Kulunut matto,
sen päällä vanha pöytä.
Kynttilän vaivautunut valo.
Punaviinin tuoksu,
on aromikas ilta.
Kitara,ja katkennut kuudeskieli,
muistoissaan mies.
Kauneus koskee yhä,
humaltunut jo hieman.
Kirje, mutta ei osoitetta.
Vain sanoja, ei tekoja.
Tänään.
sen päällä vanha pöytä.
Kynttilän vaivautunut valo.
Punaviinin tuoksu,
on aromikas ilta.
Kitara,ja katkennut kuudeskieli,
muistoissaan mies.
Kauneus koskee yhä,
humaltunut jo hieman.
Kirje, mutta ei osoitetta.
Vain sanoja, ei tekoja.
Tänään.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kirjoitan Sulle taas
sanoja punaviinistä
kuluneesta matosta
kynttilänvalosta kirjoitan
Kitarani kielillä kaipuu
hiljaa soiden
sanoja vain
sanoja
Kauneutesi koskee
varmaan aina
samanlaisina iltoina
kuin tänään
yöt, on rakkautta varten.
Nämä yöt on satiinia,
puhdasta untuvaa.
Aamun on valovuosi,
ja minä olen aina uneton :)
Kuinka muistot saisi pois?
Ei auta viini, ei kitara, ei mikään.
Ja kauneus, se vain lisääntyy
muistellessa ja tuskakin.
Ei muistoja pois tarvitsekaan saada,
niiden kanssa oppii elämään
ja hengittämään,
ja eräänä päivänä ei enää koske niin paljon.
se kuihtunut ruusu pöydältä. Muuten on melankolinen ilmapiiri kuvattu niin hyvin, että välittyi lukijalle.
Kiitos lukuhetkestä ja mukavaa viini-iltaa : )
se ruusu kukoistaakin yhä , ja voi hyvin ? Mukavaa iltaa sinullekin...
Viinin tuoksu tuntuu
aromi haihtuu hetki hetkeltä
ja mies lasin äärellä
vaipuu muistoihinsa.
Minä astun huoneeseesi
tuon valon
pikkuisen kynttilän
ja kiedon käteni ympärillesi
suotko sen minulle muistojesi keskellä ?
Tänään.
sen suon...ja kiitos :)
ihan totista elämää, joka pitää
paikkansa..*Uninen*