Santtu-koiran

tarina... kirjoitti:

Santtu pieni töpöhäntä vasta oli vauva
kasvoi siitä nopeasti tuli iso hauva

Eloisa ja vilkas oli aina vauhti päällä
touhua ja tohellusta riitti joka säällä

Järki hänen silmistänsä ulospäinkin paistoi
helposti kun vinkulelut kaapistakin haistoi

Nuorena kun vauhtiakin oli joskus liikaa
hiiriä ja oravia maalle mentiin tsiigaa

Kaikenlainen kaivaminen hältä myöskin luontui
monenlaiset mahavaivat siitä sitten juontui..

Uintia ja kalastusta hän myös harrasteli
ajanhengen mukaisesti hetkessä hän eli

Kavereita paljon, oli kotona myös Kuuki
pienten lasten kaverina tunnettu humbuugi

Alakerran Pipposta hän kovastikkin tykkäs
lenkilläkin lähellensä itseänsä lykkäs

Viiteentoista vuoteen mahtuu kyllä kaikenlaista
onhan siinä päiviäkin ettei ruoka maista

Vanhuus se on koirallakin niin kuin ihmisellä
Monenlaista vaivaa löytyy myöskin eläimellä.

Paljon oltiin hoidettu mut viimein koittaa aika
ettei hoito enää auta eikä mikään taika

Ilo sammuu silmästä, ei heilu töpöhäntä
ja muutenkin on olemus nyt ihan vähänläntä

Kuvissa ja muistoissamme mukanamme aina
Kulkee pieni ystävämme, Elämä on laina !!!

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä