Onko lomapalkka jollakin tapaa lakisääteinen homma ja miten se määräytyy? Ketkä ovat moiseen oikeutettuja?
Olen helmikuussa vaihtanut työpaikkaa ja olen tosi pienessä puljussa jossa tuntuu että kaikkea sovelletaan niin että se menee työntekijöiden kannalta paskimman mukaan. Olisi mielenkiintoista tietää miten tämä puoli oikeasti KUULUISI mennä.
Teen myyntityötä pohja provisio -palkkauksella.
Kiitos jo etukäteen vastaajille, tämä varmasti kiinnostaa montaa muutakin nuorehkoa työntekijää!
Olen helmikuussa vaihtanut työpaikkaa ja olen tosi pienessä puljussa jossa tuntuu että kaikkea sovelletaan niin että se menee työntekijöiden kannalta paskimman mukaan. Olisi mielenkiintoista tietää miten tämä puoli oikeasti KUULUISI mennä.
Teen myyntityötä pohja provisio -palkkauksella.
Kiitos jo etukäteen vastaajille, tämä varmasti kiinnostaa montaa muutakin nuorehkoa työntekijää!
Vastaukset 3
Vanhimmat
...lakisääteinen on se. Tässäpä Uudenmaan työsuojelupiirin infoa...
VUOSILOMAPALKKA, LOMAKORVAUS JA LOMARAHA
Työntekijällä on aina oikeus saada palkka vuosiloman ajalta. Vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskemisesta ja maksamisesta säädetään vuosilomalaissa. Vuosilomapalkasta ja lomakorvauksesta voidaan määrätä vuosilomalaista poikkeavasti eri alojen työehtosopimuksissa.
Lomaraha tai lomaltapaluuraha on työehtosopimuksissa määrätty, yleensä lomapalkan perusteella laskettu ja lomapalkan lisäksi maksettava palkka. Tarkemmat määräykset löytyvät alan työehtosopimuksesta.
Se vain, että esim. itselläni lomapalkan määräytymisaika on maaliskuusta maaliskuuhun eli jos sinun tapauksessasi on "sama aika", saat lomapalkkaa peräti yhdeltä kuukaudelta!
vuosiloman pituus ja maksettava palkka ovat suoraan vuosilomalaissa määrättyjä asioita. Montaa lomapäivää ei ole kertynyt, koska olet juuri työpaikka vaihtanut, 2pv/kk.
Lomapalkka määräytyy keskituntiansion (Loma-KTA) mukaan.
3 §
Vuosiloman pituus
Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos loman pituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, on päivän osa annettava täytenä lomapäivänä. (29.6.1984/510)
Arkipäiviksi ei tätä lakia sovellettaessa lueta itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää.
Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan lomakautta edeltävän maaliskuun lopussa päättyvän lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään neljänätoista päivänä. Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle tästä syystä kerry ainoatakaan neljäätoista päivää sisältävää lomanmääräytymiskuukautta tai tästä syystä vain osa kalenterikuukausista sisältää neljätoista päivää, katsotaan edellä säädetystä poiketen täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 35 työtuntia. (21.3.1986/227)
Työssäolopäivien veroisina pidetään vuosilomaa määrättäessä niitä päiviä, joina työntekijä on ollut vuosilomalla, sekä niitä päiviä, joina työntekijä on työaikajärjestelmän mukaan ollut työstä vapaa keskimääräisen viikkotyöajan tasaamiseksi laissa säädettyyn enimmäismäärään. Ellei viimeksi mainitussa tapauksessa ole annettu yli kuuden arkipäivän pituista yhtenäistä vapaa-aikaa, luetaan vapaapäivät työssäolopäivien veroisiksi päiviksi kuitenkin vain siltä osin kuin niiden määrä saman kuukauden aikana ylittää neljä päivää.
.
.
.
.
7 §
Vuosilomapalkka
Työntekijällä, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pitemmältä ajalta, on oikeus saada tämä palkkansa myös vuosiloman ajalta.
Muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle työntekijälle on maksettava vuosilomapalkka, joka saadaan kertomalla hänen keskimääräinen päiväpalkkansa 3 §:n mukaisten lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella.
Lomapäivien lukumäärä
Kerroin
2
1,8
3
2,7
4
3,6
5
4,5
6
5,4
7
6,3
8
7,2
9
8,1
10
9,0
11
9,9
12
10,8
13
11,8
14
12,7
15
13,6
16
14,5
17
15,5
18
16,4
19
17,4
20
18,3
21
19,3
22
20,3
23
21,3
24
22,2
25
23,2
26
24,1
27
25,0
28
25,9
29
26,9
30
27,8
jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 0,9 lomapäivää kohden. (15.3.1991/530)
Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta, jaetaan työntekijän lomanmääräytymisvuoden aikana tekemien työpäivien lukumäärällä, johon on lisätty laissa säädetyn vuorokautisen säännöllisen työajan lisäksi tehtyjen ylityötuntien kahdeksasosa. Milloin työntekijän vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärä ei ole laissa rajoitettu, lisätään keskimääräistä päiväpalkkaa laskettaessa työssäolopäivien lukumäärään vastaavasti työntekijän sovitun vuorokautisen työajan lisäksi tekemien työtuntien kahdeksasosa.
Sellaisen työntekijän, jonka loman pituus määräytyy 3 §:n 3 momentin toisen virkkeen mukaan ja jonka palkkaa ei ole sovittu viikolta tai sitä pitemmältä ajalta, vuosilomapalkka on kahdeksan ja puoli prosenttia hänelle lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta. Sellaiselle työntekijälle, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, suoritetaan lomapalkkana yksitoista prosenttia tämän momentin mukaan määräytyvästä palkasta. (21.3.1986/227)
Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Jos työntekijä, joka on kokonaan tai osaksi työnantajan ruoassa, ei käytä tätä etua vuosilomansa aikana, on hänellä oikeus saada siitä rahakorvaus, myös sunnuntailta, kirkolliselta juhlapäivältä, itsenäisyyspäivältä, juhannusaatolta ja vapunpäivältä, jos hän työssä ollessaan olisi saanut ruoan näinäkin päivinä. Jollei suuremmasta rahakorvauksesta ole sovittu, lasketaan se ennakonpidätystä varten vahvistetun raha-arvon mukaan. (21.3.1986/227)
No jopa oli tyhjentävä vastaus!
Kiitoksia vaivannäöstä ja hauskaa lomaa!