Asiat ja esineetkin, joita ruostuvat. Hellyys on sekin elämään kuuluvaa varsinkin parisuhteessa. Kun miehen ja naisen välillä katoaa toisesta välittäminen, keskustelu, läheisyys, hellyys niin aletaan olla vaarallisilla vesillä.
Lähelle tullessa on itse annettava toisellekin vapaus tulla lähelle.
Rakkauteen ei koskaan kulu mitään vastavaatimuksia.
Rakkaus ja hellyys vain on, se haluaa vain saada rakastaa. Merkillinen asia, että tällainen myötäeläminen riisuu myös toisen "aseista" tästä saattaa aueta aivan uudet taivaan portit.
Lähde: www.health.fi/sexpo (Avoimena seksuaaliseen kasvuun Wsoy 1998)
Lähelle tullessa on itse annettava toisellekin vapaus tulla lähelle.
Rakkauteen ei koskaan kulu mitään vastavaatimuksia.
Rakkaus ja hellyys vain on, se haluaa vain saada rakastaa. Merkillinen asia, että tällainen myötäeläminen riisuu myös toisen "aseista" tästä saattaa aueta aivan uudet taivaan portit.
Lähde: www.health.fi/sexpo (Avoimena seksuaaliseen kasvuun Wsoy 1998)
Vastaukset 38
Vanhimmat
Siitä puhe mistä puute Kai ?
Saatko tyydytyksesi näillä kirjoituksillasi !
Hae oma kainaloinen kana ja hautokaa yhdessä tyhjiä muniasi !
Orgasmi on Naiselle ja miksei miehellekin seksuaalisen onnen täyttymys ja sen saadessaan ja toiselle antaessaan, se on kuin lahja ilman mitään odotuksia tai vaatimuksia. Se vain on ja on huippu !
..meillä leivotaan. Saat lämmintä... jos annetaan ? Annankohan ? Maistuisikohan ?
Tulisitkohan - jos kutsuisin ?
Rikkonainen ilta ja muuta touhua. Katselin, mitä on kirjoiteltu ja huomasin jäänen vastaamatta. Tapani on yrittää vastata henkilökohtaisesti jokaiselle tai kun on samanlaisia niin silloin yhteisesti.
Huomaan toisia keskusteluja seuraillessa, että joillakin on jäänyt "levy päälle" pahan kerran.
Tällaisiin keskusteluihin yritän olla puuttumatta vaikka niissä keskustelun aloittajaan jatkuvasti viitataan.
On keskustelijain omaltakin kannalta hyvä olla ehdottelematta lähempää tuttavuutta ennenkuin on muuten tutustunut ja täysin varma henkilöydestä.
Tätä toivon Sinunkin ajattelevan.
Yksinäisyyden tuska voi olla vaikea. Sitä saattaa olla monella normaalintuntuisessa parisuhteessa elävälläkin.
Ei ole kenen kanssa puhuisi perimmäisistä kysymyksistä ja mieltä painavista asioista.
Toivon, että voit etsiytyä enemmän johonkin jossa tapaat muita ihmisiä. Rohkaistu keskustelemaan -
tanssi voisi olla Sinulle niinkuin minullekin hyvä harrastus.
Hyvää yötä toivottaen !
Pupu- lasta odotan, mutta sinä taidat itse olla Pupulasta kotoisin. Seurannut olen touhujasi.
Oletko lainkaan mies ? Osaisitko tosi paikan tullen itkeä, nauraa, helliä oikeata Naista ja olla hellä, läheinen, ystävä, luotettava ?
Ei puutteeseen kuole. Kovassa puutteessa miesvaikka...
Uskomatonta, että mies tulee tänne itkemään ja valittamaan kun akka on lähtenyt veke.
vaan, sieltä löytyy - sanaton hellyys - ilman munia, kanoja ja kukkoja. Tai sitten ne kaikki - juuri se, mitä tarvinnet! Munakkaat tehdään yhdessä. Silloin ne on maukkaimpia. O-La-Laa!
Pääsin juuri katsomaan ja aloitan Sinusta.
Uskon näin olevan. Ei siinä tarvita oppaita,
yhdessä vatkaaminen on mukavaa. Oli kyseessä vaikka vatkulin tai munakkaan teko
Kotoinen tuoksu saa miehenkin aivan ekstaasiin - uskotko ?
