/adospics/lnd72.jpg
( http://www.vannattabros.com/fiatalis.html )

Siinä tuo käsikytkin näkyy kuskin paikalta katsottuna vasemmalla kädellä.

Olisiko kellään hyviä kuvia D7:sta?

...kuviahan toki on, mutta ei niinkään hyviä!

Topias kirjoitti:

Tiedätkös onko noita mainitsemiasi JD traktoreita tuotu Suomeen?

(Ajattelin edellä ihan eri väristä traktoria...)

> Ajattelin edellä ihan eri väristä traktoria...

No, osoitteen
http://ux1.cts.eiu.edu/~csjdn/farm/casetrac.htm kuvista löytyy ainakin kaksi punaista käsihallintaisella kytkimellä varustettua traktoria, Case DC ja SC. En tiedä, onko niitä sitten tuotu Suomeen silloin aikanaan.

Tuota sivustoa kannattaa vilkaista toisestakin syystä: toisessa kuvassa ylhäältä lukien on lumitöissä IH Farmall varustettuna vallan veikeän näköisellä mekaanisella kuormaajalla!

Topias kirjoitti:

Ex-pillaristi kirjoitti:
>kytkintä hallitaan niissä vasemmalla kädellä
>hoidettavalla pitkänpuoleisella ja jämerää otetta
>vaativalla vivulla.

Tästäpä saammekin oivan lisävisailun :o)

Missä Suomeenkin tuodussa kumipyörätraktorissa on käsikäyttöinen ajokytkin? Siis vain käsivipu, ei kytkinpoljinta?

oli DT 14 traktorissa.

Täystuho kirjoitti:

oli DT 14 traktorissa.

http://www.tpaktopc.net/Russian2_images/0008.jpg

Täystuho kirjoitti:

oli DT 14 traktorissa.

Tarkoitinpa juuri tuota Täystuhoa eli DT-14:sta.

Nimim. Vili Elelijä tiesi vielä Jontikatkin, joten annetaan hänelle siitä bonuspisteitä :o)

Täystuhossa oli yksisylinterinen dieselmoottori ja erikoisuutena mm. se, että ohjauspylväs on pystysuorassa, mikä mahdollistaa traktorin ajamisen toiseenkin suuntaan ihan pienillä muutoksilla.

Traktorissa on käsikäyttöinen kytkin. Kummallakin puolella on erillinen jarrupoljin, jotka on vielä varustettu hammastetulla salpalaitteella pysäköintijarruina käyttämistä varten.

Kuuden voltin akku, kaksitoiminen hydraulinen nostolaite.

Toiveissani on saada nettisivuille kuva Täystuhosta lähiaikoina...

Vili Elelijä kirjoitti:

http://www.tpaktopc.net/Russian2_images/0008.jpg

Kuvassa saattaisi sittenkin olla DT-15 joka on DT-14:n isoveli. Tuo vaikuttaa jotenkin hieman järeämmältä kuin Täystuho?...

Toisaalta - saatan erehtyäkin, pienistä kuvista ei ole helppo erottaa yksityiskohtia.

Topias kirjoitti:

Tarkoitinpa juuri tuota Täystuhoa eli DT-14:sta.

Nimim. Vili Elelijä tiesi vielä Jontikatkin, joten annetaan hänelle siitä bonuspisteitä :o)

Täystuhossa oli yksisylinterinen dieselmoottori ja erikoisuutena mm. se, että ohjauspylväs on pystysuorassa, mikä mahdollistaa traktorin ajamisen toiseenkin suuntaan ihan pienillä muutoksilla.

Traktorissa on käsikäyttöinen kytkin. Kummallakin puolella on erillinen jarrupoljin, jotka on vielä varustettu hammastetulla salpalaitteella pysäköintijarruina käyttämistä varten.

Kuuden voltin akku, kaksitoiminen hydraulinen nostolaite.

Toiveissani on saada nettisivuille kuva Täystuhosta lähiaikoina...

