Sanoja ja ajatuksia terminaalissa

Ei minulla ole vaikeaa, päinvastoin, elämä avaa uusia ovia kaiken aikaa.

Tämä vanha muistiin kirjoittamani pätkä vain muistui mieleeni aamulla kun eräs ystävätär kertoi ettei hänen äitinsä enää tunne heitä lapsia. Minun äiti onneksi tunsi ja muisti kaiken loppuun asti, mutta siellä osatolla moni ei tiennyt elävänsä vanhuutta. He muistivat vain isän ja äidin, he, jo iäkkäät vahukset joista monien ainoa yhteys muihin ihmisiin, ainakin niin tuntui, oli katse joka etsi meistä jotain tuttua... jotain yhteyttä menneisyyteen... kun tulevassa ei enää ollut mitään uutta.

Terkkuja sinne lahden taakse, rapsuta Jerryä.

Tuoksuvattu kirjoitti:

Ei minulla ole vaikeaa, päinvastoin, elämä avaa uusia ovia kaiken aikaa.

Tämä vanha muistiin kirjoittamani pätkä vain muistui mieleeni aamulla kun eräs ystävätär kertoi ettei hänen äitinsä enää tunne heitä lapsia. Minun äiti onneksi tunsi ja muisti kaiken loppuun asti, mutta siellä osatolla moni ei tiennyt elävänsä vanhuutta. He muistivat vain isän ja äidin, he, jo iäkkäät vahukset joista monien ainoa yhteys muihin ihmisiin, ainakin niin tuntui, oli katse joka etsi meistä jotain tuttua... jotain yhteyttä menneisyyteen... kun tulevassa ei enää ollut mitään uutta.

Terkkuja sinne lahden taakse, rapsuta Jerryä.

Lue lisää

kun sanoit että sinulla menee hyvin.
Niin meilläkin Jerryn kanssa .
Vaikka Jerry oli eilen Lääkärissä ,rapsutettiin hammaskivet pois ,ja oli se aika ressukka sitten ,kun oli oikeen nukutus. Nyt on taas entisensä .
Ja kiitos terkuista.

Ihminen vanhentuessaan ja huonontuessaan palaa aina lapsuuteen. Silloin läsnä ovat omat vanhemmat,äidit, isät, Heitä huudetaan apuun, ja heille puhellaan.
Joskus myös omille sisaruksille tai muille nuoruuden aikaisille ystäville.

Kyllä se joskus tuntuu niin pahalta,,, omaisista ainakin,
kun läheinen ihminen ei enää elä tässä ajassa,
Vaan jossain tulevassa.......

Omaisryhmät toimivat muualla hallitusti vertaisryhmissä/asiantuntija-ohjauksessa. Joku omainen velvollisuuksiaan täynnä voi virkistyksekseen pistäytyä näille palstoille ja mitäs täällä tuleekaan vastaan.

Omaishoitajan tehtävä on vaativa. Sivustaseuraajalla ei ole neuvoja hallussaan. Vain käytännön asioissa voisi auttaa.

Tiedän kuinka kipeälle se tuntuu Sinusta kun äiti on unohtanut suuren osan menneisyydestä.
Kuitenkin, ne hetket jotka vietät äidin kanssa ovat tärkeitä, sinulle raskaita ja kun ei tiedä mitä hänen mielessään on tärkeää.

Kaikkien meidän kohdalla tulee se hetki jolloin oleva pyyhitään pois ja siitä sen jälkeisestä emme mitään tiedä.

Toivon Sinulle voimia kohdata kaikki ikävätkin uutiset.
Äidin ja lapsen rakkautta ei mikään voi katkaista.

Asioista voinee puhua, jos siihen on tarvetta ja halua !Päin vastoin jos se jonkun huonoa oloa helpottaa, kun saa puhutuksi.Niin hyvä on.

Ei kai tarkoitus olekkaan ruotia kenenkään yksityisasioita, tai uhata kenenkään intimiteettiä !Keskustelua asioista asialinjalla.

Nämä on vaan tosiasioita, ja todellisuutta, joihin moni meistä ikäihmisistä on jo törmännyt. Ja voi olla että seuraavana on vaikka oma läheinen, tai itse.........
"Silmiensä sulkeminen" ei auta ketään !

Liian paljon huomaan ajattelevani yhteiskunnassa olevia epäkohtia ja tilanteita joissa pieni ihminen on avuton ja yksin.

