ekat lasit, silmälääkäri vai optikko?

Mulla vaan tilanne paheni lasien myötä, kun on niin eripariset silmät -1 ja 2,5. Tulee vaan "epätodellinen olo" lasit päässä, tosi vaikeeta pitää niitä. Hyvinhän aloittajan pitäisi nähdä ilman lasejakin ellei sitten ole paljon hajataittoa. Se on jännä, että kauas näen selkeästi huonommin silmälläni, vaikka eikös sen pitäisi olla toisinpäin..

Ainakin mun eripariset silmät vaan "pelästytti" nuoren optikon ja heti lähetti silmälääkärille:)

Mistä se optikko tietää mikä silmä on sairas? Miten optikko huomaa poikkeavaa jos optikko ei edes osaa silmää tutkia saatika arvioida mikä on poikkeavaa?

taas sama virsi kirjoitti:

Mistä se optikko tietää mikä silmä on sairas? Miten optikko huomaa poikkeavaa jos optikko ei edes osaa silmää tutkia saatika arvioida mikä on poikkeavaa?

Jos silmät ovat ulkoisessa tarkastelussa normaalit, anamnesiksessa ei ilmene silmiin vaikuttavia yleissairauksia tai sukurasitteita, näöntarkkuus nousee lasikorjauksella tai ilman normaaliksi, silmien yhteisnäkö toimii, punaheijaste on kirkas, mikroskoopilla status normaali ja silmänpaineet normaalilla tasolla, ei liene mitään syytä passittaa silmälääkärille monin verroin kalliimpaan ja suurelta osin SAMANLAISEEN tutkimukseen. Nämä kaikki em. on mahdollista selvittää optikon tarkastuksessa. Missä olet mahtanut käydä näöntarkastuksessa, jos optikko "ei osaa silmää tutkia"?

ilmenee mm. kirjoitti:

Jos silmät ovat ulkoisessa tarkastelussa normaalit, anamnesiksessa ei ilmene silmiin vaikuttavia yleissairauksia tai sukurasitteita, näöntarkkuus nousee lasikorjauksella tai ilman normaaliksi, silmien yhteisnäkö toimii, punaheijaste on kirkas, mikroskoopilla status normaali ja silmänpaineet normaalilla tasolla, ei liene mitään syytä passittaa silmälääkärille monin verroin kalliimpaan ja suurelta osin SAMANLAISEEN tutkimukseen. Nämä kaikki em. on mahdollista selvittää optikon tarkastuksessa. Missä olet mahtanut käydä näöntarkastuksessa, jos optikko "ei osaa silmää tutkia"?

Lue lisää

Mikä lienee optikon koulutuksella ns. silmiin vaikuttava yleissairaus? Yleissairaudet eivät taida kuulua optikon koulutukseen.

Normaali näöntarkkuus kertoo vain aivan keskeisen verkkokalvon millimetrin kymmenesosan toiminnasta. Silmässä voi olla sentin kokoinen kasvain eikä optikko huomaa tutkimuksessaan mitään poikkeavaa.

Mitä optikko sanoo -6,0 D likinäköisen silmälääkäritarkastuksen tarpeellisuudesta jos näöntarkkuus on normaali? Entä -4,0 D tai -2,0 D? Onko tarvetta tutkia verkkokalvo ohentumien tai oireettomien reikien varalta? Olisi ihan mielenkiintoista kuulla jotenkin perusteltu mielipide.

Punaheijaste on varsin karkea minkään mittari...

Optikko ei tunne sarveiskalvonkaan sairauksia eikä voi todeta statusta normaaliksi, vain todeta ettei huomaa koulutuksensa pohjalta poikkevaa. On aivan selvä ettei optikon koulutus riitä näennäisesti terveen sarveiskalvon luokittelemiseksi terveeksi.

Silmänpaineen mittaamisen ei edes pitäisi kuulua optikolle, sillä kaikista glaukoomapotilaista vain puolella paine on koskaan ollut poikkeava ja näin surkeaa seulontamenetelmää ei missään nimessä saisi käyttää yksinään eikä mihinkään optikon käytettävissä oleviin tutkimuksiin yhdistettynäkään.

Minäkin voin koeajaa autosi, nostaa sen tunkilla ylös, koputella ja vääntää sieltä täältä ja antaa siitä arvion, luulen Autotohtorin arvion olevan moninverroin paremman vaikka ulkoisesti näyttäisin tekevän samoja asioita. Se on se koulutusero, jos nyt jäi epäselväksi.

Tutkiminen eri asiat kirjoitti:

Mikä lienee optikon koulutuksella ns. silmiin vaikuttava yleissairaus? Yleissairaudet eivät taida kuulua optikon koulutukseen.

Normaali näöntarkkuus kertoo vain aivan keskeisen verkkokalvon millimetrin kymmenesosan toiminnasta. Silmässä voi olla sentin kokoinen kasvain eikä optikko huomaa tutkimuksessaan mitään poikkeavaa.

Mitä optikko sanoo -6,0 D likinäköisen silmälääkäritarkastuksen tarpeellisuudesta jos näöntarkkuus on normaali? Entä -4,0 D tai -2,0 D? Onko tarvetta tutkia verkkokalvo ohentumien tai oireettomien reikien varalta? Olisi ihan mielenkiintoista kuulla jotenkin perusteltu mielipide.

Punaheijaste on varsin karkea minkään mittari...

Optikko ei tunne sarveiskalvonkaan sairauksia eikä voi todeta statusta normaaliksi, vain todeta ettei huomaa koulutuksensa pohjalta poikkevaa. On aivan selvä ettei optikon koulutus riitä näennäisesti terveen sarveiskalvon luokittelemiseksi terveeksi.

Silmänpaineen mittaamisen ei edes pitäisi kuulua optikolle, sillä kaikista glaukoomapotilaista vain puolella paine on koskaan ollut poikkeava ja näin surkeaa seulontamenetelmää ei missään nimessä saisi käyttää yksinään eikä mihinkään optikon käytettävissä oleviin tutkimuksiin yhdistettynäkään.

Minäkin voin koeajaa autosi, nostaa sen tunkilla ylös, koputella ja vääntää sieltä täältä ja antaa siitä arvion, luulen Autotohtorin arvion olevan moninverroin paremman vaikka ulkoisesti näyttäisin tekevän samoja asioita. Se on se koulutusero, jos nyt jäi epäselväksi.

Lue lisää

Tiedätkö eron terveyden- ja sairaanhoidossa? En väitäkään, että optikko olisi oikea henkilö tutkimaan ja toteamaan silmäsairauksia. Ne ovat ehdottomasti silmälääkärin heiniä. Mutta on täysin typerää väittää, ettei optikon tarkastus riittäisi oireettomille ja edellä mainitsemani tutkimukset "läpäiseville" silmille. Vai suositteletko kenties aivojen magneettikuvaustakin säännöllisesti ihan vain varmuuden vuoksi?

Silmälääkärin tarkastus on toki paikallaan säännöllisesti (nuorilla esim. 5 vuoden ja vanhemmilla 2-3 vuoden välein), mutta on turhaa juoksuttaa tervesilmäisiä silmälääkärillä pelkkää lasireseptiä varten. Eivät silmälääkäreiden resurssit nykyisellä määrällä siihen edes riittäisikään.

Koulutusero optikon ja silmälääkärin välillä on minulle kyllä täysin selvä: optikko tutkii terveitä silmiä ja lääkäri sairaita. Ja tuskin kannattaa lähteä ajatuksesta, että kaikki silmät ovat sairaita, kunnes toisin todistetaan. :)

Kerro toki, mistä olet saanut epäluulosi optikoiden koulutusta ja pätevyyttä kohtaan.

sairaanhoito kirjoitti:

Tiedätkö eron terveyden- ja sairaanhoidossa? En väitäkään, että optikko olisi oikea henkilö tutkimaan ja toteamaan silmäsairauksia. Ne ovat ehdottomasti silmälääkärin heiniä. Mutta on täysin typerää väittää, ettei optikon tarkastus riittäisi oireettomille ja edellä mainitsemani tutkimukset "läpäiseville" silmille. Vai suositteletko kenties aivojen magneettikuvaustakin säännöllisesti ihan vain varmuuden vuoksi?

Silmälääkärin tarkastus on toki paikallaan säännöllisesti (nuorilla esim. 5 vuoden ja vanhemmilla 2-3 vuoden välein), mutta on turhaa juoksuttaa tervesilmäisiä silmälääkärillä pelkkää lasireseptiä varten. Eivät silmälääkäreiden resurssit nykyisellä määrällä siihen edes riittäisikään.

Koulutusero optikon ja silmälääkärin välillä on minulle kyllä täysin selvä: optikko tutkii terveitä silmiä ja lääkäri sairaita. Ja tuskin kannattaa lähteä ajatuksesta, että kaikki silmät ovat sairaita, kunnes toisin todistetaan. :)

Kerro toki, mistä olet saanut epäluulosi optikoiden koulutusta ja pätevyyttä kohtaan.

Lue lisää

Viestisi paljastaa ettet ilmeisesti oikeasti tiedä asiasta kovin paljoa. Vedät jopa eron terveyden- ja sairaudenhoitoon??? Ja terveeksi julistaa kuka? Tutkittava itse vai optikko? Ja millä koulutuksella???

Hei, optikko osaa juuri ja juuri katsoa sarveiskalvoa mikroskoopilla lähinnä piilolasikoulutuksensa ansiosta. Mitään sairauksia optikko ei osaa todeta, valitan. Silmän pituus on noin 22-24 mm ja sarveiskalvo on 0,5 mm paksu, syvemmälle optikko ei osaa silmää arvioida. Vai väittääkö joku optikko osaavansa arvioida silmän syvempiä rakenteita niin että voi sanoa ettei todellakaan ole asiaa silmälääkärille? Ja eihän optikko osaa katsoa silmänpohjaa! Ei osaa kun ei kuulu koulutukseen. Ei katso näköhermoa, ei keskeisen näön aluetta, ei verkkokalvon reunaosia saatika arvioida onko niissä jotain poikkeavaa! Optikko tekee eri työtä kuin silmälääkäri, senhän nyt varmasti jokainen käsittää jo nimikkeen erilaisuudesta.

