Lapsena olin rohkea,
ehkä sokea maailmalle
tai kykenemätön miettimään.
Aikuisena muutuin taas lapseksi,
sillä minulla ei ole valmiuksia
sanoa kuka olen tai mitä tunnen.
Ehkä en koskaan kasvanutkaan.
Silloin en ole koskaan tullut vapaaksi.
Olen mielestäni kuitenkin taistellut.
Mutta miten minä vieläkin taistelen
vaikka kukaan ei käske minua ?
Ei minua ole käsketty,
minut on pakotettu.
Pitäisikö minun pakottaa itseni
kun en muuten kykene.
Kykene tekemään mitä ?
Minä selvästi pelkään ihmistä.
Angel of The Morning:
Sinulle :)
ehkä sokea maailmalle
tai kykenemätön miettimään.
Aikuisena muutuin taas lapseksi,
sillä minulla ei ole valmiuksia
sanoa kuka olen tai mitä tunnen.
Ehkä en koskaan kasvanutkaan.
Silloin en ole koskaan tullut vapaaksi.
Olen mielestäni kuitenkin taistellut.
Mutta miten minä vieläkin taistelen
vaikka kukaan ei käske minua ?
Ei minua ole käsketty,
minut on pakotettu.
Pitäisikö minun pakottaa itseni
kun en muuten kykene.
Kykene tekemään mitä ?
Minä selvästi pelkään ihmistä.
Angel of The Morning:
Sinulle :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Kykene tekemään mitä ?
Minä selvästi pelkään ihmistä."
Kukapa ei...? Kaikkein eniten ihmisten "kimppuun"
tälläkin palstalla käyvät ovat suurimpia pelkureita... siis omassa mielessään. Rohkeutta on hyökätä täällä ja saavuttaa jotain. Jo siksi tämä palsta saavuttaa (osittain ylittääkin) tehtävänsä.
Ensi kesänä minulla tämä ystäväni 50v. juhlissa
performanssina:
http://www.youtube.com/watch?v=2T5GWmkTYO8&mode=related&search=
Tuon valitsin sinulle kun olen oppinut käymään näissä "profiileissa". Siellä kirjoitit tätä runon aihetta "sivuten"
Teillä on tulossa kivat bailut :)
Helmikuussa 2009 tulee täyteen 50v.
Ehkä varastan tuosta ainesta omiin synttäreihin.
"Helmikuussa 2009 tulee täyteen 50v.
Ehkä varastan tuosta ainesta omiin synttäreihin"
Siis mitä? Olen luullut että tämä on 50 palsta!
Eikö ole 40 palstaa. Tule kuule tänne ilveilemään sitten 2009! Mikä on ettei voida pysyä omien parissa, en sillä ettei rajat ole rikottavissa, mutta, kun luulis että kun on oman ikäluokan palsta, auta armias jos ei olis mikä valitus olis.
Lapsena en ollut ujo.
Katsoin maailmaan silmät avoinna.
En ajatellut tämän päivän,huomisen eroa.
Aikuisena rakensin seiniä ja rajoja.
Rajasin ja rajoitin maailmaani.
En ajatellut mitä tunnen,vaan mitä uskallantuntea.
En ajatellut vapautta,vaan miten olisin vähemmän
vanki.
En ajatellut itsenäisyyttäni,vaan odotin joku neuvoisi.
Nyt tunnen taas olevani lapsi.
Huomaan että lapsi on vahvempi.
Hän kestää kritiikin ja kasvaa siitä.
Hän uskaltaa tuntea ja nautii siitä.
Hän uskaltaa rakastaa,odottamatta vastarakkautta.
Huomaan että aikuisuus on kova viitta,
pehmeillä harteilla.
Näkymätön este ihmisenä olemiseen.
Musta varjo ihmisten välillä.
Ihmisenä oleminen on pelottavaa.
Olla pelottava aikuinen.
Enkelille ;( Joulukuun toinen ja hyvää päivää
päivää sinulle.