Vastaan Sulle illalla. Nyt sain vain pienen tovin kirjoittaa ja luuria muutakin postia.
Ilta on rakkauden aikaakohan ?
jos saan omakohtaisesti kokea, Mutta väliäkö sillä, jos syntyy munakasta tai vatkulia. Yhdessä vatkaaminen on mukavaa. Ja kotoinen tuoksu. AAAAHHHHH!!!!!( Mutta en flirttaile, totean vain)
"Onni yksillä, kesä kaikilla.2 Se on kovin monista asioista riippuvainen tämä parisuhdeasiakin. Hellyyttä saisi kaikissa suhteissa olla j toinen toisensa ymmärtämistä. Ei se ole aina miehen, jos ei naisenkaan vika kun ei suksi luista.
Miettiä voisi ennenkuin sen antaa sen latistua ja näivettyä. Näivettyminen eli _"ravinnonpuute" on monen parisuhteen suuri ongelma.
Kodissa muukin kuin kukkaset tarvitsevat "rakkautta ja substraalia."
Päätin kuitenkin vastata kuin miehelle.
Nämä ovat ongelmia myös miehelle. Ei se siitä muuksi muutu.
Tälläkin palstalla käy kuin kalamiehellä; "Kateus vie kalatkin vedestä."
KIRJA RAKKAUDESTA kuuluu ehdottomasti ensi tilassa luettavien kirjojen valikoimaan Sinulle ja kaikille palstan lukijoille ja keskustelijoille.
Toivon, että saamme siitä paljon syvyyttä jotta voimme osoittaa hellyyttä rakkaillemme.
ISBN 952-9586-66-3 ja maksoin siitä 5 euroa.
Flirttailu kuuluu palstan keskusteluun oleellisena osana.
.... asiaa mies. Enää en tarvii lempeä joka yö, ei edes joka viikko. Mulle ratkaisee nykyään alanko styylaa tai en, hellyys. Sen huomaa kundista jo ekalla treffeillä, pienistä eleistä, osaako jätkä olla lähellä.
Mä oon helvetin romanttinen sielu, vaadin nykyään kundilta paljon, siks kai on vaikea löytää oikeaa.
Parhaat on aviossa tai delannu.
Mutta annas kattoo nyt, loma alkanut,väsymys nukuttu ja villivarsa haluaa kesälaitumille. Jospa lainaisin "kesäheilan" niitä oli viikonloppuna jo liikkeellä. Ukkomiehet osaa olla romanttisia ja helliä, ne on vaimot kouluttaneet hyvin.
Akat vit.. vinoilee sulle,mutta älä välitä, sä oot ihan jees.
Nurkan takaa pääsin juuri hieman hämmentämään tätäkin keitosta.
Tiedätkö miten miehelle on käynyt kun keitos palaa pohjaan ?
Olen kai ennenkin kysynyt sinulta jotain vastausta saamatta, mutta nyt kysynkin oletko sama kuin to Kai De Mentia?
Tällä palstalla ei ole oikeastaan ollutkaan "hovirunoilijalla" kavereineen muuta tekemistä kuin laskea Kai de Puun kavereiden nikkejä ja kussakin keskustelussa käyttämiä puheenvuoroja. Sinäkin liityt näemmä samaan kuoroon.
Illalla Ruuneperi taisi vihjaillen "uhotella" jotain kavereineen "Järjestysmies" mukanaan, että tänään tehdään sama temppu kuin eilen.
En Sinua syyttänyt. Totean vain.
Mielellään keskustelisin asiasta. En ole toisten nikkeilyyn perehtynyt.
Tässäkin keskustelua pitäisi käydä "hellyyden ehdoilla."
Miten olisi oodi "Hellyydellä ? "
Olen kiinnostunut tutustumaan kuka kukin on . Olisin vain iloinen jos pääsisin ymmärtämään ketä voisi uskoa, vaiko onko täällä parasta olla varpaillaan jokaisen suhteen.
Olen tiettävästi ainoa, joka olen yrittänyt tätä asiaa tuoda täällä esiin. Olen ollut täällä usealla nikillä lähinnä häiriköiden (ruuneperi, MdK Järjestysmies ym). Eilinen heidän sohelluksensa oli yli kaiken ymmärryksen ja kun Ruuneperi vihjaili jatkavansa tänään viimeisissä puheenvuoroissaan eilen.