On TODELLA typerää väittää että optikon tarkastus ja mainitsemasi "tutkimukset" riittäisivät. Ja magneettikuvausvertaus oli aivan käsittämätön, miten ihmeessä se tähän liittyy? Asioiden mittakaava ei nyt ole hallussa.

Ja sitten yhtäkkiä olet kuitenkin sitä mieltä että nuorille silmälääkärintarkastukset 5 vuoden välein. No, ensikirjoittajahan oli reilu 20-v eikä koskaan ollut käynyt silmälääkärillä. Milloin siis pitää aloittaa? Ja miksi ihmeessä pitäisi käydä 5 vuoden välein silmälääkärillä jos kerran läpäisee optikon tarkastuksen ja yo. hienot "tutkimukset"? Eihän siellä silmälääkärillä käydä sen lasireseptin takia!!! Lasiresepti jos joku on optikon osaamisalueella mutta kyllä se nyt siihen tahtoo jäädä.

"Optikko tutkii terveet ja silmälääkäri sairaat." Ja sinäkö jaat ihmiset terveisiin ja sairaisiin? Tutkittava itse? Optikko yo. menetelmillään?

Luotan täysin optikoiden taitoon omalla alallaan. On vain erittäin keskeistä käsittää mitä osaa silmästä optikko tutkii ja mihin optikon koulutus riittää.

Sairaat? kirjoitti:

Viestisi paljastaa ettet ilmeisesti oikeasti tiedä asiasta kovin paljoa. Vedät jopa eron terveyden- ja sairaudenhoitoon??? Ja terveeksi julistaa kuka? Tutkittava itse vai optikko? Ja millä koulutuksella???

Hei, optikko osaa juuri ja juuri katsoa sarveiskalvoa mikroskoopilla lähinnä piilolasikoulutuksensa ansiosta. Mitään sairauksia optikko ei osaa todeta, valitan. Silmän pituus on noin 22-24 mm ja sarveiskalvo on 0,5 mm paksu, syvemmälle optikko ei osaa silmää arvioida. Vai väittääkö joku optikko osaavansa arvioida silmän syvempiä rakenteita niin että voi sanoa ettei todellakaan ole asiaa silmälääkärille? Ja eihän optikko osaa katsoa silmänpohjaa! Ei osaa kun ei kuulu koulutukseen. Ei katso näköhermoa, ei keskeisen näön aluetta, ei verkkokalvon reunaosia saatika arvioida onko niissä jotain poikkeavaa! Optikko tekee eri työtä kuin silmälääkäri, senhän nyt varmasti jokainen käsittää jo nimikkeen erilaisuudesta.

On TODELLA typerää väittää että optikon tarkastus ja mainitsemasi "tutkimukset" riittäisivät. Ja magneettikuvausvertaus oli aivan käsittämätön, miten ihmeessä se tähän liittyy? Asioiden mittakaava ei nyt ole hallussa.

Ja sitten yhtäkkiä olet kuitenkin sitä mieltä että nuorille silmälääkärintarkastukset 5 vuoden välein. No, ensikirjoittajahan oli reilu 20-v eikä koskaan ollut käynyt silmälääkärillä. Milloin siis pitää aloittaa? Ja miksi ihmeessä pitäisi käydä 5 vuoden välein silmälääkärillä jos kerran läpäisee optikon tarkastuksen ja yo. hienot "tutkimukset"? Eihän siellä silmälääkärillä käydä sen lasireseptin takia!!! Lasiresepti jos joku on optikon osaamisalueella mutta kyllä se nyt siihen tahtoo jäädä.

"Optikko tutkii terveet ja silmälääkäri sairaat." Ja sinäkö jaat ihmiset terveisiin ja sairaisiin? Tutkittava itse? Optikko yo. menetelmillään?

Luotan täysin optikoiden taitoon omalla alallaan. On vain erittäin keskeistä käsittää mitä osaa silmästä optikko tutkii ja mihin optikon koulutus riittää.

Lue lisää

Tiukalla aikataulutuksella ei valitettavasti silmän rakenteita "perus" silmälääkärin tarkastuksessakaan taatusti tutkita. Keskeisen alueen noin 5-6 milj. tappisolua. Lisäksi tulisi periferian 120 milj. sauvaa. Kammiokulman suuruus sekä näkökenttätutkimus lisänä rasituskokeet mahdollisen silmänpainetaudin arvioimiseksi painemittauksen lisäksi.
Vain muutaman mainitakseni...

Enemmän homma taitaa perustua "vanhat arvot ja vartti päälle", silmälasimääräys kouraan ja kassan kautta...KIITOS !
-Katsellaan sitten puolen vuoden kuluttua uudelleen...

Perustan olettamukseni niihin lyhyen työrupeamani aikana näkemiini kaihilöydöksiin, joita ei puolen vuoden takaisessa silmälääkäritutkimuksissa ole asiakkaan ilmoituksen mukaan huomattu. Onhan se kaihi joskus ärhäkkä, mutta mutta...
Hankalampia hommia, mm. melanooma sekä aivokasvain on tarttunut omaan harvaan haaviin.

Uskon vakaasti että optikon perustyökaluihin mikroskoopin lisäksi nykyisellään kuuluu sekä skiaskooppi että oftalmoskooppi joiden avulla epäilyttävät tapaukset voidaan ohjata hyvissä ajoin ammattiauttajalle, asiansa osaavan silmälääkärin pakeille.

Toinen torvi kirjoitti:

Tiukalla aikataulutuksella ei valitettavasti silmän rakenteita "perus" silmälääkärin tarkastuksessakaan taatusti tutkita. Keskeisen alueen noin 5-6 milj. tappisolua. Lisäksi tulisi periferian 120 milj. sauvaa. Kammiokulman suuruus sekä näkökenttätutkimus lisänä rasituskokeet mahdollisen silmänpainetaudin arvioimiseksi painemittauksen lisäksi.
Vain muutaman mainitakseni...

Enemmän homma taitaa perustua "vanhat arvot ja vartti päälle", silmälasimääräys kouraan ja kassan kautta...KIITOS !
-Katsellaan sitten puolen vuoden kuluttua uudelleen...

Perustan olettamukseni niihin lyhyen työrupeamani aikana näkemiini kaihilöydöksiin, joita ei puolen vuoden takaisessa silmälääkäritutkimuksissa ole asiakkaan ilmoituksen mukaan huomattu. Onhan se kaihi joskus ärhäkkä, mutta mutta...
Hankalampia hommia, mm. melanooma sekä aivokasvain on tarttunut omaan harvaan haaviin.

Uskon vakaasti että optikon perustyökaluihin mikroskoopin lisäksi nykyisellään kuuluu sekä skiaskooppi että oftalmoskooppi joiden avulla epäilyttävät tapaukset voidaan ohjata hyvissä ajoin ammattiauttajalle, asiansa osaavan silmälääkärin pakeille.

Lue lisää

En yleistä lainkaan.

Noilla miljoonaluvuilla ei ole mitään relevanssia kliiniseen työhön. Saat homman kuulostamaan loputtomalta, "Eihän kukaan ehdi tutkia 120 miljoonaa sauvaa 15-30 min käynnillä, turha siis mennä". Täydellisen väärin.

Kammiokulman tutkimiseksi on muitakin tapoja kuin silmän pinnalle laitettava kontaktilinssi. Erään luokituksen mukaan rakovalomikroskoopilla värikalvon ja sarveiskalvon takapinnan välinen etäisyys kertoo myös kammiokulman avoimuudesta. Eli siihen tutkimkseen menee aikaa 1-5 sekuntia. Mutta ehkä unohdit tämän.

Eihän näkökenttätutkimusta tehdä jos silmä on kliinisesti terve! Näkökenttä on varsin epäherkkä tutkimus eikä se ole mikään (glaukooman) varhaisvaiheen seulontakoe. Mutta senhän tiesitkin?

Rasituskokeet ovat lähes historiaa.

Ts. mainitset muutamia näennäisen hienoilta kuulostavia seikkoja, mutta ne ovat valitettavan kaukana tästäpäivästä. Olet ilmeisesti lukenut Kotilääkäriä tai vastaavaa ja rakentanut oman vaihtoehtoisen "terveysopin".

Kaihen määrä on suhteellista! Ikääntymisen myötä mykiö väistämättä tiivistyy mutta milloin sitä aletaan sanoa kaiheksi? Milloin potilas asetetaan "huolijonoon" kaihesta? Lisäksi jo "peruslääkärikoulussa" on tähdennetty etteivät kaikki ihmiset halua tietää lievistä ikään liittyvistä sivulöydöksistään joiden etenemiselle ei kuitenkaan voisi mitään. Et ole tainnut olla paikalla?

Ja kaihi voi todellakin joskus olla "ärhäkkä".

Ai että optikon työkaluihin "nykyisellään" kuuluu skiaskooppi? Eiköhän se ole ollut optikon tärkein työkalu jo iät ajat.

Oftalmoskooppi? Tarkoitatko suora oftalmoskooppi? Epäsuora nyt ei ainakaan. Suoralla oftalmoskoopilla on hyvin vähän käyttöä nykyisten mikroskooppilinssien aikana, linssithän tulivat joskus 80-luvulla.

Optikko käyttää mikroskooppia (sarveiskalvon tutkimiseksi lähinnä piilolinssiasiakkailta) mutta ei kyseisiä linssejä joilla katsotaan silmänpohjan rakenteet. Kyllä, muutama optikko on lähinnä huvikseen opetellut linssejä käyttämään mutta kun ei tiedä mitä pohjasta pitäisi katsoa tai etsiä niin pelkäksi optikon virkistykseksi homma jää. Kaikken vaarallisinta on tosin että potilas -anteeksi- ASIAKAS voi luulla että pohja on nyt katsottu eli tutkittu!

merkitystä kirjoitti:

En yleistä lainkaan.