Täystuhoa (DT-14) on valmistettu Harkovin traktoritehtaalla (nyk. Ukrainassa) 1955-59. "Matrikkelissa" on yhdellä kuvalla viitattu kolmeen malliin HTZ-7, DT-14 ja DT-20 (joista jälkimmäisessä hieman tehokkaampi moottori).
http://sovavto.vif2.ru/tra/old/htz7-e.htm

Topias kirjoitti:

Noiden VanNatta-poikien sivuilta löytyi myös kuva legendaarisesta D7:sta.

http://www.vannattabros.com/adospics/lnd72.jpg
( http://www.vannattabros.com/fiatalis.html )

Siinä tuo käsikytkin näkyy kuskin paikalta katsottuna vasemmalla kädellä.

Olisiko kellään hyviä kuvia D7:sta?

mulla olis d7d kuvia! kaikenlaisia :)

> Jokos tuo H-sarjan kuutonen on varustettu
> uudenmallisella "kolmiomaisella" telastolla,
> jossa vetopyörä on nostettu ylös?

No tuolta sivustostahan löytyy lisääkin kuvia "Katikasta"! Vanhaa malliapa näkyy olevan telasto. Onkos tuo kone nyt ihan varmasti H-sarjaa vai vanhempaa perua? Olin luullut, että kaikki H-sarjalaiset tosiaankin ovat korkeampaa, ylhäältä vetävää mallia...

Ex-pillaristi kirjoitti:

> Jokos tuo H-sarjan kuutonen on varustettu
> uudenmallisella "kolmiomaisella" telastolla,
> jossa vetopyörä on nostettu ylös?

No tuolta sivustostahan löytyy lisääkin kuvia "Katikasta"! Vanhaa malliapa näkyy olevan telasto. Onkos tuo kone nyt ihan varmasti H-sarjaa vai vanhempaa perua? Olin luullut, että kaikki H-sarjalaiset tosiaankin ovat korkeampaa, ylhäältä vetävää mallia...

Van Natta -veljesten sivustossa
http://www.vannattabros.com/dozer5.html
sanotaan mm. seuraavaa:

”The D6C, has, of course, given way to the newer designed hi-drive model called the D6H. The elevated drive sprocket gives the manufacturer some flexibility in designing the track frames.”

Eikös tuo ”elevated drive sprocket” viittaisi juuri siihen, että H-sarjan kuutosen vetopyörä (= telaston piikikäs iso pyörä) on nostettu ylös – ja Hatti Jahusen sivustossa näkyvässä koneessa ei näin ole!

Ex-pillaristi kirjoitti:

Van Natta -veljesten sivustossa
http://www.vannattabros.com/dozer5.html
sanotaan mm. seuraavaa:

”The D6C, has, of course, given way to the newer designed hi-drive model called the D6H. The elevated drive sprocket gives the manufacturer some flexibility in designing the track frames.”

Eikös tuo ”elevated drive sprocket” viittaisi juuri siihen, että H-sarjan kuutosen vetopyörä (= telaston piikikäs iso pyörä) on nostettu ylös – ja Hatti Jahusen sivustossa näkyvässä koneessa ei näin ole!

Kuvassa on tosiaan Caterpillar D6D. Siis D-sarjan kone. Tuo H kummitteli jostakin syystä toimittajan alitajunnassa niin että päätyi sitten nettisivuillekin. Pahoittelen erehdystä.

Selventävä kuvateksti näyttää ilmestyneen sivulle jälkikäteen.

Topias kirjoitti:

Kuvassa on tosiaan Caterpillar D6D. Siis D-sarjan kone. Tuo H kummitteli jostakin syystä toimittajan alitajunnassa niin että päätyi sitten nettisivuillekin. Pahoittelen erehdystä.

Selventävä kuvateksti näyttää ilmestyneen sivulle jälkikäteen.

Nythän tuo kirjainmysteerio selvisi.

