Minulla on noin 1,5 vuotias uros koira, joka on suurimman osan aikaa ihan ok. Mutta etenkin ollessaan väsynyt, ei aina malta nukkua, se saa jonkinlaisen ADHD -kohtauksen, jolloin se alkaa haukkua ja purra (menee ihan sekaisin). Se pureminen ei vaikuta siltä, että koira haluaa satuttaa, vaan on enemmänkin "leikkimistä". Koira on pienikokoinen, mutta TODELLA VAHVA 8kg jässikkä, joten koira kyllä halutessaan jyrää alleen.
Olen yrittänyt sitä, että tyrkkään pois ->luulee että leikin. Tai en huomioi mitenkään -> raivostuu kahta kauheammin. Jos yrittää esim nipistää huulesta, ei pysty koska ei yksinkertaisesti ehdi (on sen verran liukas liikkeinen kaveri). Olen myös sitä tehnyt, että pistänyt toiseen huoneeseen rauhottumaan ja sitten päästän sen samaan huoneeseen itseni kanssa; joskus toimii joskus ei. Sitä myös olen yrittänyt, että otan koiran tiukkaan syliin niin kuin pientä lasta rauhoittaisi, mutta ei sekään oikein tehoa.
Mikä siis neuvoksi? Koiran kanssa leikitään paljon, hänellä on leluja mielinmäärin ja myös luita, joten tekemistä löytyy. Koira saa huomiota, joten senkään puutteesta ei luulisi olevan kyse. AUTTAKAA!
Olen yrittänyt sitä, että tyrkkään pois ->luulee että leikin. Tai en huomioi mitenkään -> raivostuu kahta kauheammin. Jos yrittää esim nipistää huulesta, ei pysty koska ei yksinkertaisesti ehdi (on sen verran liukas liikkeinen kaveri). Olen myös sitä tehnyt, että pistänyt toiseen huoneeseen rauhottumaan ja sitten päästän sen samaan huoneeseen itseni kanssa; joskus toimii joskus ei. Sitä myös olen yrittänyt, että otan koiran tiukkaan syliin niin kuin pientä lasta rauhoittaisi, mutta ei sekään oikein tehoa.
Mikä siis neuvoksi? Koiran kanssa leikitään paljon, hänellä on leluja mielinmäärin ja myös luita, joten tekemistä löytyy. Koira saa huomiota, joten senkään puutteesta ei luulisi olevan kyse. AUTTAKAA!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Koirasi luulee olevansa nyt se pomo, eli laittaa sinua 10-0 ja on oikea Äijä. Nyt johtajuus kuntoon ja laumajärjestys kunnolla selväksi, ennen kuin tilanne pahenee ja koira tikkaa kunnolla.
Johtaja syö ensin, kulkee ovista ensin, koira saa ruoan vasta luvan saatuaan, koiralle ja omistajalle paljon, paljon yhteistä puuhaa (lenkkeilyä ja aivotoimintaa) ja koulutusta. Jo tuon johtajuuden kuntoon saaminen auttaa.
Jos hepuleita tulee, niin sylihoito on turvallinen: Eli ota koira tiukasti (satuttamatta kuitenkaan) syliisi, mielellään niin, että se kuulee sydämesi lyönnit eli pää rintaasi vasten. Sitten vaan pidät koiran siinä, vaikka se kuinka rimpuilee ja hötkyilee. Pidät niin kauan, että koira selkeästi rauhoittuu, hoe sille samalla vaikkapa sanaa "rauha". Kun hepulikohtaus on ohi, silittele koiraa ja kehu. Jos hepuli alkaa uudelleen, uusi sylihoito.
Astetta kipakampi palaute on sitten se laumasta eristäminen; eli koira kainaloon ja eristykseen ja ovi kiinni. Ja siellä ollaan niin kauan kunnes kaikki monkuminen ja haukahtelu loppuu. Kun koira on nätisti, päästä se taas ulos huoneesta. Jos hepuli alkaa, toista eristys, mutta pidennä aikaan.
Aika usein riittävän pitkä ja tiivis sylihoito auttaa. Ja tuo riittävän pitkä eristäminen on myös äärimmäisen tehokas keino. Jos koet, että ne eivät auta, niin luultavasti teet jotakin väärin; eli sylihoito- ja eristysaika ovat liian lyhyitä, pidennä aikaa.
Lisäisin tuohon "mamin" tekstiin vielä että käytä yhtä ja samaa metodia. Ei niin että jonain iltana koiraa kielletään suullisesti, seuraavana kokeilet että et huomio mutta kun se ei toimi päätätkin ottaa koiran syliin. Seuraavalla kerralla se rahdataankin eristyksiin.
EI kovin loogista eläimelle joka elää suhteellisen mustavalkoisessa ja yksinkertaisessa maailmassa.
Itse olen omille koirilleni ärähtänyt nuorena jos ovat kehdanneet minua purra ja yksi tapaus oli joka siitä vasta sai kunnon hepulit. Sille käytettiin laumasta erottamista eli toiseen huoneeseen huolimatta siitä että oli neliraajajarrutus. Huom, painoa oli kolme kertaa sinun koirasi:) Mutta auttoi.
Ja vielä tuosta kun kirjoitit että koira saa huomiota eli kyse ei ole sen puutteesta. Kyse onkin siitä että se koiraa saa sitä huomiota, on sellainenkin asia koirien kanssa kuin liika huomio ja liian vähä aktivointi. Eli sen huomion tulisi nuoren pyrkyrin kanssa olla aina sellaista mielekästä puuhaa. Temppujen, tokoliikkeiden opettamista, namupalojen etsimistä, lempilelun etsimistä metsästä,leikkiä sinun kanssasi, mitä vain puuhaa. Muuten sitten koiralle voi välillä olla täysin välinpitämätön. Eli ei vain sellaista lässytystä ja rapsuttelua vaan jotain missä koira saa käyttää päätään ja rakentaa sitä suhdetta sinuun. Näin se oppii kunnioittamaan sinua ja toteaa että hei, toi on hyvä tyyppi, sitä kannattaa totella kun sen kanssa on hauskaa.
terrierissä nuo ominaisuudet luultavasti kuuluvat hintaan, eli kannattaa miettiä se mitä ominaisuuksia kuuluu rotuun, sen alkuperäisen käytön ja käyttäytymisen mukaan, niitä on mielestäni turha yrittää kouluttamalla pois.
Onhan se terrieri :D. Mutta rauhoittumaan päin on jo.