Noilla miljoonaluvuilla ei ole mitään relevanssia kliiniseen työhön. Saat homman kuulostamaan loputtomalta, "Eihän kukaan ehdi tutkia 120 miljoonaa sauvaa 15-30 min käynnillä, turha siis mennä". Täydellisen väärin.

Kammiokulman tutkimiseksi on muitakin tapoja kuin silmän pinnalle laitettava kontaktilinssi. Erään luokituksen mukaan rakovalomikroskoopilla värikalvon ja sarveiskalvon takapinnan välinen etäisyys kertoo myös kammiokulman avoimuudesta. Eli siihen tutkimkseen menee aikaa 1-5 sekuntia. Mutta ehkä unohdit tämän.

Eihän näkökenttätutkimusta tehdä jos silmä on kliinisesti terve! Näkökenttä on varsin epäherkkä tutkimus eikä se ole mikään (glaukooman) varhaisvaiheen seulontakoe. Mutta senhän tiesitkin?

Rasituskokeet ovat lähes historiaa.

Ts. mainitset muutamia näennäisen hienoilta kuulostavia seikkoja, mutta ne ovat valitettavan kaukana tästäpäivästä. Olet ilmeisesti lukenut Kotilääkäriä tai vastaavaa ja rakentanut oman vaihtoehtoisen "terveysopin".

Kaihen määrä on suhteellista! Ikääntymisen myötä mykiö väistämättä tiivistyy mutta milloin sitä aletaan sanoa kaiheksi? Milloin potilas asetetaan "huolijonoon" kaihesta? Lisäksi jo "peruslääkärikoulussa" on tähdennetty etteivät kaikki ihmiset halua tietää lievistä ikään liittyvistä sivulöydöksistään joiden etenemiselle ei kuitenkaan voisi mitään. Et ole tainnut olla paikalla?

Ja kaihi voi todellakin joskus olla "ärhäkkä".

Ai että optikon työkaluihin "nykyisellään" kuuluu skiaskooppi? Eiköhän se ole ollut optikon tärkein työkalu jo iät ajat.

Oftalmoskooppi? Tarkoitatko suora oftalmoskooppi? Epäsuora nyt ei ainakaan. Suoralla oftalmoskoopilla on hyvin vähän käyttöä nykyisten mikroskooppilinssien aikana, linssithän tulivat joskus 80-luvulla.

Optikko käyttää mikroskooppia (sarveiskalvon tutkimiseksi lähinnä piilolinssiasiakkailta) mutta ei kyseisiä linssejä joilla katsotaan silmänpohjan rakenteet. Kyllä, muutama optikko on lähinnä huvikseen opetellut linssejä käyttämään mutta kun ei tiedä mitä pohjasta pitäisi katsoa tai etsiä niin pelkäksi optikon virkistykseksi homma jää. Kaikken vaarallisinta on tosin että potilas -anteeksi- ASIAKAS voi luulla että pohja on nyt katsottu eli tutkittu!

Lue lisää

Totta puhut kuomaseni, miljoonat ovat miljoonia vain pankkitilillä...

Kuten tiedät suutareita on moneen junaan, niin muissakin ammattikunnissa. Parhaansa kun tekee, enempää ei voi vaatia.

Luennolla en ollut, joten etsin kaverin muistiot, mutta maalaisjärkeä käyttäen:
Se, että potilaan, anteeksi -Asiakkaan-, tullessa lääkärin vastaanotolle toivoo hän rehtiä peliä. Toivoo että asiat kerrotaan siten kuin ne ovat. On typerää jättää mainitsematta mahdollisista (H25.8) tahi (H33.3), jotka kenties alentaa näkökykyä.

Onhan lääkäri näönhuoltajista se henkilö joka saa diaknosoida tilanteen. Mikäli tuntuu pahalta kertoa asiakkaalle kaihesta, voi hieman keventää ja puhua pienistä samentumista. Asiakkaan ymmärrys siihen ettei ostetut kalliit huippulasit tuokkaan haukan näköä helpottuisi.

PS. Kotilääkäri-lehti on lukematta mutta niksipirkka kahlattu puhki. Taidankin käyttää ajatustasi ja kirjoittaa niksipirkkaan kuinka kaihijonot lyhenevät. -Ei kerrota niiden olemassaolosta potilaille !!! ;)

Toinen torvi kirjoitti:

Totta puhut kuomaseni, miljoonat ovat miljoonia vain pankkitilillä...

Kuten tiedät suutareita on moneen junaan, niin muissakin ammattikunnissa. Parhaansa kun tekee, enempää ei voi vaatia.

Luennolla en ollut, joten etsin kaverin muistiot, mutta maalaisjärkeä käyttäen:
Se, että potilaan, anteeksi -Asiakkaan-, tullessa lääkärin vastaanotolle toivoo hän rehtiä peliä. Toivoo että asiat kerrotaan siten kuin ne ovat. On typerää jättää mainitsematta mahdollisista (H25.8) tahi (H33.3), jotka kenties alentaa näkökykyä.

Onhan lääkäri näönhuoltajista se henkilö joka saa diaknosoida tilanteen. Mikäli tuntuu pahalta kertoa asiakkaalle kaihesta, voi hieman keventää ja puhua pienistä samentumista. Asiakkaan ymmärrys siihen ettei ostetut kalliit huippulasit tuokkaan haukan näköä helpottuisi.

PS. Kotilääkäri-lehti on lukematta mutta niksipirkka kahlattu puhki. Taidankin käyttää ajatustasi ja kirjoittaa niksipirkkaan kuinka kaihijonot lyhenevät. -Ei kerrota niiden olemassaolosta potilaille !!! ;)

Lue lisää

Voivoivoi...

Tutkittava on asiakas optikolla, mutta potilas lääkärillä. Kuulosta nipotukselta, mutta "asiakas" voi olettaa saavansa haluamansa tuotteen tai palvelun maksamalla siitä, mutta potilas ei voi olettaa saavansa haluamaansa palvelua kuten leikkausta, antibioottireseptiä tms. vain maksamalla. Lääkärille ei tulla kuten lihatiskille, "Mä otan ton". Tämä on tärkeä ero asiakaan ja potilaan välillä. Ei tainnut lukea niissä muistiinpanoissa. Katso ykköskurssin papereita, on siellä ihan ekojen asioiden joukossa.

Herätys tähän maailmaan! Lääkäri ei kerro aina asioita niinkuin ne ovat. Kuten Hippokrates opetti, "Kunhan et aiheuta vahinkoa". Aivan turha pelotella "pikaisesti" tulevalla kaihileikkauksella jos kaihea ei ole nimeksikään, se ei ole nopeasti etenevää tyyppiä ja näkö on parempi kuin autoilijoilla keskimäärin. Jo tieto "kaihesta" saa monet miettimään leikkausta ja murehtimaan vuosia turhasta. "Kunhan et aiheuta vahinkoa." Opettele se.

Ja hei, H33.3 eli verkkokalvon repeämä ilman irtaumaa. Mistä tuonkin yksittäisen nippelin tähän yhteyteen revit??? Et taida käsittää H33.3:sta mitään. Lyhyt oppimäärä: jos verkkokalvolla on repeämä joka on itsestään arpeutunut niin siitä ei ole ajonäölle mitään haittaa ja jos se vaatii hoitoa niin miten sen nyt sitten "salaisi" ettei siis kertoisi potilaalle??? Kirjoitat toistamiseen aivan pehmoisia.

Tiivistät ymmärtämättömyytesi viimeiseen kappaleeseen: kaihijonot lyhenevät kun ei kerrota kaihesta potilaille. I rest my case.

ooooli taaalo hiialahiiala hei kirjoitti:

Voivoivoi...

Tutkittava on asiakas optikolla, mutta potilas lääkärillä. Kuulosta nipotukselta, mutta "asiakas" voi olettaa saavansa haluamansa tuotteen tai palvelun maksamalla siitä, mutta potilas ei voi olettaa saavansa haluamaansa palvelua kuten leikkausta, antibioottireseptiä tms. vain maksamalla. Lääkärille ei tulla kuten lihatiskille, "Mä otan ton". Tämä on tärkeä ero asiakaan ja potilaan välillä. Ei tainnut lukea niissä muistiinpanoissa. Katso ykköskurssin papereita, on siellä ihan ekojen asioiden joukossa.

Herätys tähän maailmaan! Lääkäri ei kerro aina asioita niinkuin ne ovat. Kuten Hippokrates opetti, "Kunhan et aiheuta vahinkoa". Aivan turha pelotella "pikaisesti" tulevalla kaihileikkauksella jos kaihea ei ole nimeksikään, se ei ole nopeasti etenevää tyyppiä ja näkö on parempi kuin autoilijoilla keskimäärin. Jo tieto "kaihesta" saa monet miettimään leikkausta ja murehtimaan vuosia turhasta. "Kunhan et aiheuta vahinkoa." Opettele se.

Ja hei, H33.3 eli verkkokalvon repeämä ilman irtaumaa. Mistä tuonkin yksittäisen nippelin tähän yhteyteen revit??? Et taida käsittää H33.3:sta mitään. Lyhyt oppimäärä: jos verkkokalvolla on repeämä joka on itsestään arpeutunut niin siitä ei ole ajonäölle mitään haittaa ja jos se vaatii hoitoa niin miten sen nyt sitten "salaisi" ettei siis kertoisi potilaalle??? Kirjoitat toistamiseen aivan pehmoisia.

Tiivistät ymmärtämättömyytesi viimeiseen kappaleeseen: kaihijonot lyhenevät kun ei kerrota kaihesta potilaille. I rest my case.

Lue lisää

Ainiin, laitoit hymiön loppuun niin pitäis kai sittekin nauraa.

jatkaa kirjoitti:

Ainiin, laitoit hymiön loppuun niin pitäis kai sittekin nauraa.

< :)

ooooli taaalo hiialahiiala hei kirjoitti:

Voivoivoi...