Lahjakas runoilija Ruuneperi ilmeisesti on. vaikka en ole seurannut ja perehtynyt hänen kirjoitteluunsa. Ongelmina saattaa olla samoja vaikeuksia kuin minullakin ilmeisesti ihmissuhteissa ? Ne saattavat olla hyvinkin yleisiä täällä ja chatissa paljon olevilla ?
Henkilökohtaisista asioista olen ilmoittanut täällä: [email protected], jossa voidaan kahdenkeskiset keskustelut käydä.
Minulle ei ole tullut siinä suhteessa minkäänlaisia häiriöitä.
Jos Sinulle sopii, voit kirjoitella. Se on minulle ainakin luontevampi kanava keskutella kuin nämä palstat - chattia en koe mielekkääksi.
Katselin tuossa Sinun aloittamaasi keskutelua "kaimoista". Tätä nikkeilyjauhantaa on ollut kaiken aikaa. Huomasin, että Runeperillä on juuttunut levy urilleen. Jauhaa samaa nikkeilyään näköjään edelleen.
Kun, jos viitsit lukea kirjoittelua niin tästä on ollut pääasiallinen keskustelu ja häirintä.
En lähde enää toisten aloittamille sivustoille kuin pakottavissa tilanteissa.
Minulla on muutakin tekemistä kuin ajatella nikkeilyä.
Asiaa näille palstoille pitäisi saada enemmän. Se kuka keskustelee kenenkin kanssa ei pitäisi olla maailman tärkein asia.
Ruuneperi on ilmeisesti tässä suhteessa saanut aika paljon hallaa aikaan. Näin vakuuttavat useat poistuneet. Asiani ei ole mollata, mutta totuus kestää päivänvalon.
Tuollainen teksti, jota hän ja eräät toiset käyttävät Sinun keskustelussasi ei ole tämänikäisille sivistyneille ihmisille sopivaa.
Ainakaan omaan keskusteluuni en kaipaa. Omissa keskuteluissanne puhukaa vaikka pukille !
Nikkeily pitää lopettaa ja kikkeilyäkin vain sen oman armaan kanssa, jos sellainen on ja sekin pitää tapahtua hellyyden ehdoilla, hellästi.
Mietin, olemmeko kenties toisemme tuntevia ? Jos tunnet minut niin ilman potilaan suostumusta Sinä et saa kertoa mitään virassasi luottamuksella saatuja tietoja kenellekään ilman potilaan kirjallista suostumusta ja vain siihen tarkoitukseen kuin suostumus on annettu.
Luotan siihen, että tämä kaikki on vain kuvitteellista ja siksi jätän tietosi omaan arvoonsa.
Huomaan hänen olevan lähes yhtä tietoinen asioista kuin "lluosairautta" ja lievää vainoharhaisuutta kärsivä kansallislyyrikkommekin näillä palstoilla. Ettet vaan olisi "vispiläkaupoissa" hänen kanssaan ?
Silmiini osui vanhojen kirjojen myyntikojussa,
A Myclen teos "Laulu punaisesta rubiinista" josta lukioaikana salaa vanhemmilta, ammensimme ensitiedot ystävyys - hellyys - rakkaus käsitteistä.Kuka muistaa kirjan? Tuli mieleen opetus:"On hyvä löytää uusi ystävä. Uusi ystävä on kuin viini;kun se on käymistilassa, herättää se uteliaisuutta, kun se on kypsynyt, siitä voi nauttia ilolla." Ehkä ainoa keino saada ystäviä,on olla toisille rehdisti ystävä. Keino toimii tai sitten ei. Kirjatkin voivat olla ystäviä, ne on osattava panna syrjään ja lukea ihmistä, kaikkien kirjojenkin alkulähdettä. On toimittava silloin kun siihen on mahdollisuus. Mikä se sitten on oikea ystävyys?
Taisin kerran verrata ystävää viiniin. Hyvä vanhetessaan paranee - huono muuttuu etikaksi.
Tähän tuhoutumiseen ei aina niin kummallsita tarvita. Ystävyys saattaa päättyä yhteen väärään sanaan, vääruin ymmärrettyyn, väärään aikaan lausuttuun ?
Siten kun käy niin ystävyytesi pitää jakaa viinin kanssa ja siitä viinistä tulee ystävällesi häntä hallitseva ystävä ? Siinä sitä ystävän ymmärrystä aletaan tarvita ja kaivata.
