Se jäytää asuntolainan ostovoiman arvoa, korkovähennys puree entistä kovempana veroja ja tulot nousee.
Ei paha.
Tätä onkin odotettu:
Asunnon hinta pompsahti ja nyt inflaatio pitää huolta lainapääomasta.
Ei paha.
Reaalikorko nyt 4,94%-verovähennys 1,48%-odotettu inflaatio 3 %= 0,46 %.
Liksaa lisää nyt sopimuskauden alussa 5,4%.
Ensi syyskuussa 3,0 % mahdolliset pyöristykset ylöspäin.
Lisää tätä, niin ei lainat tunnu enää missään.
Jossain vaiheessa inflaatio alkaa myös lisäämään asunnon nimellisarvoa.
Ei paha sekään.
Vaan mitä tekee inflaatio vuokrille?
Pahaa tekee.
Ei paha.
Tätä onkin odotettu:
Asunnon hinta pompsahti ja nyt inflaatio pitää huolta lainapääomasta.
Ei paha.
Reaalikorko nyt 4,94%-verovähennys 1,48%-odotettu inflaatio 3 %= 0,46 %.
Liksaa lisää nyt sopimuskauden alussa 5,4%.
Ensi syyskuussa 3,0 % mahdolliset pyöristykset ylöspäin.
Lisää tätä, niin ei lainat tunnu enää missään.
Jossain vaiheessa inflaatio alkaa myös lisäämään asunnon nimellisarvoa.
Ei paha sekään.
Vaan mitä tekee inflaatio vuokrille?
Pahaa tekee.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ääneen mene täällä sanomaan.
Inflaatio vaikeuttaa lainanmaksua ja tekee mahdottomaksi hankkia pitkäaikaisia lainoja. Erityisesti pitää huomioida, että korkean inflaation aikana lainojen marginaalit ovat olleet korkean riskin takia paljon nykyistä suurempia.
Inflaatio ei lisää asunnon arvoa. Se vain saa tomppelit kuvittelemaan, että 30 vuotta sitten ostetusta asunnosta saisi 1000% voittoa. Todellisuus on täysin kilpailluilla markkinoilla suuruusluokkaa 1% / vuosi, joka on siis lainan marginaalin suuruusluokkaa *lisättynä* sillä arvolla, joka syntyy asunnon huoltoon ja siistiin elämäntapaan uhratusta työstä ja vaivasta.
"Inflaatio vaikeuttaa lainanmaksua ja tekee mahdottomaksi hankkia pitkäaikaisia lainoja. Erityisesti pitää huomioida, että korkean inflaation aikana lainojen marginaalit ovat olleet korkean riskin takia paljon nykyistä suurempia. "
Commenttia pukkaa:
Inflaatio nostaa palkkoja, joka helpottaa lainan maksua. (Aivan kuten nyt tapahtuu)
Nykyistä sopimuksen mukaista marginaalia ei korjata ylöspäin. Eli eipä tarvitse huomioida.
"Inflaatio ei lisää asunnon arvoa. Se vain saa tomppelit kuvittelemaan, että 30 vuotta sitten ostetusta asunnosta saisi 1000% voittoa."
Asunnot hankitaan asuttaviksi, vain tomppelit ja osaavat yrittävät sillä tehdä tiliä. Tomppelit heikolla menestyksellä. Osaava rakentaa ja myy, eikä sekään ole täysin riskitöntä.
"Todellisuus on täysin kilpailluilla markkinoilla suuruusluokkaa 1% / vuosi, joka on siis lainan marginaalin suuruusluokkaa *lisättynä* sillä arvolla, joka syntyy asunnon huoltoon ja siistiin elämäntapaan uhratusta työstä ja vaivasta. "
Ei voi yleistää. Tiliä voi tulla, tai sitten ei, mutta asua pitää.
Toinen virheellinen väittämä: Ainakin allekirjoittaneen osalla marginaali on kaikesta huolimatta edelleen 0,33 %-yksikköä.
Korot ovat aina korkeampia kuin inflaatio, koska pankit haluavat reaalituottoa. Se sama inflaatio, joka "helpottaa" lainan maksua vaikka 4.5% vuodessa, nostaa korkotasoa 6%.
Ilman inflaatiota korkotaso olisi 1.5%, eivätkä palkat nousisi ollenkaan. Näistä kahdesta tämä on helpompi ja nopeampi palkansaajalle. Kokeile vaikka excelillä.
En väittänyt, että sinun marginaalisi olisi 1%.