Tutkittava on asiakas optikolla, mutta potilas lääkärillä. Kuulosta nipotukselta, mutta "asiakas" voi olettaa saavansa haluamansa tuotteen tai palvelun maksamalla siitä, mutta potilas ei voi olettaa saavansa haluamaansa palvelua kuten leikkausta, antibioottireseptiä tms. vain maksamalla. Lääkärille ei tulla kuten lihatiskille, "Mä otan ton". Tämä on tärkeä ero asiakaan ja potilaan välillä. Ei tainnut lukea niissä muistiinpanoissa. Katso ykköskurssin papereita, on siellä ihan ekojen asioiden joukossa.

Herätys tähän maailmaan! Lääkäri ei kerro aina asioita niinkuin ne ovat. Kuten Hippokrates opetti, "Kunhan et aiheuta vahinkoa". Aivan turha pelotella "pikaisesti" tulevalla kaihileikkauksella jos kaihea ei ole nimeksikään, se ei ole nopeasti etenevää tyyppiä ja näkö on parempi kuin autoilijoilla keskimäärin. Jo tieto "kaihesta" saa monet miettimään leikkausta ja murehtimaan vuosia turhasta. "Kunhan et aiheuta vahinkoa." Opettele se.

Ja hei, H33.3 eli verkkokalvon repeämä ilman irtaumaa. Mistä tuonkin yksittäisen nippelin tähän yhteyteen revit??? Et taida käsittää H33.3:sta mitään. Lyhyt oppimäärä: jos verkkokalvolla on repeämä joka on itsestään arpeutunut niin siitä ei ole ajonäölle mitään haittaa ja jos se vaatii hoitoa niin miten sen nyt sitten "salaisi" ettei siis kertoisi potilaalle??? Kirjoitat toistamiseen aivan pehmoisia.

Tiivistät ymmärtämättömyytesi viimeiseen kappaleeseen: kaihijonot lyhenevät kun ei kerrota kaihesta potilaille. I rest my case.

Lue lisää

Olet kai kuitenkin siitä samaa mieltä, että optikon tutkimus on parempi kuin ei tutkimuksta lainkaan? Ihmiset kun hakeutuvat huomattavasti helpommin ja USEAMMIN optikon vastaanotolle. Etenkin silloin, kun he ovat silmiensä osalta oireettomia. Ja kuule, usko tai älä - ja ilmeisesti siis et - optikon tutkimuksessa todellakin voi ilmetä yhtä sun toista, minkä perusteella optikko voi ohjata asiakkaan silmälääkärille. Minun aloitteestani on tullut löydetyksi muutama keratoconus, keratiitteja, lukemattomia glaukoomia ja kaiheja. Ja ties mitä muuta, mistä vain en ole jälkeen päin saanut palautetta, mutta olen lääkärille passittanut. Valtaosa näistä asiakkaista ei itse alun perin epäillyt minkään olevan vialla, joten tuskin olisivat spontaanisti hakeutuneet silmälääkäriin.

Ammattitaidosta et voi puhua kenenkään muun kuin itsesi osalta.

Ooo-Pee Tikko kirjoitti:

Olet kai kuitenkin siitä samaa mieltä, että optikon tutkimus on parempi kuin ei tutkimuksta lainkaan? Ihmiset kun hakeutuvat huomattavasti helpommin ja USEAMMIN optikon vastaanotolle. Etenkin silloin, kun he ovat silmiensä osalta oireettomia. Ja kuule, usko tai älä - ja ilmeisesti siis et - optikon tutkimuksessa todellakin voi ilmetä yhtä sun toista, minkä perusteella optikko voi ohjata asiakkaan silmälääkärille. Minun aloitteestani on tullut löydetyksi muutama keratoconus, keratiitteja, lukemattomia glaukoomia ja kaiheja. Ja ties mitä muuta, mistä vain en ole jälkeen päin saanut palautetta, mutta olen lääkärille passittanut. Valtaosa näistä asiakkaista ei itse alun perin epäillyt minkään olevan vialla, joten tuskin olisivat spontaanisti hakeutuneet silmälääkäriin.

Ammattitaidosta et voi puhua kenenkään muun kuin itsesi osalta.

Lue lisää

Kautta aikojen on ollut ryhmittymiä tai yksittäisiä henkilöitä jotka asettautuvat Jumalan, kaikkivaltiaan alapuolelle, sille seuraavalle pallille. Olin otaksunut lääkärien luovuttaneen sen jakkaran jo lentokapteeneille?

Optikon löydöksiähän on turha asiakkaalle diaknosoida. Tietohan luo vain tuskaa. Saattaisi nuo lääkärin potilaat, optikon asiakkaat, luottaa liiaksi ostettavaan palveluun. Lääkärinpalkkiohan ei ole maksu ostopalvelu tapahtumasta vaan lienee verrattavissa kirkossa kerättävään kolehtiin. Ovathan ne pallit vierekkäin.

Historiasta muistamme kaikki kaverin joka päätti itse mitä ihmiselle kerrotaan ja missä hänen asemansa on...

-Onko se duunissa vai uunissa..
.
.
.
.
.
.

asuu kumputiellä... kirjoitti:

Kautta aikojen on ollut ryhmittymiä tai yksittäisiä henkilöitä jotka asettautuvat Jumalan, kaikkivaltiaan alapuolelle, sille seuraavalle pallille. Olin otaksunut lääkärien luovuttaneen sen jakkaran jo lentokapteeneille?

Optikon löydöksiähän on turha asiakkaalle diaknosoida. Tietohan luo vain tuskaa. Saattaisi nuo lääkärin potilaat, optikon asiakkaat, luottaa liiaksi ostettavaan palveluun. Lääkärinpalkkiohan ei ole maksu ostopalvelu tapahtumasta vaan lienee verrattavissa kirkossa kerättävään kolehtiin. Ovathan ne pallit vierekkäin.

Historiasta muistamme kaikki kaverin joka päätti itse mitä ihmiselle kerrotaan ja missä hänen asemansa on...

-Onko se duunissa vai uunissa..
.
.
.
.
.
.

Lue lisää

Tarviitko apua että saat moposi pusikosta takasin tielle?

Ooo-Pee Tikko kirjoitti:

Olet kai kuitenkin siitä samaa mieltä, että optikon tutkimus on parempi kuin ei tutkimuksta lainkaan? Ihmiset kun hakeutuvat huomattavasti helpommin ja USEAMMIN optikon vastaanotolle. Etenkin silloin, kun he ovat silmiensä osalta oireettomia. Ja kuule, usko tai älä - ja ilmeisesti siis et - optikon tutkimuksessa todellakin voi ilmetä yhtä sun toista, minkä perusteella optikko voi ohjata asiakkaan silmälääkärille. Minun aloitteestani on tullut löydetyksi muutama keratoconus, keratiitteja, lukemattomia glaukoomia ja kaiheja. Ja ties mitä muuta, mistä vain en ole jälkeen päin saanut palautetta, mutta olen lääkärille passittanut. Valtaosa näistä asiakkaista ei itse alun perin epäillyt minkään olevan vialla, joten tuskin olisivat spontaanisti hakeutuneet silmälääkäriin.

Ammattitaidosta et voi puhua kenenkään muun kuin itsesi osalta.

Lue lisää

Näinpä, parempi vähä kuin ei mitään. Mutta kuten kiteytin, on tärkeää tietää mitkä asiat on käynnillä selvitetty ja mitä johtopäätöksiä ei saa tehdä. On kuitenkin varsin yleistä, että asiakas ajattelee että paineenmittaus riittää vaikka "voihan vielä olla että vikaa olisikin". Sillä "Onhan se nyt kuitenkin tarkistettu."

- painemittaus ei poisulje glaukoomaa, ei missään nimessä
- hyvä näöntarkkuus ei tarkoita että silmä on terve

Uskon ja tiedän täysin että optikon tarkastuksesta ohjautuu asiakkaita potilaiksi. Mutta sanoa että "Jos silmässä olisi mitään vikaa niin saisi passituksen lääkärille" on aika harhaanjohtavaa. Voi olla taas nipotusta mutta oikeammin pitäisi todeta "Jos silmästä todetaan jotain vikaa niin saa passituksen lääkärille". En yhtään epäile etteivätkö optikot jo ihan lähimmäisenrakkaudesta kertoisi että lääkärille kannattaisi mennä jos jotain vikaa tuntuu olevan.

Vian toteaminen vaatii etuosavian tai selvät oireet takaosaviasta. Takaosiahan ei optikolla voi mitenkään tutkia. Optikkohan voi epäillä vikaa joka haittaa silmälasimääritystä (keratoconus, kaihi, keratiitti) tai jos painemittari näyttää korkeita lukemia. Kuten todettu, pelkkä painemittaus ei ole hyvä seulontakeino. Mikään yksittäinen keino ei ole riittävä jotta sitä voitaisiin väestötasolla suositella. Kysymys on kokonaisuudesta. Autokin voi olla katsaastusmiehen mielestä lähes ajokelvoton vaikka rengaspaineet ovat kunnossa, kuski ei huomaa erityistä ja päällisin puolin siisti peli.

Hyvä huomio oli, että asiakas ei ollut itse huomannut vikaa, mutta optikko huomasi jotain, huom! ETUOSISTA. Listassa ei ollut yhtään takaosavikaa. Ei tietenkään, niitähän optikko ei voi todeta.

Rehellisesti, kaikki kunnia taitaville optikoille (joita suurin osa on) mutta yhtä rehellisesti optikoiden täytyy myöntää etteivät heidän käytettävissä olevat menetelmät ole tae terveydestä. Lähellekään.