Olin tietoinen asiasta kun keskustelimme viinin "pulputuksesta". Tiedän, että me ihmiset emme kaikki osaa hallita "pullon henkeä - vaan se alkaa hallita ihmistä."
Eräs läheiseni on vaikeassa kierteessä. Kun tähän liittyy tietääkseni "sairauden salailu" ja vähättely se lisää tuskaa. Juomiseenkin löytyy aina syy; suru, yksinäisyys, seura tai onni, kaikki ovat hyviä syitä juhlia ja juoda...
Ystävyydestä voi vain nauttia. Ystävyys ja ystävä vain on. Sitä ei tarvitse selittää, ei kertoa toisille, ei kysyä "oletko Sinä minun ystäväni?"
se todellakin on ja riittä kun tuntee toisen ihmisen ystävänä ja haluaa itse olla ystävä kaikenlaisissa arkisissa toimissa ja elämässä.
Vanhat kirjat ovat pitkäaikaisen avosuhteen jälkeen tulleet takaisin omalle paikalleen.
Ne ovat olleet aivan hiljaa hyllyssä vuosikausia, kenties odottaneet, että avaan ne vielä joskus uudelleen ?
onko totta että Kai de Puu kirjoitti näin kauniisti ystävyydestä.mistä sait aiheen kirjoistako.minä kun luulin että et halua olla kenenkään ystävä,sen kummemmin kuin ruuneperikään,kun tahtoo tulla aina vihamielisiä viestejä,mutta olenkin tainnut olla aivan väärässä.hellyyden ehdoilla on aivan hyvä otsake,kun vain siinä pysyttäisiin,mutta kun nämä keskustelut pakkaavat aina luiskahtaa muihin asioihin kuin mitä pitäisi.
Kirjoitinkohan joskus, että me näemme kovin usein vain sen rosoisen ulkokuoren. Karskin pohjalaismiehenkin rinnassa saattaaa olla "hyvä ja hellä sydän", se vain on saatava sieltä esiin.
Näin luulen olevan Ruuneperinkin laita. Runoissa näkyy suuri rakkauden ja hyväksynnän kaipuu.
Hän jos kuka tällä palstalla kaipaa hyvää ystävää, minä mielelläni suon hänelle sellaisen tai useampiakin. Liika on liikaa tässäkin asiassa.
Saada helliä ja rakastaa on miehen salainen haave vielä tälläkin iällä - uskothan, Anu ?
sie taiat tietää jottain hellyyedst ja rakkuest ko siit noin sujuvast kirjotat. no niinhä se tietyst on, ei sitä muute siit ossais eikä tulis mieleekää kirjottaa.
´
minun mielestä rakkaus ja hellyys ihmisten kesken on tärkee asia, vaik nyt ei olis kyse pariskunnastakkaa. sitä voip olla hellä ja rakstava muutenkii kaikil ihmisil.
entis aikaa ei hellyyttä osotettu ees monen pariskunnan välilkää. se ol ikkäänkuin heikkouen merkki jos mies itki tai lepertel naiselle. hää oli kasanova, humalas tai muute mikä lie.
on hyvä et nykysin miehet on pehmeenpii, eikä tänäpäivänä oo häppee osottaa hellyyttä julkisestikaa.
mut sit mielestäin vois olla vähä häveliäisyyttä ettei telkkarissa ihan kaikkea näytetäis. semmosta mikä on ihan kahen keskistä.
kyl naiset on ain kaivannu hellyyttä ,mieki joskus sanoin jalmarille, et paijaa minnuu. nii hää, et mitäs sie keskel päivää. hää ei ymmärtänt et mie en semmoosii tahtont ,vaa et hää ois halannu vaan.
siihe sit tottu vuos kymmenien ssatos ettei ennää pyyellykkää. mie opin semmoseks et olin löytävinnäin hänen millo mistäkin käytäytymisest hellyyttä ja kyl siin olikin. kun hää sano et paappas vaimo kaupunki vaatteet päälle ja männää ostamaa sinul takki tai hamekangas tai millo mitäkin, siin mie tiesin et hää aatteli vaan minnuu se ol hänen hellyyttä.
mistä sitä jalmarkaa ois oppinu ko koton ei halattu, eikä sanottu kehumissii tai kauniita sanoja viljelty. vaik hänen isänsä ol pappi, kauniit sanat ol saarnassa, muttei eläväs elämässä. jalmarkii teitittel vanhempiaa samoin ko miekin.
