Homma lähti alaspäin kuin lehmän häntä peruskoulun tasokursseja poistettaessa
Tiedoksi, että PISA ei mittaa matematiikan osaamista ollenkaan - ainoastaan helppojen päässälaskujen laskukykyä, tyyliin 28 14.
Tällaisissa takeltelevia Suomessa on suorastaan ennätysvähän, mutta niin on oikeasti matematiikkaa osaavia lapsiakin. Kun asiaa viimeksi tutkittiin kansainvälisellä tutkimuksella, Suomi oli siellä häntäpäässä teollisuusmaista.
Tämän jälkeen päätettiin, että tuohon matemaattista osaamista mittaavaan tutkimukseen ei enää osallistutakaan.
http://www.yle.fi/mot/hs070319/kasikirjoitus.htm
Se tutkimus, josta vaietaan, ja joka matemaattista osaamista mittasi ja totesi suomalaislapset surkeiksi, on nimeltään Timss.
Erityisesti Suomesta puuttuu "huippuosaavien" lasten ryhmä matematiikassa. Eli kaikille opetetaan se minimi, ja heikkolahjaisten lasten ehdoilla mennään. Sen jälkeen siis on menty kun tasokurssit poistettiin.
Opetushallituksen akkalauma ei itse hallitse matematiikkaa, ja on järjestänyt peruskouluopetuksen sellaiseksi, että matematiikka on sivuroolissa vain minimaalisen tason täyttävänä pakkopullana.
Tiedoksi, että PISA ei mittaa matematiikan osaamista ollenkaan - ainoastaan helppojen päässälaskujen laskukykyä, tyyliin 28 14.
Tällaisissa takeltelevia Suomessa on suorastaan ennätysvähän, mutta niin on oikeasti matematiikkaa osaavia lapsiakin. Kun asiaa viimeksi tutkittiin kansainvälisellä tutkimuksella, Suomi oli siellä häntäpäässä teollisuusmaista.
Tämän jälkeen päätettiin, että tuohon matemaattista osaamista mittaavaan tutkimukseen ei enää osallistutakaan.
http://www.yle.fi/mot/hs070319/kasikirjoitus.htm
Se tutkimus, josta vaietaan, ja joka matemaattista osaamista mittasi ja totesi suomalaislapset surkeiksi, on nimeltään Timss.
Erityisesti Suomesta puuttuu "huippuosaavien" lasten ryhmä matematiikassa. Eli kaikille opetetaan se minimi, ja heikkolahjaisten lasten ehdoilla mennään. Sen jälkeen siis on menty kun tasokurssit poistettiin.
Opetushallituksen akkalauma ei itse hallitse matematiikkaa, ja on järjestänyt peruskouluopetuksen sellaiseksi, että matematiikka on sivuroolissa vain minimaalisen tason täyttävänä pakkopullana.
Vastaukset 6
Vanhimmat
On se kumma, ettei suurellakaan tuntimäärällä saada näitä meidän lapsosia oppimaan matematiikkaa, jota sentään opetetaan peräti 32 kurssia peruskoulun aikana (vain äidinkieltä on enemmän). En ole siis kanssasi siitä samaa mieltä, että matematiikka olisi kouluissammme jotenkin sivuroolissa! Siitä taas olen samaa mieltä, että jonkinlainen tason mukaan ryhmittely olisi tervetullutta takaisin, ainakin matematiikkaan ja kieliin.
Matematiikan tunneilla edetään niiden heikoimpien oppilaiden vauhdilla, ja jopa he, jotka ovat matemaattisilta kyvyiltään keskitasoa, turhautuvat, saati sitten matemaattisesti lahjakkaat. Eli vain matemaattisesti heikkolahjaisimmat saavat tasoistaan matematiikan opetusta peruskoulussa.
Eli samaa asiaa opetetaan 1-2 viikkoa, ja lahjakkaimmat oppilaat oppivat sen jo silloin kun se selitetään ensimmäisen kerran. Eli suurimman osan niistä ruhtinaallisista matematiikantuntimääristä nämä matemaattisesti lahjakkaimmat istuvat ja kuuntelevat (tai sitten eivät kuuntele) kun opetetaan asioita, jotka he jo osaavat. Eivät he silloin mitään opi. (Paitsi laiskottelemaan.) Minusta tämä on resurssien tuhlausta.
jos luet tekstisi niin siinä on tahatonta komiikkaa. Ei laskun vaikeus todellakaan mittaa vielä lahjakkuuden tai osaamisen ylintä tasoa, mutta tuo helppokin lasku mittaa osaamattomuuden tasoa.