Siksi on ihan järkevää käydä näyttämässä silmät silloin tällöin silmälääkärille. On yleisesti tunnettu tosiasia (tällä ilmaisulla vältän todistamisen taakan...) että ihmiset arvostavat näkökyvyn korkealle kokonaisterveyttä arvioidessaan. Kannattaa vaalia terveyttään. Tavallisen ihmisen voi olla vaikea ymmärtää samantapaisten tutkimustilanteiden ratkaisevaa eroa. Tutkivien osapuolten tulisi pikemminkin korostaa eroavaisuuksia kuin yrittää hämärtää niitä.

mutta pihvi puuttui... kirjoitti:

Näinpä, parempi vähä kuin ei mitään. Mutta kuten kiteytin, on tärkeää tietää mitkä asiat on käynnillä selvitetty ja mitä johtopäätöksiä ei saa tehdä. On kuitenkin varsin yleistä, että asiakas ajattelee että paineenmittaus riittää vaikka "voihan vielä olla että vikaa olisikin". Sillä "Onhan se nyt kuitenkin tarkistettu."

- painemittaus ei poisulje glaukoomaa, ei missään nimessä
- hyvä näöntarkkuus ei tarkoita että silmä on terve

Uskon ja tiedän täysin että optikon tarkastuksesta ohjautuu asiakkaita potilaiksi. Mutta sanoa että "Jos silmässä olisi mitään vikaa niin saisi passituksen lääkärille" on aika harhaanjohtavaa. Voi olla taas nipotusta mutta oikeammin pitäisi todeta "Jos silmästä todetaan jotain vikaa niin saa passituksen lääkärille". En yhtään epäile etteivätkö optikot jo ihan lähimmäisenrakkaudesta kertoisi että lääkärille kannattaisi mennä jos jotain vikaa tuntuu olevan.

Vian toteaminen vaatii etuosavian tai selvät oireet takaosaviasta. Takaosiahan ei optikolla voi mitenkään tutkia. Optikkohan voi epäillä vikaa joka haittaa silmälasimääritystä (keratoconus, kaihi, keratiitti) tai jos painemittari näyttää korkeita lukemia. Kuten todettu, pelkkä painemittaus ei ole hyvä seulontakeino. Mikään yksittäinen keino ei ole riittävä jotta sitä voitaisiin väestötasolla suositella. Kysymys on kokonaisuudesta. Autokin voi olla katsaastusmiehen mielestä lähes ajokelvoton vaikka rengaspaineet ovat kunnossa, kuski ei huomaa erityistä ja päällisin puolin siisti peli.

Hyvä huomio oli, että asiakas ei ollut itse huomannut vikaa, mutta optikko huomasi jotain, huom! ETUOSISTA. Listassa ei ollut yhtään takaosavikaa. Ei tietenkään, niitähän optikko ei voi todeta.

Rehellisesti, kaikki kunnia taitaville optikoille (joita suurin osa on) mutta yhtä rehellisesti optikoiden täytyy myöntää etteivät heidän käytettävissä olevat menetelmät ole tae terveydestä. Lähellekään.

Siksi on ihan järkevää käydä näyttämässä silmät silloin tällöin silmälääkärille. On yleisesti tunnettu tosiasia (tällä ilmaisulla vältän todistamisen taakan...) että ihmiset arvostavat näkökyvyn korkealle kokonaisterveyttä arvioidessaan. Kannattaa vaalia terveyttään. Tavallisen ihmisen voi olla vaikea ymmärtää samantapaisten tutkimustilanteiden ratkaisevaa eroa. Tutkivien osapuolten tulisi pikemminkin korostaa eroavaisuuksia kuin yrittää hämärtää niitä.

Lue lisää

Jos nyt otetaan esimerkkitapaus, eli vaikkapa "Matti 53v", joka haluaa uudet silmälasit, koska entisillä ei näe.
Eli näillä opeilla Matin pitäisi mennä ensin silmälääkärille, jotta todettaisiin, että silmät ovat terveet ja sen jälkeen hänen pitäisi saapastella optikon luo, joka osaisi määrätä oikeanlaiset silmälasit, jotta näkeminen olisi mukavaa.
Ja tämä siksi, että silmälääkäri tuntee silmän ja optikko oikeaoppisen silmälasien määräämisen, kun sitä silmälasien määritystä ei taida hirveästi kuulua silmälääkärin opintoihin... olisiko pari luentoa jne? Optikko opiskelee ko. aihetta 3,5 vuotta.
Eli summasummarum ---> käy ensin silmälääkärillä tarkastuttamassa silmäsi ja suuntaa sitten optikolle, jotta saisit toimivat lasit (joitten määräämiseen silmälääkäreitä ei ole koulutettu).

pakkaa? kirjoitti:

Jos nyt otetaan esimerkkitapaus, eli vaikkapa "Matti 53v", joka haluaa uudet silmälasit, koska entisillä ei näe.
Eli näillä opeilla Matin pitäisi mennä ensin silmälääkärille, jotta todettaisiin, että silmät ovat terveet ja sen jälkeen hänen pitäisi saapastella optikon luo, joka osaisi määrätä oikeanlaiset silmälasit, jotta näkeminen olisi mukavaa.
Ja tämä siksi, että silmälääkäri tuntee silmän ja optikko oikeaoppisen silmälasien määräämisen, kun sitä silmälasien määritystä ei taida hirveästi kuulua silmälääkärin opintoihin... olisiko pari luentoa jne? Optikko opiskelee ko. aihetta 3,5 vuotta.
Eli summasummarum ---> käy ensin silmälääkärillä tarkastuttamassa silmäsi ja suuntaa sitten optikolle, jotta saisit toimivat lasit (joitten määräämiseen silmälääkäreitä ei ole koulutettu).

Lue lisää

Etkös sinä ole kirjoittanut tästä "3,5 vuoden lasimäärityksestä" toisessakin ketjussa?

Jotta jahkaaminen loppuisi niin joku optikko saisi vastata kuinka paljon koulussa käsitellään vain lasinmääritystä. Eihän siihen voi mennä 3,5 vuotta! Entä linssien toimitus, kehysten sovittaminen, huolto, myynti jne. eli kaikki muu mitä optikot tekevät? Sitäkö ei koulussa tarvitse opiskella lainkaan? Eli kaikki aika vain lasinmääritystä? En usko.

menikin kirjoitti:

Etkös sinä ole kirjoittanut tästä "3,5 vuoden lasimäärityksestä" toisessakin ketjussa?

Jotta jahkaaminen loppuisi niin joku optikko saisi vastata kuinka paljon koulussa käsitellään vain lasinmääritystä. Eihän siihen voi mennä 3,5 vuotta! Entä linssien toimitus, kehysten sovittaminen, huolto, myynti jne. eli kaikki muu mitä optikot tekevät? Sitäkö ei koulussa tarvitse opiskella lainkaan? Eli kaikki aika vain lasinmääritystä? En usko.

Lue lisää

Jotta ei kenenkään tarvitsisi arvailla saatika esittää omaa "muka-faktaa" siitä, mitä optikon koulutus sisältää, niin tässä on linkki optometrian koulutusohjelman opetussuunnitelmaan: http://opinto-opas.stadia.fi/ops.php?c=465&clang=fi&ls=1

Kannattaa myös vilkaista, mitä oftalmologia ja lääketieteelliset opinnot pitävät sisällään. Ei kai kukaan väitäkään, että optikko olisi silmien tutkimisessa silmälääkärin veroinen, mutta ei kannata sitäkään väitää, etteikö optikko koulutuksensa pohjalta mitään em. aloilla taitaisi...

menikin kirjoitti:

Etkös sinä ole kirjoittanut tästä "3,5 vuoden lasimäärityksestä" toisessakin ketjussa?

Jotta jahkaaminen loppuisi niin joku optikko saisi vastata kuinka paljon koulussa käsitellään vain lasinmääritystä. Eihän siihen voi mennä 3,5 vuotta! Entä linssien toimitus, kehysten sovittaminen, huolto, myynti jne. eli kaikki muu mitä optikot tekevät? Sitäkö ei koulussa tarvitse opiskella lainkaan? Eli kaikki aika vain lasinmääritystä? En usko.

Lue lisää

"Entä linssien toimitus, kehysten sovittaminen, huolto, myynti jne. eli kaikki muu mitä optikot tekevät?"

On kyllä optikko ylikoulutettu noihin tehtäviin. Optikkoliikkeissä myyjät tekevät nykyään hyvin pitkälle kaiken tuon. Myyjät taas eivät usein saa mitään muuta kuin "toimipaikkakoulutuksen" (tosin optisen alan myyjän tutkintokin on olemassa). Optikon tehtävänä optikkoliikkeessä on tutkia silmiä ja näkemistä.

menikin kirjoitti:

Etkös sinä ole kirjoittanut tästä "3,5 vuoden lasimäärityksestä" toisessakin ketjussa?

Jotta jahkaaminen loppuisi niin joku optikko saisi vastata kuinka paljon koulussa käsitellään vain lasinmääritystä. Eihän siihen voi mennä 3,5 vuotta! Entä linssien toimitus, kehysten sovittaminen, huolto, myynti jne. eli kaikki muu mitä optikot tekevät? Sitäkö ei koulussa tarvitse opiskella lainkaan? Eli kaikki aika vain lasinmääritystä? En usko.

Lue lisää

Tietääkseni en ole aikaisemmin kommentoinut tälle palstalle yhtikäs mitään, nyt vaan oli jo pakko avata sanainen arkku.
Eli nyt tiedät mitä optikon koulutus pitää sisällään, kiitos hyvän linkin lähettäneelle palstalaiselle.
Mutta edelleenkiin haluaisin tietää, kuinka paljon silmälääkärin koulutuksessa perehdytään refraktion määrittämiseen?

pakka kirjoitti:

Tietääkseni en ole aikaisemmin kommentoinut tälle palstalle yhtikäs mitään, nyt vaan oli jo pakko avata sanainen arkku.
Eli nyt tiedät mitä optikon koulutus pitää sisällään, kiitos hyvän linkin lähettäneelle palstalaiselle.
Mutta edelleenkiin haluaisin tietää, kuinka paljon silmälääkärin koulutuksessa perehdytään refraktion määrittämiseen?

Lue lisää

Totta, hyvä linkki, melko seikkaperäinen erittely tavoitteista. Ja sitten arvaus aiemman kirjoituksen laatijasta meni ohi, pahoittelen, numeroja myöten tekstin sisältö oli kyllä sama.

