on maininta avopuolison asumisoikeudesta, niin siirtykö/onko rasite osaketta myydessä, ja lisäksi testamentissa annettu leskelle oikeus päättää osakkeen realisoinnin ajankohdasta.
Miten
menee, kun testamentissa:
141581
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Rintaperilliset voivat moittia testamenttia kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta.
Testamentin määräys saa lainvoiman ellei sitä moitita. Avopuoliso saa mitä on testamentissa,
rasite siirtyy ja leski saa myös päättää osakkeen myynnistä kuultuaan rintaperillisiä, jos rintaperillinen on esittänyt lakiosavaatimuksen testamentin saajalle. Lakiosailmoitus tai lakiosavaatimus on tehtävä testamentin saajalle kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta.
Annettujen tietojen mukaan käsitän avokin saaneen testamentilla hallintaoikeuden asunto-osakkeisiin. Näin ollen omistuksen saaneilla rintaperillisillä ei ole aihetta lakiosien vaatimiseen. Avokin hallintaoikeus alentaa asunnon perintöveroarvoa ja perilliset saavat hyvitystä alemman perintöveron kautta. Hallintaoikeudella avokki ei saa myydä asuntoa. Epäilen testamentin määräystä, että avokki saisi määrätä omistajien ylitse myynnin ajankohdasta, mutta avokin asumisoikeus on rasite, joka käytännössä torpedoi normaalihintaisen kaupan.
On hyvä muistaa, että testamentin tekstiä pitää tulkita testaattorin todellisen tarkoituksen kannalta, joten ratkaisut ovat tapauskohtaisia.
Vainajalla oli velkoja, mutta muutakin omaisuutta. Perilliset tahtovat nimenomaan lesken realisoida asuttaman asunto-osakkeen ensiksi ? ? ? Ja muu omaisuus on vainajan kanssa näiden perillisten yhteinen kuolinpesä.
Miten mahtaa mennä "marssijärjestys" eli voivatko nykyiset perilliset olla ns. kuolinpesän ja toisen kuolinpesän yht´aikasia haltijoita.
>>>> Epäilen testamentin määräystä, että avokki saisi määrätä omistajien ylitse myynnin ajankohdasta,
Epäilin testamentin tekstin tarkoitusta sen osalta, että avoleski saisi määrätä omistajien (perineiden) ylitse myynnin ajankohdan, saati voisi estää omistajien tahtoman myynnin. Se on aivan eri asia, että ilman asumisoikeuden rasitetta asunnon voi myydä vain avolesken suostuessa luopumaan testamentilla saamastaan asumisoikeudesta.
Kuten sanoin, testamentin tekstin tulkinta on viimekädessä testaattorin todellisen tarkoituksen etsimistä ja sitä voi osakkaat hakea myös käräjöimällä.
Samat henkilöt (ei kuolinpesät) voivat olla useissa kuolinpesissä osakkaita ja haltijoita.
eli ikuista tappelua perintöasioista.Itsellä ihan mukavasti perittävää,mutta testamenttasin kaiken kaupungille ja ne pitää puolensa riitaasioissa.Saa yks jälkeläinen korkeintaan lakiosan jos sitäkään,kun tein rikosilmoituksen sen kiristys yrityksestä.Suosittelen kaikille jotta tuhlatkaa omaisiuus niin ei tarvitse sukulaisten riidellä.
Puolin ja toisin, eli; Testaattori todellinen tarkoitus oli ja on, että avoleskeä ei "heitetä pihalle" kun aika hänestä jättää. Siksi testementissa oli ns. lesken oikeus asua ja halukkuus/suostumus osakkeen myyntiin. Tätä tahtoa yritetään, muiden "velkojen" perusteella murtaa/poistaa.
Mutta kuolinpesän/pesien tulkintaan: vainaja oli kuolinpesän osakas (1/3) ja kuollessaan muilla olevilla vainajan kuolinpesän osakkalaille tulee jaettavaksi tämä 1/3. Siis maalikon ymmärtämyksen mukaan; on kuolinpesä, joka hallinnoi kuolinpesää; onko juriidisesti pätevä.
Kirjoituksesi on katkeran ns. "ihmiseksi" luokitteltavan hylkiön kirjoitusta.
