Liikutteko luonnossa hyvät ystävät? Minä seuraan luontoa aika tarkasti. Päivittäisellä kävelylenkillä on aikaa havannoida( invaliditeetistäni johtuen liikun hitaasti)
luonnon muutokset. Nyt voikukkapeltojen jäädessä taakse esiin pursuavat ukonputkiketojen valkoinen harso joka tuoksuu sekin ja vielä ovat niitty leinikkikedotkin parhaimmillaan.
Kotipihan pöntöt ovat touhua täynnä mutta lintujen laulu hiljenee kevään vilkkaudesta.
Aamulla verkoilla käydessä tulee seurattua pilvien liikketkin ja tietysti sää havandoidaan tarkkaan.Kotipihan kasvusto tulee tarkan seuratuksi---mitä tehdä ylitulvivalle raparperisadolle?.. Hyvät ystävät älkää kököttäkö seinien sisällä vaan menkää ulos ,sieltä saa elinvoimaa!
luonnon muutokset. Nyt voikukkapeltojen jäädessä taakse esiin pursuavat ukonputkiketojen valkoinen harso joka tuoksuu sekin ja vielä ovat niitty leinikkikedotkin parhaimmillaan.
Kotipihan pöntöt ovat touhua täynnä mutta lintujen laulu hiljenee kevään vilkkaudesta.
Aamulla verkoilla käydessä tulee seurattua pilvien liikketkin ja tietysti sää havandoidaan tarkkaan.Kotipihan kasvusto tulee tarkan seuratuksi---mitä tehdä ylitulvivalle raparperisadolle?.. Hyvät ystävät älkää kököttäkö seinien sisällä vaan menkää ulos ,sieltä saa elinvoimaa!
Vastaukset 9
Vanhimmat
on ihanteellinen asuin ympäristö kirjoituksestasi päätellen. Tuollaisessa paikassa pystyykin luonnosta nauttimaan koko olemuksellaan Asut järven (meren) läheisyydessä ja pääset kalavesillekin. Vai kerrotko lomamökkisi ympäristöstä?
Minä en omista lomamökkiä, ainoastaan sekä kesä että talvi asuttavan mökin. Pihapiirini on ihan mukava suurine koivuineen ja linnun lauluineen joka noista koivuista ja lähistöllä sijaitasevasta metsiköstä ainakin aamuisin kajahtelee. Mutta kun katson keittiön ikkunasta ulos ei näy kuin tasaista ikävän näköistä pelto aukeamaa joka suurimman osan vuodesta on vain mustaa, tällä hetkellä tosin, sokerijuurikkkaiden alkaessa jo päästessä kasvuvauhtiin, hieman värikkäämmän näköistä. Minun pihallani on tuollainen orvokkikukka maljakko,ja aina muistan lapsuuteni sitä katsoessani. Asuin lähellä järveä tuolla rajan taakse jääneessa Halilan kylässä ja siellä lähistöllä, myös Kirkan äidin asuinpaikan
lähettyvillä, olevassa maastossa oli mitä ihanin orvokki pelto ainakin 1000 neliön alaisena villiintyneenä niittynä, arvaappa kuinka ihana se niitty oli.Nyt noita samoja orvokkeja myydään Turunkin torilla pienissä erissä, mutta kun näkee muistikuviensa silmillä tuon ihanan niityn , niin ei nuo torien orvokit koskaan luo sitä tunnelmaa joka lapsuudessa oli ihan käsin kosketeltavissa.
Mutta se oli ennen se, nyt on tosiaankin iloittava ulkona olevasta nykyisestä luonnosta ennenkuin saasteet tappavat tämänkin, mitä meillä nykyisin on. hyvää kesää sinulle mummeli, toivottelee toinen mummeli
orvokit ovat minun lempi kukkiani ja samaten kielot.
koetappa väsätä runo orvokkipellosta,ja samaten kieloista näen ne jo sieluni silmin.
olen kuunnellut käen kukuntaa tuolla mökillä ollessani,mutta pian sekin nyt lopettaa kukkumisensa.luonto on nyt kauneimmillaan.
Vieläkö muistat marjaiset metsät
ja suotkin karpalo mättäineen.
Muistatko siniset orvokkipellot
kun matkustat aikaan menneeseen.
