Minusta on liian vähän tuotu esille asia joka ainakin minua askarruttaa, eli nyt tilanne on se että maataloutta ajetaan sellaiselle ilmastovyöhykkeelle missä tuotanto on tehokkainta. Näin asia on. Suomelle tämä merkitsee sitä, että maataloustuotteiden kasvatus siirtyy suurilta osin Keski-Eurooppaan. Tämä aiheuttaa lisää paineita valtiontalouteen. Aiemminhan maataloudessa raha on pyörinyt suomalaiselta suomalaiselle, uudessa maatalusmuodossa jokainen "vehnäleipä" on maksettava ulkomaankaupalla jotta valtiontalouden tase olisi kunnossa. Jokainen suomalainen tulee tekemään tulevaisuudessa "hikityötä" jonka taloudelliset tulokset siirtyvät Keski-Euroopan valtioiden kassaan, verrattuna siihen, että tällä hetkellä vielä raha pyörii suomalaisen työläisen, ja suomalaisten yritysten sisällä luoden "vipinää" yritys- ja työmarkkinoille. "Nokian kännyköitä" myymällä maailmalle Suomeen virtaa rahaa jolla saamme hankittua taas ulkomailta öljyä, autoja, tietokoneita jne. Suomen taloudesta lähtee tulevaisuudessa suuri osa elintarvikeraaka-aineen hankintaan ulkomailta. Omat riskit liittyy tietysti jos esimerkiksi tulevaisuuden raaka-aineen tuottoseudulle iskee luononkatastrofi, joita on viime kesänäkin nähty. Hinnat nousee pilviin ja silloin Suomessa ei voida kuin vikistä. Hajautettu elintarviketuotanto on minun mielestä ainoa turvallinen tapa tuottaa Euroopan alueelle paikallisista sääolosuhteista tai kasvi/eläintaudeista riskitöntä ruoantuotantoa. Ikävästi näyttää Suomessa olevan sellainen suuntaus että kaikki on menossa muualle. Yritykset maksavat suomalaisten työn hedelmistä osakeosinkoja amerikkoja myöten. Öljystä olemme täysin riippuvaisia. Autot ostamme ulkomailta. Teleyhtiöt, pankit, vakuutuslaitokset laajenevat ulkomaanomistukseen. Työntekijöitä hankitaan ulkomailta. Puuta ostetaan ulkomailta. Ruoka ostetaan ulkomailta. Tämä kertakaikiaan huolestuttaa minua.
Maatalous ja muuta raha-asiaa
Paha Aatos
4421
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tätähän se globalisoituminen on. Tavara liikkuu entistä helpommin ja sen oikeat tuotantokustannukset ratkaisevat. Keinotekoisten kainalosauvojen (tukiaisten) merkityksen on joskus pakko vähetä. Jokaisen kansakunnan on erikoistuttava siihen, mitä parhaiten osaa ja mihin on luonnon ja luonnonvarojen suhteen parhaat ulkoiset edellytykset.
Suomessa on 90 % maailman kaikesta 60. pohjoisen leveyspiirin pohjoispuolella olevasta peltopinta-alasta. Olemme maailman pohjoisin maatalousmaa. Esim. Ruotsissa ei Tukholman pohjoispuolella viitsitä pahemmin maata viljellä, kun etelämpänäkin tuotettu ruoka riittää.
Suljetun systeemin aikana tuntui siltä, että Suomessakin kannattaa viljellä vaikkapa vehnää. Raja-aitojen kaatuessa on pakko laskea tarkemmin ja tehdä toisenlaisia johtopäätöksiä. On edullisempaa ostaa vehnää muualta ja maksaa se vaikkapa kännyköillä tai tietokoneohjelmistoilla. Pellot kannattaa panna kasvamaan jotain muuta tai heikoimmissa tapauksissa puutaheinää. Raivaajaisät ja -isoisät pyörivät haudoissaan, mutta ei auta!
Ulkomailta ostettavien elintarvikkeiden osuus kasvaa väistämättä kotimaisen maataloustuotannon kustannuksella, mutta tämä kompensoituu muiden elinkeinojen tuottavuuden kasvulla. Meillä alkaa olla varaa ostaa ruokamme ulkomailta ja kuluttajat äänestävät kukkaroillaan halvemman ulkomaisen ruuan puolesta.
En ihmettele huolestuneisuuttasi, jos elinkeinosi on maatalouden piirissä. Kehitys nyt vaan kulkee kuvailemaani suuntaan ihan itsestään, tahdoimmepa sitä tai emme. Tämän kehityksen väkinäinen kahlitseminen poliittisilla päätöksillä ei ole viisasta -- ongelmat tulevat silloin vain tuonnempana vastaan entistä pahempina!
Maataloudesta elävä viisas sopeutuu tähän muutokseen parhaansa mukaan. Jos pellosta saa parhaan tuoton kasvattamalla himphamppua, ei kannata viljellä vehnää vaan himphamppua! Sopeutumiskykyisimmät ja ennakkoluulottomimmat palkitaan menestyksellä.
Jos kännyköiden ja tietokoneohjelmistojen tuottaminen ei työllistä kaikkia ja työttömiä riittää, niin pitäisin kannattavana kotimaan elintarviketuotantoa.
Hyötynä tästä voisi olla, edellyttäen että ihmiset ostavat kotimaassa tuotettuja tuotteita, pääoman vähäisempi siirtyminen ulkomaille ja työtä useammille.
ainoastaan kustannus tehokkuudella pärjää tuonnille ja sitä kautta työvoiman määrää maataloudessa laskee joka tapauksessa,
ja jos sekään ei auta niin tuonti valtaa alaa ei kuluttajat maksa kotimaisuudesta mitä tahansa kuten en minäkään kotimaisista koneista.
menneeseen ei ole paluuta,ja harva haluaisikaan tehdä niin raskasta työtä kiitos tekniikan kehittymisen.
Hyvä esimerkki globalisoitumisesta on Kemijärven laturivalmistuksen siirto Kiinaan ja Suomalaisen traktorin myynti Amerikkaan, on vain ajan kysymys kun Valtran valmistus siirtyy pois Suomesta esim. Brasiliaan.
Jos tehdään kaikki puhtaaseen kapitalismiin vedoten voidaan Suomesta siirtää kertaheitolla kaikki tuotanto Kiinaan ja tuoda vaihtokauppana Kiinalainen elintaso ja sosiaaliturva tänne. Ja mikä pahinta, siirretyt valmistuslinjat ovat tuoneet ennen työtä Suomeen, vientitulot ovat kyllä menneet monikansallisille yrityksille ulkomaille.
Kuvailemasi muutos ei tule koskaan toteutumaan puhtaimmillaan koska se vaatii joko kapitalistisen tai kommunistisen järjestelmän, onneksi olemme demokratia jossa kaikilla on yhtälainen äänioikeus.