Avoleskelle oli jätetty hallintaoikeus. Omistusoikeus menee perillisille.
Hallintaoikeuden haltija vastaa asunnon kustannuksista esim. vastikkeesta.
Yksi kuolinpesä voi olla toisen kuolinpesän osakas, ei siinä ole mitään laitonta, outoa tai pätemätöntä. Sisäkkäisiä kuolinpesiä voi olla kuinka monta tahansa.
Kuolinpesä ei ole "juridinen henkilö" toisen kuolinpesän osakkaana, vaan osakkaan kuoltua hänen sijaansa tulevat perilliset henkilöinä.
Vainajan velat tulee kattaa pesien varoista ennen perinnönjakoja.
Testaattorin tahdon ollessa selvä turvata avolesken asumisoikeus, niin vainajalta jääneiden velkojen maksamiseksi on osuus myös jakamattomasta 1.pesästä käytettävissä velkojen hoitoon ennen avoleskelle testamentattuun asumisoikeuteen kajoamista. Suosittelen sovintoa, koska viimekädessä velkojien toimesta käynnistyvät perinnönjaot ovat pitkä ja kallis perinnöstä katettava prosessi.
Eli vainajan osuus kuolinpesästä on ensisijainen realisoinnin kohde, sillä testamentissa nimenomaan halutaan turvata avolesken asumisoikeus.
Jos ao. kuolinpesässä ei ole varoja, niin silloin vainajan oman kuolinpesän varallisuus menee realisoitavaksi, mutta avolesken "syytinki" / asumisoikeus jää.
Sovintoahan sitä avoleskikin haluaisi, nimittäin testamentissa asunnon myynnistä vain osan kuolinpesä saisi. Taustalla luultavasti on säilyttää se "ensinmäinen" kuolinpesä.
Osakkaat saavat valita kummasta pesästä alkavat asianmukaisin menettelytavoin realisoida omaisuutta tai voivat maksaa omasta pussistaan pesään jääneet velat, mutta vasta viimeiseksi muiden varojen loputtua velkojat voivat käräjöidä avolesken asumisoikeutta vastaan.
Velkojien käynnistäessä prosessin, niin varmaan käyvät sen pesän kimppuun mistä helpoimmin lohkee rahat. Mikäli otatte pesistä vähänkään arvokkaampia muistoesineitä, saati osajakona perintöänne, niin voitte joutua jopa henkilökohtaiseen velkavastuuseen.
"rasite siirtyy"
Asumisoikeus ei siirry automaattisesti, tämä on fakta.
Asumisoikeus voidaan siirtää muiden perillisten myötävaikutuksella.
Eli selvällä suomenkielellä se on sopimuskysymys siirretäänkö asumisoikeus uuteen kohteeseen vai ei.
Alkää väittäkö että se on lakiin kirjattu oikeus.
Osakkaat siis voivat alkaa realisoinnin asunto-osakkeesta, vaikka testaatori on antanut a) asumisoikeuden b) avolesken suostumuksen ao. omaisuuden realisointiin (vainajan nimenomainen tahto). Ja vaikka toisessa pesässä (testamentin ulkop.) olisi myös helposti realisoitavaa omaisuutta esim. metsää tai tontteja etc.
Pesistä ei tietääkseni ole "lähtenyt kävelemään" mitään arvokasta tsm. omaisuutta.
Ja lisää kysyttävää; Jos/kun/mahdollisesti osakkaat alkavat myymään osaketta, niin tuleeko heidän ilmoittaa avolesken asumisoikeudesta ostajille ? ? ?
Ja onko osakkailla oikeus mennä extempore, vainajan ja avolesken asuntoon, ilmoittamatta
asiasta avoleskelle ? ? ?
Sanoin, että osakkaat voivat valita kumman pesän varoista hoitavat velat, mutta miksi vänkäät vain asunnon myyntiin. Jos viimeksi syntyneessä pesässä on vain asunto, niin aloittakaa siitä toisesta. Olen sanonut, että testaattorin todellinen tahto on ratkaiseva ja jos myös myynnin hyväksyminen on todella testaattorin tahto ja olette testamentin hyväksyneet, niin jättäkää kämppä avolesken käyttöön.