toisinaa hää saatto ko näki et mie olin väsyny vaik metsähommien jälkee. hää nosti jalkain penkille ja työns lehen kättee ,et lue tuota mie meen tekkee navetta hommii. sil viisii hää osotti hellyyttä.
ehkä miekii kaipasin vähä jonkinlaista hellyyttä ja vähä siihe sokastuinkii viime kesänä. mie oon tääl kertonu kkin. tapasin eläkeläisten talol herrasmiehen jota ain ihhailin, et sen mie ottasin jos saisin. sit ko ostin uuven auton, niin sillo kävi tuurikin. ja mie aloin hänt kuskailee ja käytii syömäs imatran valtio hotellissa hää makso kaik. käveltii kaupungil käs kynkkää ja mie toivoin et tulis tuttuja vastaa ko olin kommen miehen kainalos. hää oli niin kohtelias ja höveli joka paikas.
sit hää kutsu miunut tyttärensä juhannus juhlii. mut siel ei ollu herras miehstä jälel mittää. hää nipistel minnuu tajapuolest ja sano muille vieraille et mie oon hänen herranterttunsa.
voi et minnuu hävetti. ja hää teki sitä usseesti. hänen tyttärensä sano jo et älähän pappa lyyli on ihan nolona. mut ei se siitkää toennu.
siihe loppu minun romanssi ja jäi hellyys haaveet. mie sanoin etten taho ennää tapailla ko on muita kiireitä. en sanonu syytä. hää soittelee lauantaisin ja myö jutellaa vähä aikaa eikä muuta.
meeri sano et kutsu se mies kyllää, niin nipistellää yhes takapuolest katotaa mitä mies sannoo.;)
mie nyt otin ossaa tähänkin keskustelluu joutessain, vaik en niin perillä oo, mut eiköhän se riitä syyks osallistuu keskustelluu ko on mielipide.
mie muute oon kerra käyttäny myös tuota kovast puhuttuu nikkii, en nyt muista aihetta. mutt ko mie kirjotan kaik ei ain lue, hyö kattoo jaaha lyyli höpisee. mut sit ko minul on tärkeää mitä tahon sannoo kaikil kävijöil ,sillo mie paan toisen nimimerkin. allekirjoitin lopus kuitenkin omal nimel. näin mie oon aatellu nikkeillä ko on jottain mitä pittää saaha kaikil tiedoksi.
nyt pittää mennä pojan avuks pihan laittoo, minul on puutarhuri oppillas laittams noit lukuisii istusksii. hei tällä kertaa.
Aurinkoista päivvä lämmitti kovin Sinulta saamani viesti. N a u t i n siitä aivan tavattomasti. Olet näillä palstoilla tapaamistani Naisista mielenkiintoisin. Uskon, että kiikkustuolissa istuessasi kertoisit juttua monen kirjan verran yhteen menoon ja kun painomuste alkaisi kuivua, ne vietäisiin kilvan tapellen. Alennusmyynneistä niitä olisi turha haeksia.
Vaikka rakkaudesta on puhuttu ja kirjoitettu paljon niin tällaista koettua kypsän Naisen kertomaa tuskin tapaa ja meitä on paljon, jotka haluaisimme edes kirjoista lukea, että "kirjaviisaus" ei lakastuisi tykkänään.
Rakkaus on muuttunut aikojen myötä, niin on rakkauden ilmaiseminenkin. Paljon olen uimahallien suurkäyttäjänä saanut vanhojen pappojen kanssa turista näistäkin asioista, mutta mummojen kanssa vähemmän.
Lähipiiriini kuuluu kyllä useita kymmeniä mummojakin,
mutta kun näistä asioista ei oikein sovi puhua suuressa joukossa. Vain kahdestaan, hiljaa, lähekkäin ja sylikkäin - halaten ja pussatenkin ?
Jään odottamaan lisää kirjeitäsi.