Nyt laulele vieläkin lapsen lailla
iloitse riemuista elämän,
astele murhetta, huolta vailla
ja kiertele kivikot polkujen,
elä entistä lapsuuden aikaa
Nyt ku viimein alko suomen ihana kesä, siit pittää saaha kaik irti. sielt saap tosiaa sitä elinvoimaa kute sanoit. siit puhuttii televisiossa mite kukat ja kasvit vaikuttaa ihmisee. kukkia pitäs olla talvelkii sisällä ko niil on niin hyvä vaikutus mieleen ja ruumiseen,vaik kaikkee ihminen ei huomaakkaa.
on hyvä ko sie jaksat kulkee, se on varmaa sinulle hyväks, vaik sitä ei vissii mielellää ain lähe, kun liikkuminen on hankalaa. lämpökii tekkee raajoille varmaa hyvvää. hitaast meiän kaikkien pitäs luonnos kulkee, sillo sen ympäristön vast näkkee. tunnut olevan luonto rakas, semmonen neiti kesäheinä.
ai siekii oot hukkumas raparperrii. minul on niit kans mahottomast. tänä vuona ei iha niin paljo ko monena muuna. kun ne tullee isoks mie vaa nyhtäsen kaik irti, ja piän pienenä uuvet tulevat puskat.
oon istuttannu leijonankittaa ryhmii neljän raparperi puskan vieriin. ne ko on 60-70 senttii korkeita niin raparperi puskat jääp piiloo ko nämä alkaa kukkii, niit on satakunta.siin on väriloistoo ko se oli värisekoitus. minul on kasvihuone, jossa mie kasvatan siemenest kaik alkuun.
otin tähän kasvien istuttamissee ja hoitoo apulaisen,koulupojan josta tullee joskus puutarhuri,on sil ammatil hieno nimiki mut enhä mie sitä muista.minul ko on niit kukkii valtavasti,ja oon nykyää nii menevää sorttii ja tahon kulkee ko tilaisuus.
myö ollaa harva se päivä meerin kans jossain ja toivol mie oon käynt pari kertaa viikos. heist on tullu minul hyvin läheisii ja mie rakastan heit ko ommii lapsii. hyö on niin toivorikkaita ja suunnitelmii täynnä,jota on ihana seurata.
meinaan järjestää meerin kans kesäjuhlat toivol ja hänen vaimollee ja vaimon isälle jok on leski. ne pietään ko kaik on kukas heinäkuun lopul.
meeri ko suunnittellee niin hää ko on ,mite sen nyt sanosi, semmonen rönsyilevä jol kaikkee pittää olla paljo ympäril rimpsuu ja rämpsyy kyl sie tiiät mitä tarkotan. ja minulha se soppii kohan on paljo värrii.
Tämä alku kesä on aivan ihana.jos sitä tuol kulkies haistelee niin siin on niin nuor tuoksu,niin ko koko elämä olis vast alus. ja kaik mahollisuuet ees.siks vissii miekii ain alkukesäst oottelen jottain suurta tapahtuvaks. yleensä ei juur mitä kummempaa satu,mut sama tunne tullee joka vuos. tänä vuonna kyl sattu tosiaa suurta, ko toivo män naimisii.
loppukesäst elokuus ko haistelee, ilmaan on tullu täyteliäs yltäkylläisyysden raukee tuoksu. vaik ei olis tietonen kuukausist mitä eletää, niin hajun perusteel pystyy sanomaa mis männää.
mukavia kesäpäiviä ja hyvii kalasaaliita, mummelille ja muillekkin lukijoille.
kirjoituksestasi ilmenevä Meeri, ystävätär vaiko sukulainen? Oonko tunkeilija kun kyselen?
kirjoituksestasi ilmenevä Meeri?
Olenko tunkeileva kun kyselen?
En nimittäin ole kauaa täällä pyörinyt siksi en tiedä mitä olet aikaisemmin kirjoitellut.
kun en saa tätä vehjettäni tottelemaan käskyjäni.
En kai pahasti häirinnyt kahdella harjoituksellani?
mitäs tuosta, sattuuhan sitä näitten aparaattijen kans. minulkii tuli kerra kolmee kertaa kirjotus.
mukava se on ko kysellää, sehä tietää et sie oot kiinnostunnu ja se taas on minul mairittelevaa ko joku kiinnostuu minun jutuist. jote kiitos kysymästä.
tapasin meerin kevväällä sairaalassa. olin siel toisen munuaisen poistos, ko sil ei ennää tehny mittää,se ol surkastunnu, ollu ties miten kauan ja se pit pientä kuumetta pitkää, mutta en mie siit muuta haittaa kokenu. lääkäri sano et se on nyt paras poistaa ,niin ei aiheuta mittää harmii,terveel osille ja saapha muut sisus kalut olla vähä väljemmäs tuumasin.
meeri oli sairaalassa myös potilaana samas huonees. myö tutustuttii noppeesti ko hääkii on puhelias ja naurava naisihminen. sairaalas oli hyvä ruoka, mut ko mie syön niin vähä kerallaa niin meeri sano et ,sie syöt ku lintu, niin hää voip jelpata ja syyä loput, ja niin meil tuli tavaks et, hää söi puolet minun ruuasta,onha hää iso ihminen ja tietyst vaatii enenpi ruokaa. niin myö ystävyttii ruuan merkeis.
