Lusikat

Löysin kirjaston poistomyynnistä kirjat Jan Divis: Silverstämplar från hela världen ja Guldstämplar från hela världen. Niistä pähkäilin tulokseksi saman, että hopeaa ovat. Kiitos kuitenkin. Sitä en tiennyt, eikä kirjassa ollut tuonti- ja vientileimojen eroa. Nämä ovat siis Ruotsiin jostakin tuotu ja jotakin kautta joutuneet Suomeen.

Alkuperämaata en saanut selville, enkä ikää. Sitä täytyy vielä selvittää paremmin. Ehkä kirjastosta löytyy lainattavaksi toinen leimakirja.

Korjaus leimamerkintöihin: numeron 830 (hopeapitoisuuden jälkeen) on kirjain S ei numero 8.

hopeisesti kirjoitti:

Löysin kirjaston poistomyynnistä kirjat Jan Divis: Silverstämplar från hela världen ja Guldstämplar från hela världen. Niistä pähkäilin tulokseksi saman, että hopeaa ovat. Kiitos kuitenkin. Sitä en tiennyt, eikä kirjassa ollut tuonti- ja vientileimojen eroa. Nämä ovat siis Ruotsiin jostakin tuotu ja jotakin kautta joutuneet Suomeen.

Alkuperämaata en saanut selville, enkä ikää. Sitä täytyy vielä selvittää paremmin. Ehkä kirjastosta löytyy lainattavaksi toinen leimakirja.

Korjaus leimamerkintöihin: numeron 830 (hopeapitoisuuden jälkeen) on kirjain S ei numero 8.

Lue lisää

830S viittaa joko ruotsalaiseen, norjalaiseen tai saksalaiseen hopeaan. Tarkista vielä onko kolmen kruunun ympärillä oleva soikio ihan tasainen vai seuraako se enemmän kruunujen ääriviivoja, miten sen nyt paremmin kuvaisi. Ihan tasainen soiko on siis vain tuontileima.

http://www.modernsilver.com/Swedishhallmarks.htm

Sen verran voi sanoa iästä, että ovat 1900-luvun hopeaa.

Juke kirjoitti:

830S viittaa joko ruotsalaiseen, norjalaiseen tai saksalaiseen hopeaan. Tarkista vielä onko kolmen kruunun ympärillä oleva soikio ihan tasainen vai seuraako se enemmän kruunujen ääriviivoja, miten sen nyt paremmin kuvaisi. Ihan tasainen soiko on siis vain tuontileima.

http://www.modernsilver.com/Swedishhallmarks.htm

Sen verran voi sanoa iästä, että ovat 1900-luvun hopeaa.

Lue lisää

Leimoista tuo toinen ylhäältä, eli selkeä soikio ja "mutterin" sisällä S.
Ovat jälkeenpäin leimattuja, koska painanne on syvempi kuin muissa leimoissa. Sekin viittaa tuontiin. Ikäänkuin tarkastus- tai hyväksymisleimoja. -Aitoustakuuleima myyntiä varten.
Jotenkin sellainen jälki, että olisi pantu jokin turhautunut oppipoika mäiskimään leimoja liukuhihnalta ja voimaa on käytetty reilusti. Ei mikään kevyt napautus jätä tuollaista jälkeä. Jotkut leimat ovat jopa meisti kallellaan iskettyjä.

Kirjoistani en löytänyt kirjaimilla NM muita kuin 1700-luvulla USA:ssa vaikuttanut hopeaseppä. Tietääkseni senaikuiset lusikat ovat ohkosempia ja taatusti kuluneempiakin kuin nämä. Senverran olen nähnyt niitä, ettei oikein tyylikään täsmää.
Norjaan kallistuisin ja myös jotain 1900-lukua. Vaikka olisihan se aika kutkuttavaa, jos mentäisiin ajassa kauemmas taaksepäin. Selvitellään asiaa.

En ole vielä käynyt kirjastossa katselemassa muita kirjoja, mutta täytyy lähiaikoina käväistä.

Ps. Ostin tämän täyden tusinan lusikkasarjan 80 senttiä kpl! Olen onnellinen hopeankiilloittaja...

selvästi kirjoitti:

Leimoista tuo toinen ylhäältä, eli selkeä soikio ja "mutterin" sisällä S.
Ovat jälkeenpäin leimattuja, koska painanne on syvempi kuin muissa leimoissa. Sekin viittaa tuontiin. Ikäänkuin tarkastus- tai hyväksymisleimoja. -Aitoustakuuleima myyntiä varten.
Jotenkin sellainen jälki, että olisi pantu jokin turhautunut oppipoika mäiskimään leimoja liukuhihnalta ja voimaa on käytetty reilusti. Ei mikään kevyt napautus jätä tuollaista jälkeä. Jotkut leimat ovat jopa meisti kallellaan iskettyjä.