Sinulle olen Häjypoika
Päivä on pelastettu! Olen koko ajan lukenut rivien välistä miten tunteikas mies KdP on ja nyt tuli selväksi. Kaikilla meillä on tunteet ja niitä pitää käyttää, jotenkin tuntuu vanhanaikaiselta runon kirjoittajan säkeet "Kell´
onni on se onnen kätkeköön jne. Mihin ne tunteensa käyttää, tuleeko se ystävän arvo suuremmaksi kun on uusi auto kaverilla vai onko se vain hyvä "täky". Kyllä Valtionhotelli Imatralla on tosi upea lounaspaikka, sinnehän sitä aine ensimmäisenä kutsutaan ja "nipistellään" mutta kutsut loppuu nopeasti jos vastaa:"Mielelläni lähden lounaalle, jos asia ei edellytä mitään muuta." Tiedä häntä sitten mitä kutsuja ajattelee. Ystävää, hellyyttä ja rakkautta me kaikki haluamme, eihän siinä mitään menetä hellyyttä antaessaan lähimmäiselle,loppujen lopuksi siinä antaja jää saamapuolelle.
Kirsikka, oletko nauttinut jo muutakin kuin kansalaisluottamusta tänään ? Nikistäni huolimatta, kuten Seonralle kirjoitin, haluan olla edelleen se sama "Häjypoika" jollaisena opimme alkuaan tuntemaan.
Aioin kyllä vaihtaa takaisin, mutta pitäisi antaa tämän nikkeilyn hieman laantua. Siitä joku on saanut itselleen melkoisia traumoja. Ainakaan minulla ei se ole ollut tarkoituksena. En nikkeile nikkeilyn vuoksi vaan, että asia luettaisiin asiana, eikä tuijotettaisi asian kertojaan, jolloin asia jää sivuseikaksi ja nikistä tulee pääasia.
Tulikohan ymmärrettävällä tavalla ymmärretyksi?
MdK, Kai de Mentia ym. eivät ole minun nikkejäni.
Nautin kyllä kansalaisluottamusta ja ainoa paheeni on Espresso kahvi joka virkistää aivojani.
Samahan se juoko tavallista kahvia 2 iso kuppia vai pienen Espresso annoksen. Italian matkoillani
väsymyksen yllättäessä tilaan Cafe Coretto´n, se on Espresso terästettynä tilkalla Grappaa. Tämä on tutustumiseni "väkeviin".
Kyllä näissä keskuteluissa tulee vähitellen ilmi
ihmisen sisäiset tunnot. Lähden nyt purjehtimaan
Suomen ehkä kauneimmalle vesistölle.
"Tekoni ei ollut niin paha kuin tarkoitus."
Huomasit kai että itse sekoilin nytkin sanoissani.
Kiusaamiseni johtui siitä, että sekoitit kai minut MbK:oon ja siitä aihe kirjoitukseeni.
Suomen kaunemmalle vesistölle purjehtimaan hmm..!
Nuoruudessani erään ystäväni kanssa sain kesäisin purjehtia hänen katamariinillaa Airistolla. Niitä elämyksiä muistelen vieläkin ja katselen kuvakansioitani siltä ajalta - hellyyden ehdoillakohan ?
Toivotan Sinulle hieman "myötätuulta" purjeisiisi. Onko kipparisi täysin luotettava ?
Kuuluukohan tuollaista edes kysyä itselliseltä Naiselta ?
Olen tullut kovin moitituksi "kirjaviisaudesta", mutta jatkan uhallakin. Paraikaa luen vanhaa s.Blanton:Rakasta tai tuhoudu-kirjaa. Keski-iän ja vanhenemisen ongelmasta kirjoittaessaan kirjailija kuvaa kuinka rakkaus vaikuttaa suuria asioita. Eräs professori joutui vatsasyöpäleikkaukseen, josta 67 vuotiaan ei uskottu selviytyvän. Hän uskoi voivansa vielä antaa paljon nuorille ja kirjan ilmestymisen aikaan 82 vuotias opetti suurella menestyksellä.
Senora, Sinun laillasi uskon rakkauteen; miehen ja naisen välillä, vanhempien ja lasten, ystävien, puutarhan hoitamisen mielihyvän ja monen muun asian.
Uskon lisäksi, että "kaikki rakkaudella ja sydämellä tehty on kaunista vajavaisenakin."
Hyvää yötä Sinulle toivottaen "häjypoika"
kirja viisaudesta tekee mieli sanoa oma mielipide. arvostan kovin lukenutta ihmistä, hää tietää monist asioista ja hänel on portit auki monnee suuntaan.
