Ostin tusinan kahvilusikoita kirpparilta ja haluaisin tietää mitä materiaalia ne ovat.
Leimassa on
neliössä kirjaimet NM
neliössä numerot 830,8
soikiossa vaakatasossa oleva pikari
stanssattu kirjain N
stanssattu numerot 203
Nämä lyöty samalla voimalla, mutta seuraavat kaksi merkkiä jysäytetty suuremmalla voimalla ilmeisesti jälkeenpäin:
soikiossa kolme kruunua (2 ylhäällä, yksi alla)
kuusikulmaisessa "mutterissa" kirjain S
Olisin kiitollinen jos joku valistunut ja viisaampi voisi auttaa. Yritin katsella netistä leimoja, mutten löytänyt mitään sinnepäinkään.
Hopean värisiä ovat eikä mistään kohtaa kuulla läpi keltainen metalli. Raaputtamaan en ole ruvennut!
Olisin kiitollinen jos joku voisi kertoa myös muuta tietoa mitä leimat kertovat.
Lusikat
hopeaako?
7
1932
Vastaukset
- Juke
Lusikat ovat hopeata, ei tarvitse raaputtaa. 830 tarkoittaa hopepitoisuutta, joka on tavanomainen.
Mikäli kolme kruunua ovat yhtenäisessä soikiossa eikä sellaisessa, jonka reunat kaartuvat kruunujen mukaan niin lusikoissa on ruotsalaiset tuontileimat. S tarkoittaa hopeaa. Alkuperämaa olisi siten jokin muu kuin ruotsi, ehkä saksa.
NM on luultavasti valmistajan leima.- hopeisesti
Löysin kirjaston poistomyynnistä kirjat Jan Divis: Silverstämplar från hela världen ja Guldstämplar från hela världen. Niistä pähkäilin tulokseksi saman, että hopeaa ovat. Kiitos kuitenkin. Sitä en tiennyt, eikä kirjassa ollut tuonti- ja vientileimojen eroa. Nämä ovat siis Ruotsiin jostakin tuotu ja jotakin kautta joutuneet Suomeen.
Alkuperämaata en saanut selville, enkä ikää. Sitä täytyy vielä selvittää paremmin. Ehkä kirjastosta löytyy lainattavaksi toinen leimakirja.
Korjaus leimamerkintöihin: numeron 830 (hopeapitoisuuden jälkeen) on kirjain S ei numero 8. - Juke
hopeisesti kirjoitti:
Löysin kirjaston poistomyynnistä kirjat Jan Divis: Silverstämplar från hela världen ja Guldstämplar från hela världen. Niistä pähkäilin tulokseksi saman, että hopeaa ovat. Kiitos kuitenkin. Sitä en tiennyt, eikä kirjassa ollut tuonti- ja vientileimojen eroa. Nämä ovat siis Ruotsiin jostakin tuotu ja jotakin kautta joutuneet Suomeen.
Alkuperämaata en saanut selville, enkä ikää. Sitä täytyy vielä selvittää paremmin. Ehkä kirjastosta löytyy lainattavaksi toinen leimakirja.
Korjaus leimamerkintöihin: numeron 830 (hopeapitoisuuden jälkeen) on kirjain S ei numero 8.830S viittaa joko ruotsalaiseen, norjalaiseen tai saksalaiseen hopeaan. Tarkista vielä onko kolmen kruunun ympärillä oleva soikio ihan tasainen vai seuraako se enemmän kruunujen ääriviivoja, miten sen nyt paremmin kuvaisi. Ihan tasainen soiko on siis vain tuontileima.
http://www.modernsilver.com/Swedishhallmarks.htm
Sen verran voi sanoa iästä, että ovat 1900-luvun hopeaa. - selvästi
Juke kirjoitti:
830S viittaa joko ruotsalaiseen, norjalaiseen tai saksalaiseen hopeaan. Tarkista vielä onko kolmen kruunun ympärillä oleva soikio ihan tasainen vai seuraako se enemmän kruunujen ääriviivoja, miten sen nyt paremmin kuvaisi. Ihan tasainen soiko on siis vain tuontileima.
http://www.modernsilver.com/Swedishhallmarks.htm
Sen verran voi sanoa iästä, että ovat 1900-luvun hopeaa.Leimoista tuo toinen ylhäältä, eli selkeä soikio ja "mutterin" sisällä S.