Jos selasin nopeasti oikein niin lasinmääritystä on 34 viikkoa eli ei ainakaan kovin lähelle 3,5 vuotta. Kuten arvelinkin, ei se voi mitenkään viedä niin pitkään. Hyvä että silmälääketiedettäkin on sentään 4 viikkoa.

En löytänyt mistään eriteltyä silmälääkärikoulutuksen sisältöä, kaikki oli niputettu yhteen. Tuskin lasimääritystä on viikkotolkulla opetuksenomaisesti. Silmäkoulutusta 4,3 vuotta, refraktiota tehdään koko ajan hajautetusti.

Refraktiohan on hyvin keskeinen asia näkökyvyn tutkimisessa ja ei jää sivuseikaksi, mm. refraktiivisessa kirurgiassa lasimääritys on lähes kriittisen tärkeää. Ei voine kuvitella ettei lasimääritys onnistu silmälääkäriltä. Etenkään melko hyvissä silmissä jos joutuu tekemisiin huonojenkin silmien kanssa.

Mikroskooppitutkimuksista en löytänyt optometristikoulutuksesta mainintaa. Oftalmoskopialla tarkoitettaneen suoraa oftalmoskopiaa? Se soveltuu lähinnä etuosien tarkasteluun ja siihenkin huonosti. Kolmiulotteisuuden puuttuminen tekisikin pohjan tarkastelun melko turhauttavaksi.

Tavoitteissa mainittiin että "Opiskelija kykenee esitietojen, silmän ulkoisen tarkastuksen ja näöntarkastuksen perusteella arvioimaan milloin kyseessä on lääkärin tekemiä tutkimuksia ja hoitoa vaativa tila." Hyvä niin, mutta näillä perustein silmän tarkastus on puutteellinen ja kertoo vain rajatun silmän osan toiminnasta. Tämä on oleellinen asia. Asiakkaalle ei saa jäädä mielikuva että silmä on terve jos optikko ei löydä siitä vikaa. Jos asiakas ei silmän terveydestä ollut kiinnostunutkaan niin onhan näöntarkkuuden määritys parempi kuin ei mitään.

Mitä se kertoo? kirjoitti:

Totta, hyvä linkki, melko seikkaperäinen erittely tavoitteista. Ja sitten arvaus aiemman kirjoituksen laatijasta meni ohi, pahoittelen, numeroja myöten tekstin sisältö oli kyllä sama.

Jos selasin nopeasti oikein niin lasinmääritystä on 34 viikkoa eli ei ainakaan kovin lähelle 3,5 vuotta. Kuten arvelinkin, ei se voi mitenkään viedä niin pitkään. Hyvä että silmälääketiedettäkin on sentään 4 viikkoa.

En löytänyt mistään eriteltyä silmälääkärikoulutuksen sisältöä, kaikki oli niputettu yhteen. Tuskin lasimääritystä on viikkotolkulla opetuksenomaisesti. Silmäkoulutusta 4,3 vuotta, refraktiota tehdään koko ajan hajautetusti.

Refraktiohan on hyvin keskeinen asia näkökyvyn tutkimisessa ja ei jää sivuseikaksi, mm. refraktiivisessa kirurgiassa lasimääritys on lähes kriittisen tärkeää. Ei voine kuvitella ettei lasimääritys onnistu silmälääkäriltä. Etenkään melko hyvissä silmissä jos joutuu tekemisiin huonojenkin silmien kanssa.

Mikroskooppitutkimuksista en löytänyt optometristikoulutuksesta mainintaa. Oftalmoskopialla tarkoitettaneen suoraa oftalmoskopiaa? Se soveltuu lähinnä etuosien tarkasteluun ja siihenkin huonosti. Kolmiulotteisuuden puuttuminen tekisikin pohjan tarkastelun melko turhauttavaksi.

Tavoitteissa mainittiin että "Opiskelija kykenee esitietojen, silmän ulkoisen tarkastuksen ja näöntarkastuksen perusteella arvioimaan milloin kyseessä on lääkärin tekemiä tutkimuksia ja hoitoa vaativa tila." Hyvä niin, mutta näillä perustein silmän tarkastus on puutteellinen ja kertoo vain rajatun silmän osan toiminnasta. Tämä on oleellinen asia. Asiakkaalle ei saa jäädä mielikuva että silmä on terve jos optikko ei löydä siitä vikaa. Jos asiakas ei silmän terveydestä ollut kiinnostunutkaan niin onhan näöntarkkuuden määritys parempi kuin ei mitään.

Lue lisää

nyt taitaa silmälääkäri kandilla keulia jo kovasti =) on se vaan kiva seurata miten silmäasiantuntijat ottaa yhteen ;) hehee on se vaan kiva siivota rappuja ja saada sama palkka.

Mitä se kertoo? kirjoitti:

Totta, hyvä linkki, melko seikkaperäinen erittely tavoitteista. Ja sitten arvaus aiemman kirjoituksen laatijasta meni ohi, pahoittelen, numeroja myöten tekstin sisältö oli kyllä sama.

Jos selasin nopeasti oikein niin lasinmääritystä on 34 viikkoa eli ei ainakaan kovin lähelle 3,5 vuotta. Kuten arvelinkin, ei se voi mitenkään viedä niin pitkään. Hyvä että silmälääketiedettäkin on sentään 4 viikkoa.

En löytänyt mistään eriteltyä silmälääkärikoulutuksen sisältöä, kaikki oli niputettu yhteen. Tuskin lasimääritystä on viikkotolkulla opetuksenomaisesti. Silmäkoulutusta 4,3 vuotta, refraktiota tehdään koko ajan hajautetusti.

Refraktiohan on hyvin keskeinen asia näkökyvyn tutkimisessa ja ei jää sivuseikaksi, mm. refraktiivisessa kirurgiassa lasimääritys on lähes kriittisen tärkeää. Ei voine kuvitella ettei lasimääritys onnistu silmälääkäriltä. Etenkään melko hyvissä silmissä jos joutuu tekemisiin huonojenkin silmien kanssa.

Mikroskooppitutkimuksista en löytänyt optometristikoulutuksesta mainintaa. Oftalmoskopialla tarkoitettaneen suoraa oftalmoskopiaa? Se soveltuu lähinnä etuosien tarkasteluun ja siihenkin huonosti. Kolmiulotteisuuden puuttuminen tekisikin pohjan tarkastelun melko turhauttavaksi.

Tavoitteissa mainittiin että "Opiskelija kykenee esitietojen, silmän ulkoisen tarkastuksen ja näöntarkastuksen perusteella arvioimaan milloin kyseessä on lääkärin tekemiä tutkimuksia ja hoitoa vaativa tila." Hyvä niin, mutta näillä perustein silmän tarkastus on puutteellinen ja kertoo vain rajatun silmän osan toiminnasta. Tämä on oleellinen asia. Asiakkaalle ei saa jäädä mielikuva että silmä on terve jos optikko ei löydä siitä vikaa. Jos asiakas ei silmän terveydestä ollut kiinnostunutkaan niin onhan näöntarkkuuden määritys parempi kuin ei mitään.

Lue lisää

Ok, itse teen töitä silmälääkäreiden kanssa ja kaikki ovat sanoneet, että refraktion määritys on oman aktiivisuuden/harjoittelun varassa. Ehkäpä koulutus on kehittynyt siitä, tosin voisin kysäistä, että milloin käytät Bi chromebalance-testiä taikka polarisaatio-erottajia, ja kiitos vastaa ennen googletusta.
Ja itse olen yrittänyt kulkea "samallatiellä" silmälääkäreiden kanssa, mutta kun toinen alkaa V*t**ileen niin silloin minun kynnys ylittyy. Toki olet käynyt kouluja enemmän kuin me optikot/optometristit, mutta älä viitsi aliarvioida meitä. (niin ja katselen silmän pohjia ihan mikroskoopilla ja volkin-linssillä)

Mitä se kertoo? kirjoitti:

Totta, hyvä linkki, melko seikkaperäinen erittely tavoitteista. Ja sitten arvaus aiemman kirjoituksen laatijasta meni ohi, pahoittelen, numeroja myöten tekstin sisältö oli kyllä sama.

Jos selasin nopeasti oikein niin lasinmääritystä on 34 viikkoa eli ei ainakaan kovin lähelle 3,5 vuotta. Kuten arvelinkin, ei se voi mitenkään viedä niin pitkään. Hyvä että silmälääketiedettäkin on sentään 4 viikkoa.

En löytänyt mistään eriteltyä silmälääkärikoulutuksen sisältöä, kaikki oli niputettu yhteen. Tuskin lasimääritystä on viikkotolkulla opetuksenomaisesti. Silmäkoulutusta 4,3 vuotta, refraktiota tehdään koko ajan hajautetusti.

Refraktiohan on hyvin keskeinen asia näkökyvyn tutkimisessa ja ei jää sivuseikaksi, mm. refraktiivisessa kirurgiassa lasimääritys on lähes kriittisen tärkeää. Ei voine kuvitella ettei lasimääritys onnistu silmälääkäriltä. Etenkään melko hyvissä silmissä jos joutuu tekemisiin huonojenkin silmien kanssa.

Mikroskooppitutkimuksista en löytänyt optometristikoulutuksesta mainintaa. Oftalmoskopialla tarkoitettaneen suoraa oftalmoskopiaa? Se soveltuu lähinnä etuosien tarkasteluun ja siihenkin huonosti. Kolmiulotteisuuden puuttuminen tekisikin pohjan tarkastelun melko turhauttavaksi.

Tavoitteissa mainittiin että "Opiskelija kykenee esitietojen, silmän ulkoisen tarkastuksen ja näöntarkastuksen perusteella arvioimaan milloin kyseessä on lääkärin tekemiä tutkimuksia ja hoitoa vaativa tila." Hyvä niin, mutta näillä perustein silmän tarkastus on puutteellinen ja kertoo vain rajatun silmän osan toiminnasta. Tämä on oleellinen asia. Asiakkaalle ei saa jäädä mielikuva että silmä on terve jos optikko ei löydä siitä vikaa. Jos asiakas ei silmän terveydestä ollut kiinnostunutkaan niin onhan näöntarkkuuden määritys parempi kuin ei mitään.