. mie oon elävä esimerkki vähälukeneesta ihmisestä, ja voi mite paljo sil on estettä mones asias ,etteenpäin menos ja myös keskustelus toisten kanssa. ootte varmaa huomannu, et mie en pysty puhhuu teiän kans paljoo historiastakaa saati monest muustakaa mis tarvitaa pohja tietoo.
jos mie eläsin yksin viel erakoituneena mökissäin kute jalmarin kanssa.enkä olis hankkinu tietokonettakkaa, en varmaa kaipais tämmösii asioita. ihminen ko astuu ulos mökistää ja tahtoo kuulua ihmisten joukkoo hänel, tullee tämmöset asiat essii,hää haluu tietää.
minun puuheet rajottuu vaa siihe mitä mie ite oon elämäs kokenu, ja se on loppujen lopuks vähä,sit on kuin häkis ko työ muut alatte puhhuu.
kirja viisautta tarvii jokkainen ihminen, mite ihminen itse vois kaik kokkee ja tehhä,on hyvä et jotkuu on keksiny penisiilin,sähkön, löytänt ameriikan,matkustannu maailman ympäri, miettinyt filosoffii ja tutkinu sairauksii,kirjottanuu runoja ja tarinoita,nauratta meit vitseilla ja kaikkea muuta ja pant ne paperille.
eihä yhen ihmisen älli eikä elämäkkää riitä joka asiaan, sil kenel on ollu lahjoja asioihin hänt saap kiittää et hää on merkannu ne ylös.
muutama vuos ku oli kulunu jalmarin kuolemast kuuntelin paljo televisioo ja rupesin tuntemaa mielenkiintoo asioihin. sillo halusin lukkee ja oppii, mie opettelin euroopan maat, niien pääkaupungit ja maan elinkeinot ,sitten luin suomen presidentit ja niien vaimot ,ulkoo.
näin hölmö mie olin, mitä mie nyt sil viisaudel teen,ei ne minul mittää porttia oo avannu,mut se varmaa johtu siitä ko minul ei oo ees kansakoulus opittuu tietoo. nyt jälkeepäin oon manannu tyhmyyttäni ja miettiny, ko olisin opetellu englanttii siit olis minul kaikist enenpi hyötyy. voisin kulkee täl tietokonneel enenpi siel sun tääl.
matkustaa ja puhhuu eri ihmisten kans, ei eksyis ko vois kyssyy tietä.siitä minul olis ollu kovinkin hyötyy. mut mitä sitä mannaamaa ennää. en ennää viitti oikee alkaa lukemaa ja pänttäämää päähä mittää, ko minun aika männee niin noppeesti, etten ehi sitte muuhun.vanhempana koti hommatki tekee paljo hittaammin.täs ko ei ennää toiminnan vuosii oo vuoskymmenii jälel,joten yritän ottaa vaa kaikista asioist kerman päältä;)
sitte kun mie oon saanu meerist ja toivost ystävii niin haluun olla heiän kans paljo, mie sanoin meeril et opeta minul englanttii .mutt meeri ko semmonen koiranleuka hää heti kaks mielisii sanoja opetti, jote en luota hänen opetuksii. hää pyys et opettasin hänel suomee ko se on pääst rapistummaa.katotaa nyt kuka täs mitäkii opettaa.
jote mie arvostan kovast kirjaviisautta ja uskon monen olevan onnellinen ko on ollu mahollisuus lukkee, se jopa helpottaa joka päiväst elämistä joskus.ei tarvii ko alkaa leikkii ajatusleikki, ja seuraa tekemisiää päivän mittaa, mikä on tullu kirjoista ja mikä on opittuu ite ,tullee huomaamaan
et ommaa on loppujen lopuks vähä .
olikohan nyt tämmösest kirjaviisauest puhe. mie muutaman luin ko keskutelustelust, en sitte enenpää.
on hyvin mielyttävvää lukkee sinun kauniita sanoja rakkuest, arvostan paljon miehes tuommosta herkkyyttä,sillo hänest on muuhunkin,suurempiikin asioihin.
minul on madza pakattu ,myö lähetää meerin kans tampereelle rilluttelemaa tullaa takas tiistaina.
mukavaa viikon loppuu sinulle ja kaikille palstalaisille.
Kaunis ilta-aurinko paistaa ikkunasta. Puisto on vehmaimmillaan. Lähinnä olevan hevoskastanjan kukinta alkaa päättyä. Sireenit ja juhannusruusu kukkivat parhaillaan.
