Auringonlaskun Kyyneleet

Kuinka monta nenäliinaa,
montako punasilmäistä aamua.
Miten niiden määrää ei muista,
vaikka jokainen päivä on tuskalla
kirjoitettu mustaan häpeäkalenteriin.

Oli kesä, itkin,
tein niin myös keväällä,
syksyn tummuutteen
vastasin itkulla,
epätoivoa, sitä oli liikaa.

Vaan lumen tullessa, tuli ihme
ja enkelin siipi, ensin
vain pienesti minua hipaisi,
piti sylissä ja vihdoin
kuivasi, auringonlaskuni kyyneleet.
18513
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

...miten kauniisti kirjoitat

Äänestä
  • Kyyneleet ovat terveellisiä, myös kukille:)
    Kiitos Kaaru Sinulle!

    Äänestä

kaunista todella ihanaa.Sanoja ei oo kuvaamaan tätä runoa siis kiitos tästä kauniista runosta!Ethän enää tarvii nenäliinoja kun kyyneleet on kuivattu pois.Toivon rakkautta paljon ettei sun silmissä oo enää surun kyyneleitä!

Äänestä
  • Sinä olet tullut lähemmäs runo runolta ja olen siitä iloinen, kuten tietysti kauniista sanoistasi, joilla on minulle suuri merkitys, et arvaakaan:)

    Äänestä

Koskettava runo ja aito tunnelma. Kiitos sinulle!

Äänestä
  • Kauniisti kiitän ja kumarran Sinulle:)

    Äänestä

Käske sen siiven tulla tännekin, olisi pienoinen tarve : )

Muuten sanaton : )

Äänestä
  • Sen siiven kosketus oli vain minulle, sori,
    mutta jos näen vapaana yhtään siivekästä laitan
    sen tulemaan sinun luoksesi:)

    Kiitän sanattomuudestasi, se kertoo paljon ;)

    Äänestä

Sinä olet lymyillyt siis odottamassa sitä siive-
kästä huomaan. Siinä samassa odotuksessasi, olet
syntynyt kuin uudelleen. Taisin kai aiemminkin jo
sen sanoa, mutta ei lisä pahaa tee tässä asiassa.

Mitä niitä nenäliinoja laskemaan, ajanhukkaa tai
punasilmäisiä aamuja - sekin.

Mutta nyt kyllä silmäsi hohtavat, runosi kertoo
sen. Pysy siinä sylissä mihin olet päässyt - olet
onnekas jos se syli on todellinen.

Runosi napsahti sitten talteen - tietenkin.

Äänestä
  • Missäs minä olen lymyillyt, täällä kotona vaan, ja tehnyt runoja, vähän siivonnut ja kiitänyt
    kaupungilla, tiijäthän tään kuvion:)))

    Nessut olkoon kaupassa, kyyneliltä en ehäkä välty jatkossakaan, mutta kuten sanottu, ne ovat terveellisiä.
    Sinä, ystävistä parhain, mukavaa iltaa ja kiitti itsetuntoani paikkaavista sanoistasi :)

    Äänestä

Tuskasi pienet käärinliinat,
surusta itkuiset silmät,
häpeän korventaman mielen.
Kärsimys oli kutsusi, vastustamaton.
Kyyneleittesi läpi suodattunut valo
hehkui sateenkaaren väreissä, sinä elit
Siellä kaaren päässä, oli kaunein aarre, sinä

Äänestä
  • Hiljaa vain istun ja nautin sanoistasi, jotka olet minulle noin kauniisti kirjoittanut ;)
    Ihan hiljaa.........

    Äänestä

Tästä ei runo juuri parane !

Mutta nyt potkis itkulle - jaa, mutta niinhän se Sinulla onkin ;D

Iltasia sinne =)

Äänestä
  • Mää alan kohta poraan....
    Ei tästä tule mitään, kaikki nessut annoin
    pois ja sitten sää tuut siihen mua kiusaamaan......:/

    Jos vähän peruutat sanoistasi,
    niin n. puolet saatan uskoa ihan
    vapaaehtoisesti, jos pakko, niin sitten kaikki :))

    Tänjuu sulle ja mukavaa alkava vkl:a!

    Äänestä

...iski tämän runon päätteeksi. Mikä oli se ihme? Kunpa jokainen saisimme kokea sen!

Äänestä
  • Taisin sen tuossa runossa paljastaa,
    ihanan Enkelin sipaisuhan se.

    Toivon sitä tietenkin Sinullekin:)

    Kiitos kun kävit, oli taas mukava tavata
    pitkästä aikaa :)

    Äänestä

Jokainen askelma rapuista on kuljettava nekin jotka mieluimmin hyppäisi yli!
Serlaa kuluu matkalla mutta eteenpäin matka kuitenkin vie...

'Pyyhi kyyneleeeet..tiedän kyllä miltä sinusta tuntuu, kun et halua sanoa sanakaa'.. Pihkura Mambaa pukkas het aamuun, mut ei paha,,, eihän? ;)

Ok! Ja luukun kimppuun sitten!!! *ryminää* Mitä tuli?

Äänestä
  • Lensin kohti maailman valoa!
    Valkoinen kyyhkynen oli minun luukussani, kuten hieman arvelinkin.

    Heitin kaikki myttyyn rutistetut serlat, lambit ja muut nyysk-rievut marraskuun puolelle.
    :=)
    Touhukasta lauantaipäivää:)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Marin Frist kirjoitti:

Kuinka monta nenäliinaa,
montako punasilmäistä aamua.
Miten niiden määrää ei muista,
vaikka jokainen päivä on tuskalla
kirjoitettu mustaan häpeäkalenteriin.

Oli kesä, itkin,
tein niin myös keväällä,
syksyn tummuutteen
vastasin itkulla,
epätoivoa, sitä oli liikaa.

Vaan lumen tullessa, tuli ihme
ja enkelin siipi, ensin
vain pienesti minua hipaisi,
piti sylissä ja vihdoin
kuivasi, auringonlaskuni kyyneleet.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu