Ostin tusinan kahvilusikoita kirpparilta ja haluaisin tietää mitä materiaalia ne ovat.
Leimassa on
neliössä kirjaimet NM
neliössä numerot 830,8
soikiossa vaakatasossa oleva pikari
stanssattu kirjain N
stanssattu numerot 203
Nämä lyöty samalla voimalla, mutta seuraavat kaksi merkkiä jysäytetty suuremmalla voimalla ilmeisesti jälkeenpäin:
soikiossa kolme kruunua (2 ylhäällä, yksi alla)
kuusikulmaisessa "mutterissa" kirjain S
Olisin kiitollinen jos joku valistunut ja viisaampi voisi auttaa. Yritin katsella netistä leimoja, mutten löytänyt mitään sinnepäinkään.
Hopean värisiä ovat eikä mistään kohtaa kuulla läpi keltainen metalli. Raaputtamaan en ole ruvennut!
Olisin kiitollinen jos joku voisi kertoa myös muuta tietoa mitä leimat kertovat.
Lusikat
7
1952
Vastaukset
- Juke
Lusikat ovat hopeata, ei tarvitse raaputtaa. 830 tarkoittaa hopepitoisuutta, joka on tavanomainen.
Mikäli kolme kruunua ovat yhtenäisessä soikiossa eikä sellaisessa, jonka reunat kaartuvat kruunujen mukaan niin lusikoissa on ruotsalaiset tuontileimat. S tarkoittaa hopeaa. Alkuperämaa olisi siten jokin muu kuin ruotsi, ehkä saksa.
NM on luultavasti valmistajan leima.- hopeisesti
Löysin kirjaston poistomyynnistä kirjat Jan Divis: Silverstämplar från hela världen ja Guldstämplar från hela världen. Niistä pähkäilin tulokseksi saman, että hopeaa ovat. Kiitos kuitenkin. Sitä en tiennyt, eikä kirjassa ollut tuonti- ja vientileimojen eroa. Nämä ovat siis Ruotsiin jostakin tuotu ja jotakin kautta joutuneet Suomeen.
Alkuperämaata en saanut selville, enkä ikää. Sitä täytyy vielä selvittää paremmin. Ehkä kirjastosta löytyy lainattavaksi toinen leimakirja.
Korjaus leimamerkintöihin: numeron 830 (hopeapitoisuuden jälkeen) on kirjain S ei numero 8. - Juke
hopeisesti kirjoitti:
Löysin kirjaston poistomyynnistä kirjat Jan Divis: Silverstämplar från hela världen ja Guldstämplar från hela världen. Niistä pähkäilin tulokseksi saman, että hopeaa ovat. Kiitos kuitenkin. Sitä en tiennyt, eikä kirjassa ollut tuonti- ja vientileimojen eroa. Nämä ovat siis Ruotsiin jostakin tuotu ja jotakin kautta joutuneet Suomeen.
Alkuperämaata en saanut selville, enkä ikää. Sitä täytyy vielä selvittää paremmin. Ehkä kirjastosta löytyy lainattavaksi toinen leimakirja.
Korjaus leimamerkintöihin: numeron 830 (hopeapitoisuuden jälkeen) on kirjain S ei numero 8.830S viittaa joko ruotsalaiseen, norjalaiseen tai saksalaiseen hopeaan. Tarkista vielä onko kolmen kruunun ympärillä oleva soikio ihan tasainen vai seuraako se enemmän kruunujen ääriviivoja, miten sen nyt paremmin kuvaisi. Ihan tasainen soiko on siis vain tuontileima.
http://www.modernsilver.com/Swedishhallmarks.htm
Sen verran voi sanoa iästä, että ovat 1900-luvun hopeaa. - selvästi
Juke kirjoitti:
830S viittaa joko ruotsalaiseen, norjalaiseen tai saksalaiseen hopeaan. Tarkista vielä onko kolmen kruunun ympärillä oleva soikio ihan tasainen vai seuraako se enemmän kruunujen ääriviivoja, miten sen nyt paremmin kuvaisi. Ihan tasainen soiko on siis vain tuontileima.
http://www.modernsilver.com/Swedishhallmarks.htm
Sen verran voi sanoa iästä, että ovat 1900-luvun hopeaa.Leimoista tuo toinen ylhäältä, eli selkeä soikio ja "mutterin" sisällä S.