Ovat jälkeenpäin leimattuja, koska painanne on syvempi kuin muissa leimoissa. Sekin viittaa tuontiin. Ikäänkuin tarkastus- tai hyväksymisleimoja. -Aitoustakuuleima myyntiä varten.
Jotenkin sellainen jälki, että olisi pantu jokin turhautunut oppipoika mäiskimään leimoja liukuhihnalta ja voimaa on käytetty reilusti. Ei mikään kevyt napautus jätä tuollaista jälkeä. Jotkut leimat ovat jopa meisti kallellaan iskettyjä.
Kirjoistani en löytänyt kirjaimilla NM muita kuin 1700-luvulla USA:ssa vaikuttanut hopeaseppä. Tietääkseni senaikuiset lusikat ovat ohkosempia ja taatusti kuluneempiakin kuin nämä. Senverran olen nähnyt niitä, ettei oikein tyylikään täsmää.
Norjaan kallistuisin ja myös jotain 1900-lukua. Vaikka olisihan se aika kutkuttavaa, jos mentäisiin ajassa kauemmas taaksepäin. Selvitellään asiaa.
En ole vielä käynyt kirjastossa katselemassa muita kirjoja, mutta täytyy lähiaikoina käväistä.
Ps. Ostin tämän täyden tusinan lusikkasarjan 80 senttiä kpl! Olen onnellinen hopeankiilloittaja... - Juke
selvästi kirjoitti:
Leimoista tuo toinen ylhäältä, eli selkeä soikio ja "mutterin" sisällä S.
Ovat jälkeenpäin leimattuja, koska painanne on syvempi kuin muissa leimoissa. Sekin viittaa tuontiin. Ikäänkuin tarkastus- tai hyväksymisleimoja. -Aitoustakuuleima myyntiä varten.
Jotenkin sellainen jälki, että olisi pantu jokin turhautunut oppipoika mäiskimään leimoja liukuhihnalta ja voimaa on käytetty reilusti. Ei mikään kevyt napautus jätä tuollaista jälkeä. Jotkut leimat ovat jopa meisti kallellaan iskettyjä.
Kirjoistani en löytänyt kirjaimilla NM muita kuin 1700-luvulla USA:ssa vaikuttanut hopeaseppä. Tietääkseni senaikuiset lusikat ovat ohkosempia ja taatusti kuluneempiakin kuin nämä. Senverran olen nähnyt niitä, ettei oikein tyylikään täsmää.
Norjaan kallistuisin ja myös jotain 1900-lukua. Vaikka olisihan se aika kutkuttavaa, jos mentäisiin ajassa kauemmas taaksepäin. Selvitellään asiaa.
En ole vielä käynyt kirjastossa katselemassa muita kirjoja, mutta täytyy lähiaikoina käväistä.
Ps. Ostin tämän täyden tusinan lusikkasarjan 80 senttiä kpl! Olen onnellinen hopeankiilloittaja...830 leimaa aloitettiin käytää 1900-luvulla, eli sen vanhempia eivät ole. Ennen sitä käytettiin muita paino ja pitoisuusmittoja. Aina on ajatuksena hienoa jos löytää vanhempia mutta niitä on niin harvassa ja keräilijät löytää ne nopeasti jos niitä on myynnissä jossakin.
NM leimaa käyttäviä löytyy kyllä paljon muitakin. Uudemmat ovat jopa vaikeimpia löytää. - vain...
Juke kirjoitti:
830 leimaa aloitettiin käytää 1900-luvulla, eli sen vanhempia eivät ole. Ennen sitä käytettiin muita paino ja pitoisuusmittoja. Aina on ajatuksena hienoa jos löytää vanhempia mutta niitä on niin harvassa ja keräilijät löytää ne nopeasti jos niitä on myynnissä jossakin.
NM leimaa käyttäviä löytyy kyllä paljon muitakin. Uudemmat ovat jopa vaikeimpia löytää.Kyllähän se totta on, ettei ne montaa sukupolvea vanhoja ole. Ihmismieli vaan haluaa haaveilla niin kauan kun ei ole eksaktia faktaa tarjolla... Järki sanoi, että nuo ovat tehdastekoisia, sarjavalmistettuja ja vanhoissa lusikoissa on käsityön jälki.