Jos pillarimiehiä kiinnostaa, miksi Caterpillar on alkanut käyttää telastoissaan ylösnostettua vetopyörää, niin siihen löytyvät järkeenkäyvät selitykset sivustosta http://www.vannattabros.com/fiatalis.html , klikattavan otsikon "Cat D7H" High drive" takaa. Löytyyhän tuolta muutakin mielenkiintoista, vaikkapa "D10N in trouble".

Caterpillarin telapuskutraktorisarjan suurimmat vekottimet (D11) ovat jonkin verran yli 100 tonnin painoisia järkäleitä. Komatsu valmistaa vieläkin järeämpää, 140 tonnin painoista mallia 575A-2. Eräs saksalainen nettisivusto on tuntevinaan Acco-nimisen valmistajan 180-tonnisen pelin. Googlella saattaisi löytyä lisätietoja Komatsusta ja Accosta kiinnostuneille.

Vajaat 10 vuotta sitten näin Helsingin Rajasaaressa hieman tavanomaista kookkaammaan koneen lumitöissä (puskemassa kaduilta ajettua lunta mereen). Piti käydä ihmettelemässä lähempää. Tuo Fiat-Allis oli kuulemma 85 tonnin painoluokkaa; juuri ja juuri oli mahtunut tulemaan saareen kapean sillan kautta (ja silta oli jopa kestänyt koneen painon!). Kun ihmettelin, miksei tuollainen kone ole paremminkin Lahden moottoritietyömaalla (joka oli juuri silloin käynnissä), kuski tuumi tela-aluston kuluvan lumitöissä paljon vähemmän kuin louhikossa. Niinpä!

Ex-pillaristi kirjoitti:

Nythän tuo kirjainmysteerio selvisi.

Jos pillarimiehiä kiinnostaa, miksi Caterpillar on alkanut käyttää telastoissaan ylösnostettua vetopyörää, niin siihen löytyvät järkeenkäyvät selitykset sivustosta http://www.vannattabros.com/fiatalis.html , klikattavan otsikon "Cat D7H" High drive" takaa. Löytyyhän tuolta muutakin mielenkiintoista, vaikkapa "D10N in trouble".

Caterpillarin telapuskutraktorisarjan suurimmat vekottimet (D11) ovat jonkin verran yli 100 tonnin painoisia järkäleitä. Komatsu valmistaa vieläkin järeämpää, 140 tonnin painoista mallia 575A-2. Eräs saksalainen nettisivusto on tuntevinaan Acco-nimisen valmistajan 180-tonnisen pelin. Googlella saattaisi löytyä lisätietoja Komatsusta ja Accosta kiinnostuneille.

Vajaat 10 vuotta sitten näin Helsingin Rajasaaressa hieman tavanomaista kookkaammaan koneen lumitöissä (puskemassa kaduilta ajettua lunta mereen). Piti käydä ihmettelemässä lähempää. Tuo Fiat-Allis oli kuulemma 85 tonnin painoluokkaa; juuri ja juuri oli mahtunut tulemaan saareen kapean sillan kautta (ja silta oli jopa kestänyt koneen painon!). Kun ihmettelin, miksei tuollainen kone ole paremminkin Lahden moottoritietyömaalla (joka oli juuri silloin käynnissä), kuski tuumi tela-aluston kuluvan lumitöissä paljon vähemmän kuin louhikossa. Niinpä!

Oman sorttisensa järkäle se on tämäkin Cub Cadet -telaketjutraktori, vai mitä!...

http://www.ihcubcadet.com/crawler100.htm

Topias kirjoitti:

Oman sorttisensa järkäle se on tämäkin Cub Cadet -telaketjutraktori, vai mitä!...

http://www.ihcubcadet.com/crawler100.htm

... näyttää siltä, kuin kaveri olisi saanut jostain vanhan niittokoneen istuimen ja tekaissut sen alle pienen ja tosisievän telakettinkitraktorin!

kas pennutkin on tullut katsomaan mitä isot pojat kirjoittelee