Lusikat

hopeaako?

Ostin tusinan kahvilusikoita kirpparilta ja haluaisin tietää mitä materiaalia ne ovat.

Leimassa on

neliössä kirjaimet NM
neliössä numerot 830,8
soikiossa vaakatasossa oleva pikari
stanssattu kirjain N
stanssattu numerot 203

Nämä lyöty samalla voimalla, mutta seuraavat kaksi merkkiä jysäytetty suuremmalla voimalla ilmeisesti jälkeenpäin:

soikiossa kolme kruunua (2 ylhäällä, yksi alla)
kuusikulmaisessa "mutterissa" kirjain S

Olisin kiitollinen jos joku valistunut ja viisaampi voisi auttaa. Yritin katsella netistä leimoja, mutten löytänyt mitään sinnepäinkään.

Hopean värisiä ovat eikä mistään kohtaa kuulla läpi keltainen metalli. Raaputtamaan en ole ruvennut!

Olisin kiitollinen jos joku voisi kertoa myös muuta tietoa mitä leimat kertovat.

7

1938

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Juke

      Lusikat ovat hopeata, ei tarvitse raaputtaa. 830 tarkoittaa hopepitoisuutta, joka on tavanomainen.

      Mikäli kolme kruunua ovat yhtenäisessä soikiossa eikä sellaisessa, jonka reunat kaartuvat kruunujen mukaan niin lusikoissa on ruotsalaiset tuontileimat. S tarkoittaa hopeaa. Alkuperämaa olisi siten jokin muu kuin ruotsi, ehkä saksa.

      NM on luultavasti valmistajan leima.

      • hopeisesti

        Löysin kirjaston poistomyynnistä kirjat Jan Divis: Silverstämplar från hela världen ja Guldstämplar från hela världen. Niistä pähkäilin tulokseksi saman, että hopeaa ovat. Kiitos kuitenkin. Sitä en tiennyt, eikä kirjassa ollut tuonti- ja vientileimojen eroa. Nämä ovat siis Ruotsiin jostakin tuotu ja jotakin kautta joutuneet Suomeen.

        Alkuperämaata en saanut selville, enkä ikää. Sitä täytyy vielä selvittää paremmin. Ehkä kirjastosta löytyy lainattavaksi toinen leimakirja.

        Korjaus leimamerkintöihin: numeron 830 (hopeapitoisuuden jälkeen) on kirjain S ei numero 8.


      • Juke
        hopeisesti kirjoitti:

        Löysin kirjaston poistomyynnistä kirjat Jan Divis: Silverstämplar från hela världen ja Guldstämplar från hela världen. Niistä pähkäilin tulokseksi saman, että hopeaa ovat. Kiitos kuitenkin. Sitä en tiennyt, eikä kirjassa ollut tuonti- ja vientileimojen eroa. Nämä ovat siis Ruotsiin jostakin tuotu ja jotakin kautta joutuneet Suomeen.

        Alkuperämaata en saanut selville, enkä ikää. Sitä täytyy vielä selvittää paremmin. Ehkä kirjastosta löytyy lainattavaksi toinen leimakirja.

        Korjaus leimamerkintöihin: numeron 830 (hopeapitoisuuden jälkeen) on kirjain S ei numero 8.

        830S viittaa joko ruotsalaiseen, norjalaiseen tai saksalaiseen hopeaan. Tarkista vielä onko kolmen kruunun ympärillä oleva soikio ihan tasainen vai seuraako se enemmän kruunujen ääriviivoja, miten sen nyt paremmin kuvaisi. Ihan tasainen soiko on siis vain tuontileima.

        http://www.modernsilver.com/Swedishhallmarks.htm

        Sen verran voi sanoa iästä, että ovat 1900-luvun hopeaa.


      • selvästi
        Juke kirjoitti:

        830S viittaa joko ruotsalaiseen, norjalaiseen tai saksalaiseen hopeaan. Tarkista vielä onko kolmen kruunun ympärillä oleva soikio ihan tasainen vai seuraako se enemmän kruunujen ääriviivoja, miten sen nyt paremmin kuvaisi. Ihan tasainen soiko on siis vain tuontileima.

        http://www.modernsilver.com/Swedishhallmarks.htm

        Sen verran voi sanoa iästä, että ovat 1900-luvun hopeaa.

        Leimoista tuo toinen ylhäältä, eli selkeä soikio ja "mutterin" sisällä S.
        Ovat jälkeenpäin leimattuja, koska painanne on syvempi kuin muissa leimoissa. Sekin viittaa tuontiin. Ikäänkuin tarkastus- tai hyväksymisleimoja. -Aitoustakuuleima myyntiä varten.
        Jotenkin sellainen jälki, että olisi pantu jokin turhautunut oppipoika mäiskimään leimoja liukuhihnalta ja voimaa on käytetty reilusti. Ei mikään kevyt napautus jätä tuollaista jälkeä. Jotkut leimat ovat jopa meisti kallellaan iskettyjä.

