Muistaks sen mun
vihreen sukan,
vasemmassa jalassa,
kun halus aina mennä
ihan rullalle ja kiemuralle
Se tekee sitä edelleen,
aina silloin tällöin, siis
jos vaan on viittiny tulla
pois pesukoneen piiloista.
Se ei oikein tykkää,
kun mua ei paljon huvita
suoristella sen kiemuroita.
Joten kai sillä on ikävä sua
Ja entäs sit tää mun
oikea käteni, se just
jonka sormet on aina
ihan jäpijäässä.
Niiltä puuttuu nyt
se lämmittelymesta
sun paidan alta, koska
mun mahanahka ei tykkää
kylmistä sormista.
Niin, että kai niillä on ikävä sua
Ehkä sä muistat myös
tän kokonaisuuden,
missä oli miljoona kohtaa
mihin koskea, ja että
jokainen niistä kohdista
tykkäs susta ihan kauheesti.
Et sitä vaan, et vissiin mullakin on ikävä sua.
vihreen sukan,
vasemmassa jalassa,
kun halus aina mennä
ihan rullalle ja kiemuralle
Se tekee sitä edelleen,
aina silloin tällöin, siis
jos vaan on viittiny tulla
pois pesukoneen piiloista.
Se ei oikein tykkää,
kun mua ei paljon huvita
suoristella sen kiemuroita.
Joten kai sillä on ikävä sua
Ja entäs sit tää mun
oikea käteni, se just
jonka sormet on aina
ihan jäpijäässä.
Niiltä puuttuu nyt
se lämmittelymesta
sun paidan alta, koska
mun mahanahka ei tykkää
kylmistä sormista.
Niin, että kai niillä on ikävä sua
Ehkä sä muistat myös
tän kokonaisuuden,
missä oli miljoona kohtaa
mihin koskea, ja että
jokainen niistä kohdista
tykkäs susta ihan kauheesti.
Et sitä vaan, et vissiin mullakin on ikävä sua.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tämä oli sellanen ihQ ypylipypyli-runo!
Ehdottomasti hellyyttävän hyvä teksti ja kulku! :)
Muru ainaski vähäsen vilkuttaa tiistai huomenta ja muksua pvää sinne vuaan :D
nii, toisinaan ihkuu ja toisinaan vähempi ihkuu, mut aina yhtä ihkuu et oot tykänny ja niin iloisesti sen kerrot :D
hyvät huomenet myös sinne suuntaan :)
Mää täst runost tykkäsi ;D
Voi vau
täst on kivaa et se on runost tykänny :)
tattista mystis :)
..oivallisia nämä Sinun runosi. Näissä tarina oikein soljuu eteenpäin. Jossain vaiheessa luen ne lukemattomat. Jos olet viikon täältä pois, niin ne jää tuonne taaksen. Aamulla kun kirjoittelet, saattaa se olla jo illalla toisella sivulla, jää lukematta.
Eka runosi mihin törmäsin oli tämä kertomus sahateräisestä veitsestä jne...
Ajattelin silloin, että onpa hyvä, mutta onkohan huumoria vai rakkauteen pettynyt. Monesti kun se rakkauden vastakohta on viha.
sitä tulee ilosempaa ja toisinaan vihasempaa runoa kirjoitettua, aina ne ei suoraan omasta elämästä ole vaikka jostain minusta kumpuaakin. Se on luovuuden lahja ja taakka, täytyy tuntea että pystyy kirjoittamaan, mutta onneksi niitä tunteita ja tunnetiloja pystyy myös löytämään oman elämän ulkopuolelta.
Kiitos sanoistasi :)