En aina tule ajatelleeksi etteivät kaikki suhtaudu asioihin samoin, tai eivät ainakaan halua asioista puhuttavan. Onko yhteiskuntamme ajanut meidät pitämään huolen vain omista asioistamme.
Onko niin, että jos naapuri kompastuu pihallensa, katsotaan ikkunasta pääseekö hän pystyyn, koska, emmehän saa puuttua toisten asioihin, emmekä mennä liian liki. Ikävää jos tuo tapa yleistyy ja vieraannuttaa meidät näkemästä ettei kaikilla mene hyvin ja me voisimme edes jollain tavalla ottaa kantaa asioihin.

Liialla rehellisyydellä olen onnistunut täällä saamaan vain pahaa mieltä aikaan. Kiitos kannustuksestasi.

meri-kukka98 kirjoitti:

Asioista voinee puhua, jos siihen on tarvetta ja halua !Päin vastoin jos se jonkun huonoa oloa helpottaa, kun saa puhutuksi.Niin hyvä on.

Ei kai tarkoitus olekkaan ruotia kenenkään yksityisasioita, tai uhata kenenkään intimiteettiä !Keskustelua asioista asialinjalla.

Nämä on vaan tosiasioita, ja todellisuutta, joihin moni meistä ikäihmisistä on jo törmännyt. Ja voi olla että seuraavana on vaikka oma läheinen, tai itse.........
"Silmiensä sulkeminen" ei auta ketään !

Lue lisää

En toivo viestini vaikuttavan jonkun yksittäisen ihmisen elämästä ja tapahtumista. Sairaus ja sen hoito on yleistä kaikissa hoitolaitoksissa. Levoton potilas saa lisää lääkettä... se on yleinen ohje ja siitä asiasta juuri näinä päivinä on ollut yleisellä tasolla keskustelua geriatriaan erikoistuneen professorin lausuntojen pohjalta.

Aikaa ja elämää seuraavana en osaa olla ottamatta kantaa, vaikka omat omaiseni eivät juuri tällä hetkellä ole ko. tilanteessa.
Lankoni äiti juuri parhaillaankin elää lapsuuttansa 91 vuotiaana joten tuntumaa ja kosketuspintaa sekä itse kohdattuja tilanteita terminaali osastolla, jossa aika usein olen vuosien mittaan eräänkin tunnin viettänyt.

Tuoksuvattu* kirjoitti:

Liian paljon huomaan ajattelevani yhteiskunnassa olevia epäkohtia ja tilanteita joissa pieni ihminen on avuton ja yksin.

En aina tule ajatelleeksi etteivät kaikki suhtaudu asioihin samoin, tai eivät ainakaan halua asioista puhuttavan. Onko yhteiskuntamme ajanut meidät pitämään huolen vain omista asioistamme.
Onko niin, että jos naapuri kompastuu pihallensa, katsotaan ikkunasta pääseekö hän pystyyn, koska, emmehän saa puuttua toisten asioihin, emmekä mennä liian liki. Ikävää jos tuo tapa yleistyy ja vieraannuttaa meidät näkemästä ettei kaikilla mene hyvin ja me voisimme edes jollain tavalla ottaa kantaa asioihin.

Liialla rehellisyydellä olen onnistunut täällä saamaan vain pahaa mieltä aikaan. Kiitos kannustuksestasi.

Lue lisää

Monella tapaa ajattelevia ihmisiä ja monellatapaa asioihin suhtautuvia.
Mutta onhan se nykypäivää, että TV.stä tulee nykyisin hyvin paljon asiatietoa. Eri sairauksista, niiden hoidosta, ihmisten suhtautumisesta niihin jne.
Minusta on hyvä että tietoa tulee. Moni harhaluulo väistyy.
Denentiastakin on hyvä tietää mahdollisimman paljon.Joidenkin pitää elää sen asian kanssa jokapäivä !
Eikä ne ole mitään toisten asioiden urkkimista.
Turha niiltä on silmiään sulkea!

Vasta hiljan nostin maasta vanhan , Tai siis ikäiseni naisihmisen talomme pihasta.
"tutkittiin" pystyykö hän menemään ruokaostoksille, jonne oli matkalla.Vai tarvitseeko lääkärireissua. Asfaltille kaatuminen on vaarallista......