        Kirjoistani en löytänyt kirjaimilla NM muita kuin 1700-luvulla USA:ssa vaikuttanut hopeaseppä. Tietääkseni senaikuiset lusikat ovat ohkosempia ja taatusti kuluneempiakin kuin nämä. Senverran olen nähnyt niitä, ettei oikein tyylikään täsmää.
        Norjaan kallistuisin ja myös jotain 1900-lukua. Vaikka olisihan se aika kutkuttavaa, jos mentäisiin ajassa kauemmas taaksepäin. Selvitellään asiaa.

        En ole vielä käynyt kirjastossa katselemassa muita kirjoja, mutta täytyy lähiaikoina käväistä.

        Ps. Ostin tämän täyden tusinan lusikkasarjan 80 senttiä kpl! Olen onnellinen hopeankiilloittaja...


      • Juke
        selvästi kirjoitti:

        Leimoista tuo toinen ylhäältä, eli selkeä soikio ja "mutterin" sisällä S.
        Ovat jälkeenpäin leimattuja, koska painanne on syvempi kuin muissa leimoissa. Sekin viittaa tuontiin. Ikäänkuin tarkastus- tai hyväksymisleimoja. -Aitoustakuuleima myyntiä varten.
        Jotenkin sellainen jälki, että olisi pantu jokin turhautunut oppipoika mäiskimään leimoja liukuhihnalta ja voimaa on käytetty reilusti. Ei mikään kevyt napautus jätä tuollaista jälkeä. Jotkut leimat ovat jopa meisti kallellaan iskettyjä.

        Kirjoistani en löytänyt kirjaimilla NM muita kuin 1700-luvulla USA:ssa vaikuttanut hopeaseppä. Tietääkseni senaikuiset lusikat ovat ohkosempia ja taatusti kuluneempiakin kuin nämä. Senverran olen nähnyt niitä, ettei oikein tyylikään täsmää.
        Norjaan kallistuisin ja myös jotain 1900-lukua. Vaikka olisihan se aika kutkuttavaa, jos mentäisiin ajassa kauemmas taaksepäin. Selvitellään asiaa.

        En ole vielä käynyt kirjastossa katselemassa muita kirjoja, mutta täytyy lähiaikoina käväistä.

        Ps. Ostin tämän täyden tusinan lusikkasarjan 80 senttiä kpl! Olen onnellinen hopeankiilloittaja...

        830 leimaa aloitettiin käytää 1900-luvulla, eli sen vanhempia eivät ole. Ennen sitä käytettiin muita paino ja pitoisuusmittoja. Aina on ajatuksena hienoa jos löytää vanhempia mutta niitä on niin harvassa ja keräilijät löytää ne nopeasti jos niitä on myynnissä jossakin.

        NM leimaa käyttäviä löytyy kyllä paljon muitakin. Uudemmat ovat jopa vaikeimpia löytää.


      • vain...
        Juke kirjoitti:

        830 leimaa aloitettiin käytää 1900-luvulla, eli sen vanhempia eivät ole. Ennen sitä käytettiin muita paino ja pitoisuusmittoja. Aina on ajatuksena hienoa jos löytää vanhempia mutta niitä on niin harvassa ja keräilijät löytää ne nopeasti jos niitä on myynnissä jossakin.

        NM leimaa käyttäviä löytyy kyllä paljon muitakin. Uudemmat ovat jopa vaikeimpia löytää.

        Kyllähän se totta on, ettei ne montaa sukupolvea vanhoja ole. Ihmismieli vaan haluaa haaveilla niin kauan kun ei ole eksaktia faktaa tarjolla... Järki sanoi, että nuo ovat tehdastekoisia, sarjavalmistettuja ja vanhoissa lusikoissa on käsityön jälki.

        Niin, kävin pienessä paikalliskirjastossamme ja siellä oli yhdessä kirjassa kirjain N muistaakseni Norrköpingin kaupunkileima ja NM seppä Matias Ny...Ny.. oliko se nyt Nylund vai Nyberg? Pahus kun en kirjannut ylös. Ai niin, ei kannattanut, kun ko hlö oli elänyt 1700-luvulta 1805 asti - muistaakseni. Siis aika ei natsannut. Valitettavasti kirjastomme ei anna tietoa juurikaan Ruotsin ja Suomen ulkopuolisesta maailmasta.

