Aukaise sinä silmäni,
että näkisin kätesi jälkesi.
Kuinka olet muovaillut meidät,
kaikki niin erilaisiksi.
Mutta antanut samat tunteet tuntea,
vihan ja rakkauden.
Aukaise sinä korvani,
että kuulisin luomasi äänet.
Kuinka olet meidät luonnut,
kaikki niin erilaisiksi.
Mutta antanut kielen tunteet kertoa,
syytökset ja kiitokset.
Aukaise kaikki minussa,
että tuntisin sinut elämässäni.
Kuinka voisit pelastaa meidät,
kaikki niin erilaiset.
Mutta antaisit vain tuntea,
rakkautta toisiamme kohtaan.
että näkisin kätesi jälkesi.
Kuinka olet muovaillut meidät,
kaikki niin erilaisiksi.
Mutta antanut samat tunteet tuntea,
vihan ja rakkauden.
Aukaise sinä korvani,
että kuulisin luomasi äänet.
Kuinka olet meidät luonnut,
kaikki niin erilaisiksi.
Mutta antanut kielen tunteet kertoa,
syytökset ja kiitokset.
Aukaise kaikki minussa,
että tuntisin sinut elämässäni.
Kuinka voisit pelastaa meidät,
kaikki niin erilaiset.
Mutta antaisit vain tuntea,
rakkautta toisiamme kohtaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olit saanut mahtavan "tatsin" tähän runoon.
Ihan kylmät väreet menevät pitkin selkää.
Puhutteleva, pysähdyttävä.
Olen mykistynyt, enkä muuta voi sanoa kuin:
K i i t o s !