Mielestäni on lohdullista että suurin osa suomalaisista lapsista osaa edes helpohkoja laskuja päässään sen sijaan ettei osaisi mitään tai joku osaa ja toinen ei. Onhan selvää, että niiden 144 maan joukoss ajoissa Pisaa tehdään on koulunkäynti hyvin erilaista ja osa ei käy ollenkaan, mites heidän osaamistaan sitten edes mitataan vai mitataanko vain koulua käyvien ja siltikin tulos jää heikoksi?
Kyllä Pisa on tietty mittari. Jos siinä vuosi vuoden jälkeen pärjää loistavasti niin ei voi olal surkea ja joka tapauksessa muut ovat huonompia. Edelleen lahjakkaat kyllä löytävät ne haasteensa vaikka kaikista ei huippumatemaatikkoja tule eikä edes yritetä. Toinen juttu sitten onkin se, mihin sitä matemaattista lahjakkuuttaan käyttää aikanaan vai käyttääkö lainkaan.
Siinä olen samaa mieltä, että tasokurssien poisto kielissä ja matematiikassa oli huono asia. On mielestäni parempi että oppii omalla tasollaan hyvin asiat sen sijaan, että oppii yleisellä tasolla heikosti. Se on jopa monasti huomattavsti palkitsevampaa kun saa paremman numeron vaikkakin suppeammasta opinosta kuin huonon numeron laajasta. Luultavasti se opitun määrä on ehkä sittenkin suunnilleen sama, mutta riski ettei se ole on isompi. Lisäksi on hyvä että lahjakas opiskelija saa opetella enemmän ja laajemmin jo perusopetuksessa. On aika turhauttavaa jos toiset ei hallitse samaa minkä itse on hallinnut aikoja sitten..
niin matemaattisesti lahjakkaat pääsevät käyttämään älyään tunnilla eikä vain tylsistymään, kun sama yksinkertainen juttu selitetään kymmenennen kerran sille vähemmän matematiikasta kiinnostuneelle. Eikö se olisi kaikkien etujen mukaista, että matematiikassa (ja kielissä) olisi tasoryhmät, silloin kaikilla olisi helpompi olla tunnilla. Vai onko kyse vain rahasta, koska tasoryhmäopetus maksaisi enemmän (saman oppilasmäärän opettaiseen tarvittaisiin enemmän opettajia ja enemmän luokkatiloja).
Jos opettajan kaikki aika menee yksinkertaisen asian opettaiseen, ei hyvälläkään opettajalla jää aikaa huomioida lahjakkaita oppilaita antamalla heille omantasoisia tehtäviä. Suomessa on kummallinen uskomus, että lahjakkaat oppilaat tulevat toimeen omillaan. Lukioon mennään entistä hatarammilla matematiikan tiedoilla ja lukionkin opetusta joudutaan helpottamaan (tai yläkoulun asioita opetetaan lukiossa), koska yläkoulussa on opiskeltu vain perusasiat. Tämä tietotason lasku näkyy myös uusissa yliopisto-opiskelijoissa: matematiikan taso on surkea, ja vielä surkeampi, jos matematiikkaa pitäisi soveltaa johonkin käytännön ongelmaan.
olen samaa mieltä. Olen niitä onnekkaita jotka aikoinaan saivat valita mieluisensa tasokurssit matikassa,ruotsissa ja enkussa. Ja ne tunnit oli parhaimmat, odotin niita aina!! Nyt kun omat lapseni ovat yläkouluiässä, harmittelen tasokurssien puuttumista. Kun piti kaikki aikoinaan tasa-arvoistaa, ei hyväksytty ihmisten erilaisuutta. Tasokursseilla sai jokainen kykyjään vastaavia tehtäviä ja sopivaa opetusta.
Opetusmäärärahoissa pihtaaminen on mielestäni todella lyhytnäköistä politiikkaa. Seuraukset eivät näy heti,vaan vuosien päästä ja niiden korjaaminen (jos korjataan tietysti..) taas vastaavasti kestää aikansa ja tulokset näkyy aikojen kuluttua.
selvinnyt opinnoistaan nk. kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin........ eli ei matikkaa vaan intuitiota, Sama pätee sosiaalisektorilla, tulokset vaan rajummat.