Lue lisää

Pieni vinkki.
Ollessasi itse noinkin huolestunut silmien terveydentilasta, siitä kuitenkaan potilaallesi kertomatta, Pane siihen silmälasimääräykseen edes visusarvot laseilla ja ilman. Olisi helpompi opastaa uusien lasien käyttöä asiakkaalle. Vaikkapa sen suurennuslasin kanssa...

Turhaan muuten add:in eteen sitä plusmerkkiä raavit.
Addi on plussaa aina...
.

(0)(-) kirjoitti:

Pieni vinkki.
Ollessasi itse noinkin huolestunut silmien terveydentilasta, siitä kuitenkaan potilaallesi kertomatta, Pane siihen silmälasimääräykseen edes visusarvot laseilla ja ilman. Olisi helpompi opastaa uusien lasien käyttöä asiakkaalle. Vaikkapa sen suurennuslasin kanssa...

Turhaan muuten add:in eteen sitä plusmerkkiä raavit.
Addi on plussaa aina...
.

Lue lisää

Tervetuloa takaisin...

Aina on lasivisukset reseptissä.

Kerron aina merkittävät löydökset potilaalle. Siitähän tulisi hirveä sillisalaatti jos kävisi joka ikisen löydöksen läpi, eihän ikääntynyt ihminen muistaisi mitään pitkästä litaniasta, olisi vaan sekaisin että mitä oikein oli.

Plussa addin edessä tekee ainakin käsikortiston helpommin luettavaksi, tulee joissakin ohjelmissa automaattisesti jne. No onkos kukaan tosiaan miinusaddia ehdottanut... Vanhat tavat kuolevat hitaasti ja enpä ole koskaan kuullut vielä vakavaa ehdotusta että plussa jätettäis pois. Koeta kestää...

Mitä se kertoo? kirjoitti:

Totta, hyvä linkki, melko seikkaperäinen erittely tavoitteista. Ja sitten arvaus aiemman kirjoituksen laatijasta meni ohi, pahoittelen, numeroja myöten tekstin sisältö oli kyllä sama.

Jos selasin nopeasti oikein niin lasinmääritystä on 34 viikkoa eli ei ainakaan kovin lähelle 3,5 vuotta. Kuten arvelinkin, ei se voi mitenkään viedä niin pitkään. Hyvä että silmälääketiedettäkin on sentään 4 viikkoa.

En löytänyt mistään eriteltyä silmälääkärikoulutuksen sisältöä, kaikki oli niputettu yhteen. Tuskin lasimääritystä on viikkotolkulla opetuksenomaisesti. Silmäkoulutusta 4,3 vuotta, refraktiota tehdään koko ajan hajautetusti.

Refraktiohan on hyvin keskeinen asia näkökyvyn tutkimisessa ja ei jää sivuseikaksi, mm. refraktiivisessa kirurgiassa lasimääritys on lähes kriittisen tärkeää. Ei voine kuvitella ettei lasimääritys onnistu silmälääkäriltä. Etenkään melko hyvissä silmissä jos joutuu tekemisiin huonojenkin silmien kanssa.

Mikroskooppitutkimuksista en löytänyt optometristikoulutuksesta mainintaa. Oftalmoskopialla tarkoitettaneen suoraa oftalmoskopiaa? Se soveltuu lähinnä etuosien tarkasteluun ja siihenkin huonosti. Kolmiulotteisuuden puuttuminen tekisikin pohjan tarkastelun melko turhauttavaksi.

Tavoitteissa mainittiin että "Opiskelija kykenee esitietojen, silmän ulkoisen tarkastuksen ja näöntarkastuksen perusteella arvioimaan milloin kyseessä on lääkärin tekemiä tutkimuksia ja hoitoa vaativa tila." Hyvä niin, mutta näillä perustein silmän tarkastus on puutteellinen ja kertoo vain rajatun silmän osan toiminnasta. Tämä on oleellinen asia. Asiakkaalle ei saa jäädä mielikuva että silmä on terve jos optikko ei löydä siitä vikaa. Jos asiakas ei silmän terveydestä ollut kiinnostunutkaan niin onhan näöntarkkuuden määritys parempi kuin ei mitään.

Lue lisää

"Refraktiohan on hyvin keskeinen asia näkökyvyn tutkimisessa ja ei jää sivuseikaksi, mm. refraktiivisessa kirurgiassa lasimääritys on lähes kriittisen tärkeää"

Ja senpä takia ilmeisesti on yleistymässä, että optikot tekevät näöntarkastuksen silmäklinikoilla ennen leikkausta! :D

pakkaa? kirjoitti:

Ok, itse teen töitä silmälääkäreiden kanssa ja kaikki ovat sanoneet, että refraktion määritys on oman aktiivisuuden/harjoittelun varassa. Ehkäpä koulutus on kehittynyt siitä, tosin voisin kysäistä, että milloin käytät Bi chromebalance-testiä taikka polarisaatio-erottajia, ja kiitos vastaa ennen googletusta.
Ja itse olen yrittänyt kulkea "samallatiellä" silmälääkäreiden kanssa, mutta kun toinen alkaa V*t**ileen niin silloin minun kynnys ylittyy. Toki olet käynyt kouluja enemmän kuin me optikot/optometristit, mutta älä viitsi aliarvioida meitä. (niin ja katselen silmän pohjia ihan mikroskoopilla ja volkin-linssillä)

Lue lisää

En käytä bikromitasapainotusta, käytän sumutusta joko vertikaaliprismalla tai nopealla vuorottelulla. Vertikaaliprisma lienee paras.

Minä kuljen mielelläni samoilla teillä fiksujen optikoinen - ja fiksujen silmälääkäreiden kanssa. Molemmille pitäisi riittää aivan tarpeeksi töitä ilman vastakkainasettelua.

Katsot siis silmänpohjaa, onko se suositus vai oma kiinnostus? Pohjan tulkinnan vastuukysymys on minulle epäselvä, miten virhetulkinnat tai missatut löydökset joita tulee väistämättä Maailman Parhaalle Silmälääkärillekin (ei, se en ole minä)?

Kun joku tuossa alempana opasti ettei addiin tarvitse laittaa plussaa eteen niin sivuraiteena voisin kysyä nyt että millähän Volkin linssillä katsot..? Volk on valmistaja, ei linssimalli. No 90 D varmastikin, tiedän. Kunhan viisastelin.

En aliarvioi optikoita, en pyri aliarvioimaan ketään. Olen kyllä huolissani jos noin lyhyellä kurssituksella aletaan arvioida silmiä terveiksi tai eteenpäin lähetettäviksi. Kun tarkoitus ei saisi olla löytää vain ne jo selvästi sairaat ja että lievemmät alkavat vaiheet menevät sormien läpi koulutuksen eri painopisteen takia.

Mitä se kertoo? kirjoitti:

Totta, hyvä linkki, melko seikkaperäinen erittely tavoitteista. Ja sitten arvaus aiemman kirjoituksen laatijasta meni ohi, pahoittelen, numeroja myöten tekstin sisältö oli kyllä sama.

Jos selasin nopeasti oikein niin lasinmääritystä on 34 viikkoa eli ei ainakaan kovin lähelle 3,5 vuotta. Kuten arvelinkin, ei se voi mitenkään viedä niin pitkään. Hyvä että silmälääketiedettäkin on sentään 4 viikkoa.

En löytänyt mistään eriteltyä silmälääkärikoulutuksen sisältöä, kaikki oli niputettu yhteen. Tuskin lasimääritystä on viikkotolkulla opetuksenomaisesti. Silmäkoulutusta 4,3 vuotta, refraktiota tehdään koko ajan hajautetusti.

Refraktiohan on hyvin keskeinen asia näkökyvyn tutkimisessa ja ei jää sivuseikaksi, mm. refraktiivisessa kirurgiassa lasimääritys on lähes kriittisen tärkeää. Ei voine kuvitella ettei lasimääritys onnistu silmälääkäriltä. Etenkään melko hyvissä silmissä jos joutuu tekemisiin huonojenkin silmien kanssa.

Mikroskooppitutkimuksista en löytänyt optometristikoulutuksesta mainintaa. Oftalmoskopialla tarkoitettaneen suoraa oftalmoskopiaa? Se soveltuu lähinnä etuosien tarkasteluun ja siihenkin huonosti. Kolmiulotteisuuden puuttuminen tekisikin pohjan tarkastelun melko turhauttavaksi.

Tavoitteissa mainittiin että "Opiskelija kykenee esitietojen, silmän ulkoisen tarkastuksen ja näöntarkastuksen perusteella arvioimaan milloin kyseessä on lääkärin tekemiä tutkimuksia ja hoitoa vaativa tila." Hyvä niin, mutta näillä perustein silmän tarkastus on puutteellinen ja kertoo vain rajatun silmän osan toiminnasta. Tämä on oleellinen asia. Asiakkaalle ei saa jäädä mielikuva että silmä on terve jos optikko ei löydä siitä vikaa. Jos asiakas ei silmän terveydestä ollut kiinnostunutkaan niin onhan näöntarkkuuden määritys parempi kuin ei mitään.

Lue lisää

Niin, OFTALMOLOGISET tutkimukset & mittaukset siis sisältävät mikroskopointia ja sitä kuuluu lisäksi piilolasiopintoihin myös perustutkintoon liittyen. OFTALMOSKOPIAA harjoitellaan ko. opintokokonaiuudessa sekä suorana että epäsuorana.

Ai niin, yhteen asiaan pitää vielä puuttua: optikkohan EI sano asiakkaalle tutkimustensa perusteella, että silmä on terve. Aivan niin kuin ei silmäsairautta epäilleessäänkään sano, että teillä kuulkaas on kaihi. Optikko VOI sanoa, että näiden tutkimusten perusteella ei ilmennyt mitään poikkeavaa, tai että tutkimustulokset ovat nyt sen verran poikkeavat, että suosittelen hakeutumaan silmälääkärin vastaanotolle.