Tottakai ja ilmanmuuta meidän tulee auttaa toisiamme. Ja kaikkia avun tarpeessa olevia.

Nuo osastoilla olevat huutelevat vanhukset,,
He elävät sitä aikaa ja hetkeä, se on heidän todellisuutta.
Ja voi olla joskus meidän jokaisen kohdalla !

Tuoksuvattu* kirjoitti:

Liian paljon huomaan ajattelevani yhteiskunnassa olevia epäkohtia ja tilanteita joissa pieni ihminen on avuton ja yksin.

En aina tule ajatelleeksi etteivät kaikki suhtaudu asioihin samoin, tai eivät ainakaan halua asioista puhuttavan. Onko yhteiskuntamme ajanut meidät pitämään huolen vain omista asioistamme.
Onko niin, että jos naapuri kompastuu pihallensa, katsotaan ikkunasta pääseekö hän pystyyn, koska, emmehän saa puuttua toisten asioihin, emmekä mennä liian liki. Ikävää jos tuo tapa yleistyy ja vieraannuttaa meidät näkemästä ettei kaikilla mene hyvin ja me voisimme edes jollain tavalla ottaa kantaa asioihin.

Liialla rehellisyydellä olen onnistunut täällä saamaan vain pahaa mieltä aikaan. Kiitos kannustuksestasi.

Lue lisää

Kiitos kannustuksestasi.

Kyllähän näistä asioista voi puhua. Ja se, että joku ärsyyntyy, näkyy jokaisessa ketjussa, sanahan on kuitenkin vapaa.

Tuo dementia, mikä on osunut minun läheiselleni, on sairaus, mistä puhutaan paljon ja näytetään tv:ssä ohjelmia. Mutta kuitenkin sen kaiken vasta oppii näkemään, kun sitä seuraa siinä läheisen mukana päivittäin. Kuinka se etenee ja kuinka se rakas läheinen muuttuu sen mukana.

Mutta meidäthän on luotu kestämään hyvin monenlaisia asioita, jostakin aina niitä voimia saa. En kyllä toivoisi kenellekään tuota sairautta, mihin ei mikään lääke vaikuta, se vaan etenee... sinne loppuun saakka.

Hyvää päivänjatkoa ja iloista joulujuhlan valmistelua ja sitä hössötystäkin.

Tuoksuvattu* kirjoitti:

En toivo viestini vaikuttavan jonkun yksittäisen ihmisen elämästä ja tapahtumista. Sairaus ja sen hoito on yleistä kaikissa hoitolaitoksissa. Levoton potilas saa lisää lääkettä... se on yleinen ohje ja siitä asiasta juuri näinä päivinä on ollut yleisellä tasolla keskustelua geriatriaan erikoistuneen professorin lausuntojen pohjalta.

Aikaa ja elämää seuraavana en osaa olla ottamatta kantaa, vaikka omat omaiseni eivät juuri tällä hetkellä ole ko. tilanteessa.
Lankoni äiti juuri parhaillaankin elää lapsuuttansa 91 vuotiaana joten tuntumaa ja kosketuspintaa sekä itse kohdattuja tilanteita terminaali osastolla, jossa aika usein olen vuosien mittaan eräänkin tunnin viettänyt.

Lue lisää

Tämän ketjun aloitus on niin yleisluonteista, että siinä ei ole mitään huomauttamista. En kertoisi kyllä "siviilissäkään" omaistenikaan sairauksista jopa yksityiskohtia tällaisella julkisella palstalla (joskus ihan tunnistettaviakin, onhan monella profiilit ja moni kertonut paljon itsestään, asuinpaikastaan, työstään jne.) Dementoituneet ovat vielä täysin puolustuskyvyttömiä. Joskus tulee sellainenkin tuntu, että palstaalla kerrotaan vuolasti omaa osallistumista hoitoon ja henkilökuntaa väheksytään. Hoitoon annetaan täälläkin hyviä neuvoja, mutta harva on valmis hoitamaan iäkkäitä dementoituneita vamhempiaan kotonaan ilman rauhoittavia lääkkeitä.

alan ihminen kirjoitti:

Tämän ketjun aloitus on niin yleisluonteista, että siinä ei ole mitään huomauttamista. En kertoisi kyllä "siviilissäkään" omaistenikaan sairauksista jopa yksityiskohtia tällaisella julkisella palstalla (joskus ihan tunnistettaviakin, onhan monella profiilit ja moni kertonut paljon itsestään, asuinpaikastaan, työstään jne.) Dementoituneet ovat vielä täysin puolustuskyvyttömiä. Joskus tulee sellainenkin tuntu, että palstaalla kerrotaan vuolasti omaa osallistumista hoitoon ja henkilökuntaa väheksytään. Hoitoon annetaan täälläkin hyviä neuvoja, mutta harva on valmis hoitamaan iäkkäitä dementoituneita vamhempiaan kotonaan ilman rauhoittavia lääkkeitä.