Ovat jälkeenpäin leimattuja, koska painanne on syvempi kuin muissa leimoissa. Sekin viittaa tuontiin. Ikäänkuin tarkastus- tai hyväksymisleimoja. -Aitoustakuuleima myyntiä varten.
Jotenkin sellainen jälki, että olisi pantu jokin turhautunut oppipoika mäiskimään leimoja liukuhihnalta ja voimaa on käytetty reilusti. Ei mikään kevyt napautus jätä tuollaista jälkeä. Jotkut leimat ovat jopa meisti kallellaan iskettyjä.
Kirjoistani en löytänyt kirjaimilla NM muita kuin 1700-luvulla USA:ssa vaikuttanut hopeaseppä. Tietääkseni senaikuiset lusikat ovat ohkosempia ja taatusti kuluneempiakin kuin nämä. Senverran olen nähnyt niitä, ettei oikein tyylikään täsmää.
Norjaan kallistuisin ja myös jotain 1900-lukua. Vaikka olisihan se aika kutkuttavaa, jos mentäisiin ajassa kauemmas taaksepäin. Selvitellään asiaa.
En ole vielä käynyt kirjastossa katselemassa muita kirjoja, mutta täytyy lähiaikoina käväistä.
Ps. Ostin tämän täyden tusinan lusikkasarjan 80 senttiä kpl! Olen onnellinen hopeankiilloittaja... - Juke
selvästi kirjoitti:
Leimoista tuo toinen ylhäältä, eli selkeä soikio ja "mutterin" sisällä S.
Ovat jälkeenpäin leimattuja, koska painanne on syvempi kuin muissa leimoissa. Sekin viittaa tuontiin. Ikäänkuin tarkastus- tai hyväksymisleimoja. -Aitoustakuuleima myyntiä varten.
Jotenkin sellainen jälki, että olisi pantu jokin turhautunut oppipoika mäiskimään leimoja liukuhihnalta ja voimaa on käytetty reilusti. Ei mikään kevyt napautus jätä tuollaista jälkeä. Jotkut leimat ovat jopa meisti kallellaan iskettyjä.
Kirjoistani en löytänyt kirjaimilla NM muita kuin 1700-luvulla USA:ssa vaikuttanut hopeaseppä. Tietääkseni senaikuiset lusikat ovat ohkosempia ja taatusti kuluneempiakin kuin nämä. Senverran olen nähnyt niitä, ettei oikein tyylikään täsmää.
Norjaan kallistuisin ja myös jotain 1900-lukua. Vaikka olisihan se aika kutkuttavaa, jos mentäisiin ajassa kauemmas taaksepäin. Selvitellään asiaa.
En ole vielä käynyt kirjastossa katselemassa muita kirjoja, mutta täytyy lähiaikoina käväistä.
Ps. Ostin tämän täyden tusinan lusikkasarjan 80 senttiä kpl! Olen onnellinen hopeankiilloittaja...830 leimaa aloitettiin käytää 1900-luvulla, eli sen vanhempia eivät ole. Ennen sitä käytettiin muita paino ja pitoisuusmittoja. Aina on ajatuksena hienoa jos löytää vanhempia mutta niitä on niin harvassa ja keräilijät löytää ne nopeasti jos niitä on myynnissä jossakin.
NM leimaa käyttäviä löytyy kyllä paljon muitakin. Uudemmat ovat jopa vaikeimpia löytää. - vain...
Juke kirjoitti:
830 leimaa aloitettiin käytää 1900-luvulla, eli sen vanhempia eivät ole. Ennen sitä käytettiin muita paino ja pitoisuusmittoja. Aina on ajatuksena hienoa jos löytää vanhempia mutta niitä on niin harvassa ja keräilijät löytää ne nopeasti jos niitä on myynnissä jossakin.
NM leimaa käyttäviä löytyy kyllä paljon muitakin. Uudemmat ovat jopa vaikeimpia löytää.Kyllähän se totta on, ettei ne montaa sukupolvea vanhoja ole. Ihmismieli vaan haluaa haaveilla niin kauan kun ei ole eksaktia faktaa tarjolla... Järki sanoi, että nuo ovat tehdastekoisia, sarjavalmistettuja ja vanhoissa lusikoissa on käsityön jälki.