Mutta mieti silti ihan omilla aivoillasi tai taskulaskimella: kuinka arvokas on tuhat vuotta sitten pystytetty kivitalo? Onko se esimerkiksi 400000000 kertaa arvokkaampi nyt kuin vuonna 1007? (kahden prosentin vuotuinen korko)
Tili syntyy suhdanteista.
muutama juttu?
"Korot ovat aina korkeampia kuin inflaatio, koska pankit haluavat reaalituottoa. Se sama inflaatio, joka "helpottaa" lainan maksua vaikka 4.5% vuodessa, nostaa korkotasoa 6%. "
Prosenttiyksikköäkö?
Jos nyt asuntolainankorko on 4,9 %, niin siihen 6% lisää tekee n. 0,2%-yksikköä, eli yht. n. 5,2%.
Vai tarkoitatko 4,9% + 6%-yksikköä= 10,9%.
"Ilman inflaatiota korkotaso olisi 1.5%, eivätkä palkat nousisi ollenkaan. Näistä kahdesta tämä on helpompi ja nopeampi palkansaajalle. Kokeile vaikka excelillä. "
Täyttä spekulaatiota.
Nyt vaan ollaan huomattavasti korkeammassa inflaatioprosentissa.
Siinä tilanteessa omistusasuja hyötyy vuokralaiseen verrattuna.
"En väittänyt, että sinun marginaalisi olisi 1%.
Mutta mieti silti ihan omilla aivoillasi tai taskulaskimella: kuinka arvokas on tuhat vuotta sitten pystytetty kivitalo? Onko se esimerkiksi 400000000 kertaa arvokkaampi nyt kuin vuonna 1007? (kahden prosentin vuotuinen korko) "
Ei kiinnosta, liian pitkä aika.
"Tili syntyy suhdanteista."
Pitkän jatkuneessa hyvässä suhdannekehityksessä omistusasuja on sen hyödyn viime aikoina korjannut.
Ainakin vuokralla odottelijaan verrattuna.
Tilistä en itse asumisen yhteydessä kuitenkaan puhuisi.
Silloin kun tilastokeskuksen tms. listaama "inflaatio" on 4.5%, pitkät korot ovat suuruusluokkaa 6%. Koskaan ei ole ollut, eikä tulekaan olemaan niin, että kaikki palkat nousisivat enemmän kuin pitkien korkojen hinta.
Kun lainan hinta on 1.5%, palkkojen kehitys on nolla. Tämä tosin *aiheuttaa* inflaation, koska 1.5% on liian halpa hinta keskuspankin painamalle rahalle, jota keskuspankki ei siis omista, vaan luo.
Mikä on spekulaatiota? Että malli, jossa korkoprosentti on suurempi (millä tahansa vakiolla a) kuin palkkojen kasvu, antaa sitä pitemmät laina-ajat, mitä korkeampi on korko?
"Ei kiinnosta, liian pitkä aika"
Ai. Kyllä hyvä kivilinna kestää vähintään 200 vuotta, ellei 500. Odotan innolla, joskaan en henkeä pidätellen, selitystä siitä, *miten* kivilinnan tai edes siporextalon *arvo* (ei siis hinta) voisi kasvaa vaikkapa edes 50 vuodessa.
"Pitkän jatkuneessa hyvässä suhdannekehityksessä omistusasuja on sen hyödyn viime aikoina korjannut.
Ainakin vuokralla odottelijaan verrattuna.
Tilistä en itse asumisen yhteydessä kuitenkaan puhuisi. "
Miten voidaan taata vaikkapa 100 vuotta kestävä suhdanne? Oletetaan että nyt vuonna 2007 työläisen päiväpalkalla saa saappaat ja kuukausipalkalla yhden neliön asuntoa. Jos vuonna 2057 kuukausipalkalla saa enää 0.5 neliötä asuntoa, eli asunnot ovat 100% *arvokkaampia*, onko oletettavaa, että päiväpalkalla saa vain yhden saappaan vai peräti kaksi paria?
Tosiasia on, että tuotannon kehittymisen ansiosta kykenemme ostamaan enemmän materiaalisia hyödykkeitä palkallamme, kuin 50 vuotta sitten. Miksi sitten vastaavan laatuinen asunto (joka myös on hyödyke), olisi kallistunut.
Vastaus: vastaavanlaatuisia asuntoja ei tehdä. Jos haluaa 30 vuotta sitten valmistetun "vastaavanlaatuisen" asunnon esim. Lieksasta, joutuu maksamaan 20000€ -- siis yhden vuoden nettopalkan.
Se prosentin marginaali, josta kirjoitin, on juuri tuo omistusasujan ja vuokra-asujan välinen ero -- inflaatiokorjattuna ja suhdanteet tasaamalla.