Lue lisää

Vaitiolovelvollisuus minullakin oli työssäni, mutta ei tässä palstalla. Ja en ole huomannut, että tässä hoitohenkilökuntaa syytetään, jos läheisten sairauksista ja yleensä näistä asioista puhutaan.
Hyvä, että alan ihmisenä, voisit hoitaa läheisesi kotona, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta, eikä taitoa, edes lääkityksen myötä.
Ja kuka kenetkin tunnistaa, niin vuosien kirjoittelujen jälkeen, hyvin moni, ja hyvin moni on ystävä.

yksiomainen** kirjoitti:

Vaitiolovelvollisuus minullakin oli työssäni, mutta ei tässä palstalla. Ja en ole huomannut, että tässä hoitohenkilökuntaa syytetään, jos läheisten sairauksista ja yleensä näistä asioista puhutaan.
Hyvä, että alan ihmisenä, voisit hoitaa läheisesi kotona, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta, eikä taitoa, edes lääkityksen myötä.
Ja kuka kenetkin tunnistaa, niin vuosien kirjoittelujen jälkeen, hyvin moni, ja hyvin moni on ystävä.

Lue lisää

En ainakaan minä haluaisi että omaiseni missään vieraille ihmisille puhuisivat saati jollain keskustelupalstalla kertoilisivat sairauksistani. Kumma perustelu tuo että täällä on kirjoittajilla ystäviä. Voisihan sitä ystävien kanssa kahdenkesken jutella omaisten sairauksista.Ja pitääkö eri mielipide ottaa jonain henkilökohtaisena loukkauksena. Ei ihme että palstalla kirjoittelu on vähentynyt, kun aina asia kääntyy piikittelyyn.
Samaa mieltä olen, että puhukaa ainoastaan itsenne sairauksista mitä tahdotte.

maarit60 kirjoitti:

Kiitos kannustuksestasi.

Kyllähän näistä asioista voi puhua. Ja se, että joku ärsyyntyy, näkyy jokaisessa ketjussa, sanahan on kuitenkin vapaa.

Tuo dementia, mikä on osunut minun läheiselleni, on sairaus, mistä puhutaan paljon ja näytetään tv:ssä ohjelmia. Mutta kuitenkin sen kaiken vasta oppii näkemään, kun sitä seuraa siinä läheisen mukana päivittäin. Kuinka se etenee ja kuinka se rakas läheinen muuttuu sen mukana.

Mutta meidäthän on luotu kestämään hyvin monenlaisia asioita, jostakin aina niitä voimia saa. En kyllä toivoisi kenellekään tuota sairautta, mihin ei mikään lääke vaikuta, se vaan etenee... sinne loppuun saakka.

Hyvää päivänjatkoa ja iloista joulujuhlan valmistelua ja sitä hössötystäkin.

Lue lisää

Siinäkin jokainen voi tehdä omat valintansa !!
Kyllä minusta on kiva silleen vähän hössöttää joulua,ihan pikkuisen.
Tehdä perinteisiä jouluruokia ja leivonnaisia.
Kun aikaa on, voi kaiken suunitella rauhalliseksi, Ilman mitään panikointia!

Muutenkin varustella joulun tuloa....
Eihän sitä tarvitse ryntäillä kaupoissa,, tämän ikäisillä kun on jo monta asiaa ihan kunnossa,,,
Eikä se ole edes joulun tarkoitus se kaupallisuus.
Jokainen voi valita itselleen ja elämäntilanteelleen sopivan muotoisen tavan viettää joulua.
Silloin kaikki ovat yhtä oikeita tapoja !

Siis mukavaa joulun odotusta enemmän tai vähemmän hössöttäville ja ihan kaikkille toisillekin.........!!