Niin, kävin pienessä paikalliskirjastossamme ja siellä oli yhdessä kirjassa kirjain N muistaakseni Norrköpingin kaupunkileima ja NM seppä Matias Ny...Ny.. oliko se nyt Nylund vai Nyberg? Pahus kun en kirjannut ylös. Ai niin, ei kannattanut, kun ko hlö oli elänyt 1700-luvulta 1805 asti - muistaakseni. Siis aika ei natsannut. Valitettavasti kirjastomme ei anna tietoa juurikaan Ruotsin ja Suomen ulkopuolisesta maailmasta.
Jatkan hakemista lähikaupungin pääkirjastosta ja odottelen yhden naapurikunnan kirjaston liittymistä omaan kirjastopiiriimme, niin saan lainattua sieltä englanninkielisen leimakirjan koko maailmasta. (Kirja oli jo tiedostoissa, mutta ei vielä kaukolainan piirissä).
Kiitän taas tiedoista. Palaan asiaan kunhan saan lisätietoa. - Anonyymi
vain... kirjoitti:
Kyllähän se totta on, ettei ne montaa sukupolvea vanhoja ole. Ihmismieli vaan haluaa haaveilla niin kauan kun ei ole eksaktia faktaa tarjolla... Järki sanoi, että nuo ovat tehdastekoisia, sarjavalmistettuja ja vanhoissa lusikoissa on käsityön jälki.
Niin, kävin pienessä paikalliskirjastossamme ja siellä oli yhdessä kirjassa kirjain N muistaakseni Norrköpingin kaupunkileima ja NM seppä Matias Ny...Ny.. oliko se nyt Nylund vai Nyberg? Pahus kun en kirjannut ylös. Ai niin, ei kannattanut, kun ko hlö oli elänyt 1700-luvulta 1805 asti - muistaakseni. Siis aika ei natsannut. Valitettavasti kirjastomme ei anna tietoa juurikaan Ruotsin ja Suomen ulkopuolisesta maailmasta.
Jatkan hakemista lähikaupungin pääkirjastosta ja odottelen yhden naapurikunnan kirjaston liittymistä omaan kirjastopiiriimme, niin saan lainattua sieltä englanninkielisen leimakirjan koko maailmasta. (Kirja oli jo tiedostoissa, mutta ei vielä kaukolainan piirissä).
Kiitän taas tiedoista. Palaan asiaan kunhan saan lisätietoa.NM viittaa Norjaan. Olen itsekin painiskellut vastaavien leimojen kanssa enkä muuta selitystä ole löytänyt
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Elikkä Riikka Purra ei kannusta Suomea edes euroviisuissa
Sellaista on persujen "isänmaallisuus", oma kansa viimeiseksi ja ulkomaalaiset ensimmäisiksi. https://www.iltalehti.fi/1852719- 1642539
Victoria-tytär, 16, vertaa Martina Aitolehteä ja Esko Eerikäistä: "Iskä on enemmän..."
Martina Aitolehti ja Esko Eerikäinen ovat ex-pari ja heillä on yksi yhteinen tytär, Victoria. Eerikäinen oli Huomenta Su1182227Riikka: 3 euron bensa, Ruotsi: bensavero jopa alle EU-minimin
Eipä vaan suomalainen autoilija saa kaikkien rakastamalta Riikalta sympatiaa. Ruotsissa on eri meininki, siellä diskutee612084Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki
"Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."31739"UKRAINA HYÖKKÄÄ LATVIAN ÖLJYVARASTOON JA JUNAAN"!!!
"MATKUSTAJAJUNA SAI UKRAINALAISLENNOKEISTA VAKAVIA VAURIOITA"!!!591454Hilma Hallo-ahon kuvat julki - kiistää SSK ryhmän nimen merkityksen
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon tyttären ympärille on noussut skandaali. Lehdistö sai selville Hilma Hallo-ahon kuu2051440Miten kestätte tyhmiä?
Miten usein turhaudutte tai suututte ihmisiin, joilla on matala älykkyys? Minulla tätä tapahtuu useita kertoja viikossa2261173Sofia Belorf rehellisenä suhteen alusta Jeff-miljonäärirakkaaseen: "Hän ei..."
Sofia Belórfin elämä on tapetilla Sofia Bling Bling Dubai -realityssä. Näyttävien puitteiden rinnalla Belórf avaa elämää931148Äänestän seuraavissa eduskuntavaaleissa persuja.
Persut on ainoa puolue, joka aidosti vastustaa islamisaatiota Suomessa.3701073