Kirjoistani en löytänyt kirjaimilla NM muita kuin 1700-luvulla USA:ssa vaikuttanut hopeaseppä. Tietääkseni senaikuiset lusikat ovat ohkosempia ja taatusti kuluneempiakin kuin nämä. Senverran olen nähnyt niitä, ettei oikein tyylikään täsmää.
Norjaan kallistuisin ja myös jotain 1900-lukua. Vaikka olisihan se aika kutkuttavaa, jos mentäisiin ajassa kauemmas taaksepäin. Selvitellään asiaa.

En ole vielä käynyt kirjastossa katselemassa muita kirjoja, mutta täytyy lähiaikoina käväistä.

Ps. Ostin tämän täyden tusinan lusikkasarjan 80 senttiä kpl! Olen onnellinen hopeankiilloittaja...

Lue lisää

830 leimaa aloitettiin käytää 1900-luvulla, eli sen vanhempia eivät ole. Ennen sitä käytettiin muita paino ja pitoisuusmittoja. Aina on ajatuksena hienoa jos löytää vanhempia mutta niitä on niin harvassa ja keräilijät löytää ne nopeasti jos niitä on myynnissä jossakin.

NM leimaa käyttäviä löytyy kyllä paljon muitakin. Uudemmat ovat jopa vaikeimpia löytää.

Juke kirjoitti:

830 leimaa aloitettiin käytää 1900-luvulla, eli sen vanhempia eivät ole. Ennen sitä käytettiin muita paino ja pitoisuusmittoja. Aina on ajatuksena hienoa jos löytää vanhempia mutta niitä on niin harvassa ja keräilijät löytää ne nopeasti jos niitä on myynnissä jossakin.

NM leimaa käyttäviä löytyy kyllä paljon muitakin. Uudemmat ovat jopa vaikeimpia löytää.

Lue lisää

Kyllähän se totta on, ettei ne montaa sukupolvea vanhoja ole. Ihmismieli vaan haluaa haaveilla niin kauan kun ei ole eksaktia faktaa tarjolla... Järki sanoi, että nuo ovat tehdastekoisia, sarjavalmistettuja ja vanhoissa lusikoissa on käsityön jälki.

Niin, kävin pienessä paikalliskirjastossamme ja siellä oli yhdessä kirjassa kirjain N muistaakseni Norrköpingin kaupunkileima ja NM seppä Matias Ny...Ny.. oliko se nyt Nylund vai Nyberg? Pahus kun en kirjannut ylös. Ai niin, ei kannattanut, kun ko hlö oli elänyt 1700-luvulta 1805 asti - muistaakseni. Siis aika ei natsannut. Valitettavasti kirjastomme ei anna tietoa juurikaan Ruotsin ja Suomen ulkopuolisesta maailmasta.

Jatkan hakemista lähikaupungin pääkirjastosta ja odottelen yhden naapurikunnan kirjaston liittymistä omaan kirjastopiiriimme, niin saan lainattua sieltä englanninkielisen leimakirjan koko maailmasta. (Kirja oli jo tiedostoissa, mutta ei vielä kaukolainan piirissä).

Kiitän taas tiedoista. Palaan asiaan kunhan saan lisätietoa.

vain... kirjoitti:

Kyllähän se totta on, ettei ne montaa sukupolvea vanhoja ole. Ihmismieli vaan haluaa haaveilla niin kauan kun ei ole eksaktia faktaa tarjolla... Järki sanoi, että nuo ovat tehdastekoisia, sarjavalmistettuja ja vanhoissa lusikoissa on käsityön jälki.

Niin, kävin pienessä paikalliskirjastossamme ja siellä oli yhdessä kirjassa kirjain N muistaakseni Norrköpingin kaupunkileima ja NM seppä Matias Ny...Ny.. oliko se nyt Nylund vai Nyberg? Pahus kun en kirjannut ylös. Ai niin, ei kannattanut, kun ko hlö oli elänyt 1700-luvulta 1805 asti - muistaakseni. Siis aika ei natsannut. Valitettavasti kirjastomme ei anna tietoa juurikaan Ruotsin ja Suomen ulkopuolisesta maailmasta.

Jatkan hakemista lähikaupungin pääkirjastosta ja odottelen yhden naapurikunnan kirjaston liittymistä omaan kirjastopiiriimme, niin saan lainattua sieltä englanninkielisen leimakirjan koko maailmasta. (Kirja oli jo tiedostoissa, mutta ei vielä kaukolainan piirissä).

Kiitän taas tiedoista. Palaan asiaan kunhan saan lisätietoa.

Lue lisää

NM viittaa Norjaan. Olen itsekin painiskellut vastaavien leimojen kanssa enkä muuta selitystä ole löytänyt