        Jatkan hakemista lähikaupungin pääkirjastosta ja odottelen yhden naapurikunnan kirjaston liittymistä omaan kirjastopiiriimme, niin saan lainattua sieltä englanninkielisen leimakirjan koko maailmasta. (Kirja oli jo tiedostoissa, mutta ei vielä kaukolainan piirissä).

        Kiitän taas tiedoista. Palaan asiaan kunhan saan lisätietoa.


      • Anonyymi
        vain... kirjoitti:

        Kyllähän se totta on, ettei ne montaa sukupolvea vanhoja ole. Ihmismieli vaan haluaa haaveilla niin kauan kun ei ole eksaktia faktaa tarjolla... Järki sanoi, että nuo ovat tehdastekoisia, sarjavalmistettuja ja vanhoissa lusikoissa on käsityön jälki.

        Niin, kävin pienessä paikalliskirjastossamme ja siellä oli yhdessä kirjassa kirjain N muistaakseni Norrköpingin kaupunkileima ja NM seppä Matias Ny...Ny.. oliko se nyt Nylund vai Nyberg? Pahus kun en kirjannut ylös. Ai niin, ei kannattanut, kun ko hlö oli elänyt 1700-luvulta 1805 asti - muistaakseni. Siis aika ei natsannut. Valitettavasti kirjastomme ei anna tietoa juurikaan Ruotsin ja Suomen ulkopuolisesta maailmasta.

        Jatkan hakemista lähikaupungin pääkirjastosta ja odottelen yhden naapurikunnan kirjaston liittymistä omaan kirjastopiiriimme, niin saan lainattua sieltä englanninkielisen leimakirjan koko maailmasta. (Kirja oli jo tiedostoissa, mutta ei vielä kaukolainan piirissä).

        Kiitän taas tiedoista. Palaan asiaan kunhan saan lisätietoa.

        NM viittaa Norjaan. Olen itsekin painiskellut vastaavien leimojen kanssa enkä muuta selitystä ole löytänyt


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Me työeläkeläiset äänestämme SDP:tä

      SDP on luonut koko työeläkejärjestelmän, jonka hedelmistä saamme nyt nauttia. Kansaneläkelaitos on Maalaisliiton tekele,
      Maailman menoa
      209
      5295
    2. SDP on vastuunkantaja, ja siksi suosituin kansan keskuudessa

      Kiusaamiseenkin SDP puuttuu heti sellaisen tultua ilmi. Esimerkiksi persut lakaisevat nämä maton alle ja pahentavat site
      Maailman menoa
      35
      4338
    3. SDP:n johto pesi kätensä häirintäkohusta

      "Suurimman oppositiopuolue SDP:n johto olisi todennäköisimmin halunnut vaieta puolueen ympärillä velloneen häirintäkohun
      Maailman menoa
      49
      4057
    4. Persut on Suomen mamutuspuolue nro 1.

      Heti ensimmäisenä persuvuonna 2015 maahantoivat Suomeen 35 tuhatta kunniavierastaan. Tuoreimpana persuvuonna 2025 pers
      Maailman menoa
      26
      3839
    5. Punavihreät puolueet haluavat Suomeen satoja tuhansia kehitysmaalaisia

      SDP, vihreät ja vassarit haluavat nostaa esim. pakolaiskiintiötä todella paljon. Orpon hallituksen aikana maahanmuutto
      Maailman menoa
      31
      3776
    6. Eikö tunnukin kamalalta, kun en

      anna periksi vaikka parhaasi olet tehnyt antaaksesi täystyrmäyksen? Ja kyllähän minä monta iskua olen saanut ja maannut
      Ikävä
      81
      3746
    7. SDP on selvästi paras valinta äänestyskopissa

      Puolueella on arvomaailma kohdallaan, sillä on hyvä CV itsenäisen Suomen historiassa vastuunkantajana ja hyvinvointivalt
      Maailman menoa
      67
      3633
    8. Tytti Tuppurainen ollut aivan sekaisin viime päivinä

      Pitäis varmaan tehdä huumetesti sille. "– SDP:n Tytti Tuppurainen väittää kirkkain silmin ja Antti Lindtman vierellään
      Maailman menoa
      35
      2912
    9. Kenen juontajan pitäisi voittaa tänään Kultainen Venla? Ehdolla Pimiä, Holma ja Vaaherkumpu

      Kultainen Venla gaalassa jaetaan tänään tv-alan palkintoja. Yksi suosituimmista kategorioista on Juontaja. Vappu Pimiä
      Suomalaiset julkkikset
      106
      2420
    10. SDP:n selitykset ontuu pahasti - "On käsitelty heti, mutta kukaan ei tiedä"

      Kokoomuslaiset pistää taas demareita nippuun. Tuppuraisen mukaan mukaan SDP:n useat ahdistelutapaukset on käsitelty het
      Maailman menoa
      41
      2366
    Aihe