Monenlaista on näinä päivinä tapahtunut. Tällä keskustelupalstalla näytti hyvin seesteiseltä ensimmäistä kertaa täälläoloaikan kun jälleen tänään alkoi pyöritys.
Sinusta keskusteluystävänä olen kiitollinen. Kotipuolessa saan päivittäin keskustella vanhempien mummojen ja paappojen kanssa.
Kun puhut viisaudesta, haluan sanoa saavani sitä jokaisessa kirjeessäsi runsain määrin. Osaisinpa
ottaa siitä viisaudesta jotain onkeeni. Tällaista viisautta ei ole kirjoissa, se on Sinulla elettyä ja koettua, ainutlaatuista kaikkineen.
Kerrontasi on nautittavaa. Päästäpä joskus kuulemaan. Nuoruudessa oli kotipuolessa tapana kerääntyä kylän väen kanssa tupaan, jossa naiset olivat kutimineen ja miehet usein istuivat muuten takan ääressä rupatelle tai jotain askaroiden ja nikkaroiden. Maalaistuvassa oli usein höyläpenkki ja kangaspuut. Nykyisissä kaupunkiasunnoissa sellainen ei tule kuuloonkaan. Harvassa isossa kerrostalossakaan on enää mitään yhteisiä tiloja mahdollisen saunan lisäksi. Niissäkin käydään perhekunnittain.
Opiskeluaikana täällä Helsingissä oli useita kaupungin saunoja. Yrjönkadun uimahalli oli aivan uskomaton elämys maalaispojalle. Stadionin halleihin pääsi usein pelaamaan lento- ja koripalloa. Turussa taas Airistolla purjehtiminen
erään silloisen ystävän purjeveneellä oli lakeuden pojalle aivan uutta. Miten taitavasti ystäväni osasi luotsata purren lukuisten saarten ja karien ohi turvallisesti takaisin kotisatamaan.
Kerrot paljon Amerikan ystävästäsi, joka on täällä kotimaassa käymässä.
Aikoinaan Sinun ikäisesi, ehken vanhempikin, meni lastensa luo rapakon taakse aivan yksinään vaihtaen pari kertaa konettakin välillä.
Jos Sinulla on tilaisuus päästä käymään siellä niin... enpähän ala neuvomaan.
Tämä kone on temppuillut tänään kovasti. Pari kertaa olen ollut kirjoittamassa Sinulle tallentamatta ja - ala jälleen alusta.
Nyt ilta on joutunut. Lähetän tämän, jos onnistuu. Sinähän tulet takaisin kotiin vasta tiistaina. Itse lähden myös reissaamaan
Turvallista ja hyvää matkaa Sinulle toivottaen
"Häjypoika"
sinun olevan mikään sellainen mummo joksi itsesi kuvaat. Sinä kirjoitat niin paljon ja hyvällä mielikuvituksella, ettet voi olla mikään savolaismummo. Ja murteesikin narraa.
Tuskinpa Senora on itseään "savolaismummoksi" koskaan "tituleerannutkaan". Minulle hän on hyvä - erinomainen keskustelukumppani. Siitä hänelle kiitokseni ! Hän vastannee itse sinulle palattuaan.
suotta sinä itseäsi soimaat koulunkäymättömyydestä.Minun arvostukseni sinua kohtaan eikun nousee luettuani viimeisen kirjoituksen.Sinun kirjeistäsi nousee esiin sydämellisyys ,rehellisyys ja hyvä kuvakieli,kun luen kirjeitäsi ,niin sielun valtaa jokin oudon lapsuusajan olotila ,mikä joskus myös herkistää. Kiitos sinulle!
Kuule, olen tavannut virtuaalimaailman ulkopuolella niitä "kirjanoppineita",joista loistaa se akateemisuus ja oppineisuus ja oikein töksähtää esille heidän tyhmyyden huipentumansa .Tietenkään ei kaikissa,mutta useimmissa.
Eräs minun hyvä ystäväni ,joka on jo tuon ilmaisissa sanoi:"Sydämen sivistystä ei omaksu kirjoista pänttäämällä ,vaan se on myötäsyntyistä." Hänellä niinkuin sinullakin sitä on runsain mitoin ,minkä olette saaneet lahjaksi elämän yliopistoa käydessänne.Kiitos sinulle hyvistä kirjoituksistasi.