När Löven Faller

Runoni kertoo kaipauksesta,
suuresta ja mahtavasta
tunteesta, jonka vuoksi
en huomaa kastuvani edes sateessa.

En näe tielläni olevia esteitä
ja pimeyskin läpäisee kuultavaa valoa.
Ja tähti joka luokseni laskeutui,
on kirkkaampi täällä, kuin taivaalla loistaessaan.

En tiennyt hänen tulostaan, saati lämmöstään,
puhumattakaan sydämensä avaruudesta,
enkä unohda nyt mainita
hänen suurta syliään, johon mahduin.

Hän lensi, ohjasi taitavin käsin,
keskittyi olennaiseen, sumun hälvettyä
hän pyysi lasketumislupaa
ja minä myönsin sen. Hänelle.
14463
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

...sinulle Marin. Mukava huomata, ettei ole yksin palstalla varhaisena sunnuntai aamuna...

Runosi kertoi upeasti suuresta ja mahtavasta tunteesta, todella hienosti ja kauniisti.

Erityisesti viimeinen säkeistö kosketti. Se on juuri noin, täytyy ensin saada se lupa...

Äänestä
  • Aamunhämyä Sinullekin.

    Runo soi päässäni, nyt se on täällä.

    Voi kuinka kauniisti sanoit, ihan herkistyn, oikeasti, taidan olla hieman
    höpsö nyt, mutta menköön:)

    Huomasin myös sinun olleen kirjoituspuuhissa,
    tulen kylään==> ;)

    Äänestä

luulin aivan toista
nyt kuulin.

Äänestä
  • Ei ollut tarkoitus huijata!

    Äänestä

Runoja kauniita aamusta
niin moni kirjoittanut
minä vain nukuin kun pimeää

Ihanasti kerrot
hän pyysi laskeutumislupaa
ja myönsit sen Hänelle

Kaipaus monesti niin suurta
ei huomaa sadetta ei aurinkoa
ei näe esteitä ei kuultavaa valoa

Kiitos Marin

Äänestä
  • Kun sopivasti sekoitamme kaikkea,
    surua, iloa, rakkautta ja kaipausta,
    saamme kakun, jonka reunasta voimme
    sitten joskus leikata. Nam:)

    Sinun vastasurunosi ovat kyllä tosi ihania:)

    Äänestä

ja Sinun runosi sitten, se ei yllätä muutoin kuin
yhä uudelleen sanomallaan ja syvyydellään.

" Runoni kertoo kaipauksesta " ja jatko - huoh.
Pidä siitä tähden sakarasta lujasti kiinni, ettet
kadota sitä luotasi pois.

Ja koska olet antanut laskeutumisluvan, niin
vain Sinä tiedät kuinka jatkaa.

Mahtava runo !

T a l t e e n menee tämäkin.

Äänestä
  • Sinä ystävä kallis, kultaakin kalliimpi,
    kun minä en uskalla lentää,
    on pakko olla vain maanpinnalla ja odottaa, että joku uskaltaa laskeutua.

    Tänään säpinäpäivä, ja huomennakin ja
    tiistaina ja keskiviikkona ja.......... pirsventti, että....
    mutta kirjoitetaan,
    eikä tästä tämän enempää.

    Olet ajatuksissani ja olen kiitollinen runoni pitämisestä:)

    Sunnuntain jatkoa Sinulle :)

    Äänestä

Avuton olen voimassani ilman sinua.
Hehkun kun puhallat, liekkien loisteessa
esteet on helppo ylittää.
Valoa kohti lennän, en kaarrellen
kuin ilmojen pedot saalista hakien.
Viestin lähettäjää etsin.
Yksinäisyydestäni tulin alas,
luoksesi, sallien.
T. Tarkkis

Äänestä
  • Tässä kompassi, kartta ja otsalamppu.
    Tänne Elmoon on vain n 12000 km,
    mutta haitanneeko tuo mitään :)
    Laitan tuikun akkunaan! Löydät helposti.

    See you soon, Captain :)

    Äänestä

Et kai aio nyt lopettaa tärkeää tehtävääsi ikävöintiavustajana ??

Runosi oli " " *huoh*

Äänestä
  • Antoivat loparit, en voinut mitään, virkaani hoitaa nyt
    virkailija Kiiinassa.

    Sain hänen nimensä.
    Se on Kokosukunai, vai mikä se nyt oli:)

    Lopeta jo nyt läähätys, koirasi varmaan katsoo sinua ihan kieroon ;)

    Äänestä

Mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu ???

Kirjoitellaan niin ihania runoja että mä putoilen tuolilta yhtenään =)

Mää jään lattialle lukeen tätä - tää on UPEE - onneks, kuule Marin, mä istuin lattialla - olisin varamaan pudonnu muuten !

Äänestä
  • Siis minähän olen ihan väärä ihminen
    vastaamaan mihinkään kysymyksiin,
    minähän olen täällä vaan lukemassa
    muitten ihania, mukavia, hauskoja jne. runoja, muusta en tiijjä kuule mittään.
    Sitä pitää kysyä viisaammilta, mitä täällä tapahtuu?

    Ja nyt heti pois sieltä lattialta, ettet saa pölykoiria kimppuus:)
    (eihän teillä semmoisia tietenkään edes ole?)
    Tai jos et pääse ylös niin laita viestiä,
    tuun tuuppaamaan.

    Itse olet upea :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Marin Frist kirjoitti:

Runoni kertoo kaipauksesta,
suuresta ja mahtavasta
tunteesta, jonka vuoksi
en huomaa kastuvani edes sateessa.

En näe tielläni olevia esteitä
ja pimeyskin läpäisee kuultavaa valoa.
Ja tähti joka luokseni laskeutui,
on kirkkaampi täällä, kuin taivaalla loistaessaan.

En tiennyt hänen tulostaan, saati lämmöstään,
puhumattakaan sydämensä avaruudesta,
enkä unohda nyt mainita
hänen suurta syliään, johon mahduin.

Hän lensi, ohjasi taitavin käsin,
keskittyi olennaiseen, sumun hälvettyä
hän pyysi lasketumislupaa
ja minä myönsin sen. Hänelle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu