Pysähdyin miettimään lukiessani jälleen kirjoituksia täällä.
Tuli sitten mieleeni ajatus, että kuinkahan moni muu miettiikään edes joskus samaa kuin minä...
Miettii sitä, kuinka samanlaisia suuri osa meistä täällä taitaa ollakin - pohdinnoiltaan, toiveiltaan, arvoiltaan...
En voi välttyä ajatukselta, että täällä kaipaamani ihmiset kirjoittavat samoista iänikuisuus asioista, kysymyksistä vuodesta toiseen...
Mutta mikä ihmeen paikka tämä sitten on? Mistä tänne pääsee - käymään? Jos päivän verran, kerrankin olisi mahdollisuus kyläillä täällä, näiden ihmisten luona - poikkeaisin varmasti!
Mutta sanaton sopimus: Täällä ei nimiä tunneta, ei osoitteita omisteta. Selvä se! Hohto katoaisi.
Täällä vain on niin paljon hyviä ajatuksia, lämpöisiä tunteita, samanlaisia kohtaloita. Sitä etsitään, kaivataan, löydetäänkin, rakastutaan, petytään...
Meissä taitaa asustaa jokaisessa Päivänsäde ja Menninkäinen...
Päivänsäde elää elämäämme, Menninkäinen johdattaa tänne yhä uudelleen...
Minut se ainakin on johdattanut jo niin monta kertaa ja joka kerta näen täällä omia ajatuksiani - toisen kirjoittamana.
On kiva tulla tähän asti, kynnykselle edes, kuulostelemaan ja katselemaan toisia Päivänsäteitä ja - Menninkäisiä.
En tiedä sanoinko mitään? Ehkä seuraavaksi jään pohtimaan sitä? Väsymykseni johdosta saan jotain varmaan anteeksi.
Ehkä halusin vain sanoa jotain sinne päin, että täällä asuu hyviä ihmisiä, ehkä halusin toivottaa vain aurinkoa päiväänne...
Ehkä minun pitää lähteä nukkumaan!
Tuli sitten mieleeni ajatus, että kuinkahan moni muu miettiikään edes joskus samaa kuin minä...
Miettii sitä, kuinka samanlaisia suuri osa meistä täällä taitaa ollakin - pohdinnoiltaan, toiveiltaan, arvoiltaan...
En voi välttyä ajatukselta, että täällä kaipaamani ihmiset kirjoittavat samoista iänikuisuus asioista, kysymyksistä vuodesta toiseen...
Mutta mikä ihmeen paikka tämä sitten on? Mistä tänne pääsee - käymään? Jos päivän verran, kerrankin olisi mahdollisuus kyläillä täällä, näiden ihmisten luona - poikkeaisin varmasti!
Mutta sanaton sopimus: Täällä ei nimiä tunneta, ei osoitteita omisteta. Selvä se! Hohto katoaisi.
Täällä vain on niin paljon hyviä ajatuksia, lämpöisiä tunteita, samanlaisia kohtaloita. Sitä etsitään, kaivataan, löydetäänkin, rakastutaan, petytään...
Meissä taitaa asustaa jokaisessa Päivänsäde ja Menninkäinen...
Päivänsäde elää elämäämme, Menninkäinen johdattaa tänne yhä uudelleen...
Minut se ainakin on johdattanut jo niin monta kertaa ja joka kerta näen täällä omia ajatuksiani - toisen kirjoittamana.
On kiva tulla tähän asti, kynnykselle edes, kuulostelemaan ja katselemaan toisia Päivänsäteitä ja - Menninkäisiä.
En tiedä sanoinko mitään? Ehkä seuraavaksi jään pohtimaan sitä? Väsymykseni johdosta saan jotain varmaan anteeksi.
Ehkä halusin vain sanoa jotain sinne päin, että täällä asuu hyviä ihmisiä, ehkä halusin toivottaa vain aurinkoa päiväänne...
Ehkä minun pitää lähteä nukkumaan!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tämä on minulle se toinen valtakunta. Virtuaalimaailma ja virtuaalitodellisuus, jossa monet tuntuvat niin tutulta ja kotoisalta..
Mutta niin tuntuu jokainen uusi ihmissuhteen alkukin tutulta ja kotoisalta kuin olisi löytänyt pehmoisen upottavan ja turvallisen pilven, jolla leijailla ympäriinsä ja katsella muiden elämää vaaleanpunaisten silmälasien läpi.
Sama tilanne kuin hyvin tehty elokuva, johon on uppoutunut täydellisesti ja äkkiä tuleekin teksi THE END ja valot syttyvät ilkeästi katsomoon ja pölmistyneet ihmiset kiskovat takkeja niskaansa ja ryntäävät uloskäynnille kuin hädässä olevat pelastuakseen, ainoana ajatuksena, - täältä on päästävä pois!
Onneksi on tämä pehmoisen turvallinen virtuaalitodellisuus, joka ainakin minulle paikkaa arjen arpeuttavaa todellisuutta.
Tänään tosin sain jo pumpulia arjessanikin, joten jään leijumaan..
Olen joskus itsekin miettinyt, että olisi kiva tavata näitä kaikkia ihmisiä elävässä elämässä...ehkä olenkin jo tavannut, kuka tietää.Ihmiset ei yleensä esittele itseään nicillä:)
Mutta tosiasia on, että ei se olisi sama.Itse olen jo päässäni muodostanut kuvan jokaisesta ihmisestä ja pidän siitä kuvasta.
täällä voi rauhassa keskustella asioista, aroistakin joista ei ehkä muuten uskaltaisi puhua..terapiaa sekin:)
Minulla ei edes arkielämässä ole montaa ystävää joiden kanssa vosi jutella "tyttöjen välisestä ystävyydestä", niin on kiva tietää, että täältä sellaisia löytyy:)
Ja kuinka usein huomaankaan lukiessani tätä palstaa huokaavani:" just tota mä olen miettinyt!"
Menninkäisistä ja päivänsäteistä puheen ollen...se laulu on jostain kumman syystä soinut päässäni jo pari päivää...
... yhteensattuma toi sama sävel! En ole kuullut sitä pitkään aikaan, mutta tänä aamuna se "tuli" jostain...
Kuinka kauan tämä palsta on ollut täällä? Miten kauan olette täällä keskustelleet? Mitä teitte aikaa ennen tätä keskustelupalstaa?
..tehtiin?! Ei mitään - ootettiin vaan kuola suu pielessä, että tää palsta avattaisiin! ;)