Niin, kävin pienessä paikalliskirjastossamme ja siellä oli yhdessä kirjassa kirjain N muistaakseni Norrköpingin kaupunkileima ja NM seppä Matias Ny...Ny.. oliko se nyt Nylund vai Nyberg? Pahus kun en kirjannut ylös. Ai niin, ei kannattanut, kun ko hlö oli elänyt 1700-luvulta 1805 asti - muistaakseni. Siis aika ei natsannut. Valitettavasti kirjastomme ei anna tietoa juurikaan Ruotsin ja Suomen ulkopuolisesta maailmasta.
Jatkan hakemista lähikaupungin pääkirjastosta ja odottelen yhden naapurikunnan kirjaston liittymistä omaan kirjastopiiriimme, niin saan lainattua sieltä englanninkielisen leimakirjan koko maailmasta. (Kirja oli jo tiedostoissa, mutta ei vielä kaukolainan piirissä).
Kiitän taas tiedoista. Palaan asiaan kunhan saan lisätietoa. - Anonyymi
vain... kirjoitti:
Kyllähän se totta on, ettei ne montaa sukupolvea vanhoja ole. Ihmismieli vaan haluaa haaveilla niin kauan kun ei ole eksaktia faktaa tarjolla... Järki sanoi, että nuo ovat tehdastekoisia, sarjavalmistettuja ja vanhoissa lusikoissa on käsityön jälki.
Niin, kävin pienessä paikalliskirjastossamme ja siellä oli yhdessä kirjassa kirjain N muistaakseni Norrköpingin kaupunkileima ja NM seppä Matias Ny...Ny.. oliko se nyt Nylund vai Nyberg? Pahus kun en kirjannut ylös. Ai niin, ei kannattanut, kun ko hlö oli elänyt 1700-luvulta 1805 asti - muistaakseni. Siis aika ei natsannut. Valitettavasti kirjastomme ei anna tietoa juurikaan Ruotsin ja Suomen ulkopuolisesta maailmasta.
Jatkan hakemista lähikaupungin pääkirjastosta ja odottelen yhden naapurikunnan kirjaston liittymistä omaan kirjastopiiriimme, niin saan lainattua sieltä englanninkielisen leimakirjan koko maailmasta. (Kirja oli jo tiedostoissa, mutta ei vielä kaukolainan piirissä).
Kiitän taas tiedoista. Palaan asiaan kunhan saan lisätietoa.NM viittaa Norjaan. Olen itsekin painiskellut vastaavien leimojen kanssa enkä muuta selitystä ole löytänyt
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen markka otettiin käyttöön vuonna 1860
Suomi käytti vuoteen 1840 asti rahayksikkönään rinnakkain Ruotsin riikintaalareita ja Venäjän ruplaa. Tämän jälkeen oli209014"Mä elän vieläkin"
Ikurin turbiini vetäisi taannoin lainabiisin Topin (RIP också) ja kumppaneiden kanssa. Toivottavasti on yläkerrassa kunn213462Yksityinen sektori aiheuttanut Suomen taantuman
Investointien sijasta nostaneet voitot osinkoina omistajille. Ehdotan korjausliikkeenä yksityisen sektorin sosialisoimi402055Kylläpä asiat onkin nyt hyvin verrattuna Sannan aikaan
Sannan aikana aähkön alv oli 10%, nyt 25,5%. Ajatelkaa nytkin pörssisähkö on ilmaista, keskellä talvea! Bensan hinta on111824Pate Mustajärvi on kuollut
Ihan pari tuntia sitten. Että sellaista. https://www.is.fi/viihde/art-2000011715177.html881794Miten ikinä kelpaisin sulle
Sinä saat niiltä muilta naisilta paljon enemmän, mitä minulta... Tai mihin minä olisin valmis. Enkä edes olisi niin tait111264Edes vitamiinit eivät taanneet loputonta elämää
Nimittäin niistä rahaa itselleen taikonut tohtori siirtyi tuonpuoleiseen.241248- 661044
Esko ja Martina viettävät joulua
Entisen avioparin joulunvietto on ylittänyt IS uutiskynnyksen167779- 64761