hää assuu ameriikassaa maijamissa mis hänel on motelli ja on nyt lomal suomessa. hää on jääny eläkkeelle ja tytär hoitaa putiikkia, meinaa olla suomes elokuun loppuu asti, ko hänel on vähä asioita tääl hoiettavana.
hää ko on ollu ravintola alal niin hää on semmonen yö eläjä. sairaalas hää vast heräili ja alko paklailee itteään kahen tienoilla. oli siin minul herreil pysymistä ku rupateltii puolee yöhön.hää on hieno nainen. hänel oli koko ajan petis harteillaa tai peittonaa kallis hieno minkki turkki ja piti sitä aamutakkinaakin.tekoripsetkii hää pani silmiinsä joka päivä . hää on sanojensa mukkaa ain valmiina ,sitä ku ei tiiä millo se ritari ja elämänsä mies tullee ettee. hää ain iski siin silmää, mut mie aattelen et siin voip olla puolet tottakii.
niin myö päätettii tavata ko päästää vappauteen. ja ei siin kauaa mänt ko meeri soitti ja myö on tavattu muutama kerta viikos. siekii oot meeri, mut hänen oikea nimensä on mary, mie luulin alus et hää sannoo meeri. mut amerikan kieli on semosta ,et se ei koskaa lausuta niinko kirjotettaa, yks päivä hää selvitti oikean nimensä , nytkö hää lausuu nimensä hittaasti kuulosti se minust" meöyri "vähä tuoltakin. myö sovittii et kutsun häntä meeriksi niin ei tuu lausuma vaikeuksii.
mie oon ilonen ko oon vanhoil päivil viel löytäny näin hyvän ystävän,mie tunnen et hää on lopun elämää minun ystävä. myö on sovittu et sanotaa heti jos on jottain mist ei tykätä mitä toinen tekkee, myö ko kumpikin ollaa semmosii kovvii touhuumaan, niin voiphan olla et toine tekkee semmost mist toine ei piäkkää, niin ei sitte jää hampaan kolloo vaan ystävyys pyssyy hyvänä. myö on päätetty vaalia oikee sitä.
hänen kans aika hurahtaa, niin paljo hänel on tarinoita motelli asukkaista, kuuluisuusksitakkii, kaiken maalaisista, suomalaisista myös.ne on toiset tarinat luottamuksellissii, ko siin voip käyvä niin, ettei asukkaat tule toiste jos heiän olemiset kulkee maailmalla.
ystäväl on suur arvo elämässä. mie löysin ystävii ko tulin tänne. vuuen jälkee jo olin tuntevinnaa ihmiset tääl. mie oon ain tullu tänne juttelee ystävien kans. en ois koskaa uskont et ystävii voip olla konneen takana, mut niin on vaa käynny tänä tekniikan ajalla..
ja uusia ystävii on tullu lissää. minul ko tarjos terveys sisar ystävän palveluu,hää ko aatteli et mie oon niin yksinäinen mökissäin. mut olin jo hankkinu konneen ja osasin käyttää, mutten kertonu kellekkää,sanoin sisarelle, et minul on niin paljo ystävii hyvä ko ehin kaikkien kans ain jutella.ja niinhä se onkii.
alus tuli oltuu liikaa tääl ,mie niin hurmaanuin täst porukast, sain silmätulehuksen, ja tippoja silmii kaheks viikko jollo ei nähny lukkee eikä katsoo telkkarii, silmät piti olla levos. nyt mie en oo ko pari tuntii päiväs konneel, oon pannu itteni kuriin.
ystävistä vois puhuu kilometri kaupalla, ne merkkaa paljo ihmiselle, mie toivon et teil on tai työkii löyätte ystävän myös livenä.(ystävä selemalle kiitos sanasta)
vaik heit voip löytää täältkii mutta se jolle voip keitää kahvit on hyvin tärkee.
paljon terveisiä meeri ii ,mukava ko oot siekii eksyny tänne. ootahan ,ko monet tullee kesälaitumilta. talvel voiaa sit yhes "syödä mansikoita" muistella kessää ja kertoo tapahtummii, ko pakkanen nurkissa paukkuu.
Kiva kuulla Sinustakin Lyyli. Olit niin pitkään "piilossa" että luulin jo että jotakin on sattunut. Mukavaa kuulla ystävistäsi Toivosta ja Meeristä.
Täällä palstalla riidellään niin kovasti, mutta pidetään me vanhat mummut tämä oma tyylimme eikä välitetä noista kinastelijoista.
Kirjoitellaan näitä meidän höpinöitä eikä välitetä häiriköistä.
Mukavaa että on uusiakin tulijoita joten tervetuloa joukkoon kaikki uudet "sopuisat" nikit.