Oletko sinä siinä käsityksessä, ettei ihmisillä yleisesti ole tiedossa optikon ja silmälääkärin ero, vai mistä moinen holhoamisen tarve? Älä nyt hyvä ihminen aliarvioi kansan syviä rivejä - loppujen lopuksi terveydestä huolehtiminen vain omasta itsestä kiinni.

pii-paa... kirjoitti:

"Refraktiohan on hyvin keskeinen asia näkökyvyn tutkimisessa ja ei jää sivuseikaksi, mm. refraktiivisessa kirurgiassa lasimääritys on lähes kriittisen tärkeää"

Ja senpä takia ilmeisesti on yleistymässä, että optikot tekevät näöntarkastuksen silmäklinikoilla ennen leikkausta! :D

Lue lisää

MITÄH???

Kerro lisää. Missä näin tapahtuu? Voi olla että tähän liittyy jo juridisia seikkoja, siis optikkoko tekee taittovoimamittaukset jonka perusteella jossain tehdään taittovirhekirurgiaa?

tietävän eron... kirjoitti:

Niin, OFTALMOLOGISET tutkimukset & mittaukset siis sisältävät mikroskopointia ja sitä kuuluu lisäksi piilolasiopintoihin myös perustutkintoon liittyen. OFTALMOSKOPIAA harjoitellaan ko. opintokokonaiuudessa sekä suorana että epäsuorana.

Ai niin, yhteen asiaan pitää vielä puuttua: optikkohan EI sano asiakkaalle tutkimustensa perusteella, että silmä on terve. Aivan niin kuin ei silmäsairautta epäilleessäänkään sano, että teillä kuulkaas on kaihi. Optikko VOI sanoa, että näiden tutkimusten perusteella ei ilmennyt mitään poikkeavaa, tai että tutkimustulokset ovat nyt sen verran poikkeavat, että suosittelen hakeutumaan silmälääkärin vastaanotolle.

Oletko sinä siinä käsityksessä, ettei ihmisillä yleisesti ole tiedossa optikon ja silmälääkärin ero, vai mistä moinen holhoamisen tarve? Älä nyt hyvä ihminen aliarvioi kansan syviä rivejä - loppujen lopuksi terveydestä huolehtiminen vain omasta itsestä kiinni.

Lue lisää

Mikroskopointia hyvinkin, mutta mitä kudoksia mikroskopoidaan? Kuuluuko koulutukseen linssien käyttö?

Epäsuora oftalmoskopia laajentamattomasta mustuaisesta? Miksi?

Jos sanotaan ettei ilmennyt poikkeavaa niin kyllä sen aika helposti asiakas tulkitsee että silmä on terve. Kuulostaa selvästi kiertoilmaisulta.

Voisiko joku optikko/optometristi vielä käydä läpi tavanomaisen silmätarkastuksen, mitä katsotaan ja millä laitteilla? Lasiasiaa ei tarvitse käydä läpi.

pii-paa... kirjoitti:

"Refraktiohan on hyvin keskeinen asia näkökyvyn tutkimisessa ja ei jää sivuseikaksi, mm. refraktiivisessa kirurgiassa lasimääritys on lähes kriittisen tärkeää"

Ja senpä takia ilmeisesti on yleistymässä, että optikot tekevät näöntarkastuksen silmäklinikoilla ennen leikkausta! :D

Lue lisää

No tuskinpa nykyisillä tekniikoilla silmälasiarvojen perusteella näköä korjataan, minulta ainakin otettiin lukuisia mittauksia silmän pinnasta ja taittoarvoista...

pii-paa... kirjoitti:

"Refraktiohan on hyvin keskeinen asia näkökyvyn tutkimisessa ja ei jää sivuseikaksi, mm. refraktiivisessa kirurgiassa lasimääritys on lähes kriittisen tärkeää"

Ja senpä takia ilmeisesti on yleistymässä, että optikot tekevät näöntarkastuksen silmäklinikoilla ennen leikkausta! :D

Lue lisää

Viestiketjun hierarkia liian syvällä, ei pysty vastaamaan enää perään.

No nimenomaan parhaiden lasiarvojen mukaan näkö korjataan (muistaen tietty syklorefraktio eli tarkennuskyky lamattuna tehty mittaus)!!! Voi jessus, noita mittauksia on tehty siitä lähtien kun taittovirhekirurgiaa on ollut.

Eikä se tainnut olla optikko joka mittaukset otti, saattoi olla vaikka tutkimusavustaja tai "teknikko".

Tämä asia olikin siis paljon melua tyhjästä.

merkitystä kirjoitti:

En yleistä lainkaan.

Noilla miljoonaluvuilla ei ole mitään relevanssia kliiniseen työhön. Saat homman kuulostamaan loputtomalta, "Eihän kukaan ehdi tutkia 120 miljoonaa sauvaa 15-30 min käynnillä, turha siis mennä". Täydellisen väärin.

Kammiokulman tutkimiseksi on muitakin tapoja kuin silmän pinnalle laitettava kontaktilinssi. Erään luokituksen mukaan rakovalomikroskoopilla värikalvon ja sarveiskalvon takapinnan välinen etäisyys kertoo myös kammiokulman avoimuudesta. Eli siihen tutkimkseen menee aikaa 1-5 sekuntia. Mutta ehkä unohdit tämän.

Eihän näkökenttätutkimusta tehdä jos silmä on kliinisesti terve! Näkökenttä on varsin epäherkkä tutkimus eikä se ole mikään (glaukooman) varhaisvaiheen seulontakoe. Mutta senhän tiesitkin?

Rasituskokeet ovat lähes historiaa.

Ts. mainitset muutamia näennäisen hienoilta kuulostavia seikkoja, mutta ne ovat valitettavan kaukana tästäpäivästä. Olet ilmeisesti lukenut Kotilääkäriä tai vastaavaa ja rakentanut oman vaihtoehtoisen "terveysopin".

Kaihen määrä on suhteellista! Ikääntymisen myötä mykiö väistämättä tiivistyy mutta milloin sitä aletaan sanoa kaiheksi? Milloin potilas asetetaan "huolijonoon" kaihesta? Lisäksi jo "peruslääkärikoulussa" on tähdennetty etteivät kaikki ihmiset halua tietää lievistä ikään liittyvistä sivulöydöksistään joiden etenemiselle ei kuitenkaan voisi mitään. Et ole tainnut olla paikalla?

Ja kaihi voi todellakin joskus olla "ärhäkkä".

Ai että optikon työkaluihin "nykyisellään" kuuluu skiaskooppi? Eiköhän se ole ollut optikon tärkein työkalu jo iät ajat.

Oftalmoskooppi? Tarkoitatko suora oftalmoskooppi? Epäsuora nyt ei ainakaan. Suoralla oftalmoskoopilla on hyvin vähän käyttöä nykyisten mikroskooppilinssien aikana, linssithän tulivat joskus 80-luvulla.

Optikko käyttää mikroskooppia (sarveiskalvon tutkimiseksi lähinnä piilolinssiasiakkailta) mutta ei kyseisiä linssejä joilla katsotaan silmänpohjan rakenteet. Kyllä, muutama optikko on lähinnä huvikseen opetellut linssejä käyttämään mutta kun ei tiedä mitä pohjasta pitäisi katsoa tai etsiä niin pelkäksi optikon virkistykseksi homma jää. Kaikken vaarallisinta on tosin että potilas -anteeksi- ASIAKAS voi luulla että pohja on nyt katsottu eli tutkittu!

Lue lisää

Tosiasia on kai nykyään se, että optikko, joka on katsellut tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia silmänpohjan kuvia, tuntee niitä huomattavasti paremmin kuin keskimääräinen yleislääkäri. Silmälääkärit ovat asia erikseen. Mutta kyllä optikot aika hyvin nykyään tietävät, että millaisten tulosten johdosta jotain kannattaa kehottaa menemään silmälääkäriin. Osa optikoista on käynyt asiaa koskien erikoisopintojakin...

Toivottavasti optikko ei mitannut silmänpaineita kun pelkkä painemittaus löytää vain puolet silmänpainepotilaista. Näin epätarkkaa seulontamenetelmää ei saisi käyttää missään nimessä. Täydellistä ajan ja vaivan haaskausta. Mitä jos paine ei ole mittarilla korkea mutta silmä on kuitenkin sairas? Patistetaanko silmälääkärille? Ja jos patistetaan ilmankin korkeaa painetta niin miksi mitata??? Ja jos ei patisteta niin sairas silmä jää sairaaksi ja potilas asiakkaaksi joka luulee että kaikki on kunnossa, muuten olisi ehkä mennytkin lääkärille "mutta kun paineetkin oli normaalit".

Kyseessä on vain "palvelu" jolla kalastellaan tiiviimpää asiakassuhdetta. Terveyden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Logiikka pettää; se jos optikko ei saa LAPSILLE määrätä ekoja laseja ei todellakaan tarkoita että sen perusteella aikuisen pitäisi mennä silmälääkärille.

Viimeinen lause kertoo kaiken: vaivoja on ollut mutta komentoa lääkäriin ei ole tullut. Ei kai vain olisi niin ettei optikkoliikkeessä käy lääkäriä ja siten asiakas hakeutuisi muualle? On nimittäin yleistä ja todella TÖRKEÄÄ rahastusajattelua.

"Lasit omaaville" on suomeksi "Muillekin joilla on lasit". Ei anneta äidinkielen rapautua pitkässä juoksussa.

vierestä kirjoitti:

Toivottavasti optikko ei mitannut silmänpaineita kun pelkkä painemittaus löytää vain puolet silmänpainepotilaista. Näin epätarkkaa seulontamenetelmää ei saisi käyttää missään nimessä. Täydellistä ajan ja vaivan haaskausta. Mitä jos paine ei ole mittarilla korkea mutta silmä on kuitenkin sairas? Patistetaanko silmälääkärille? Ja jos patistetaan ilmankin korkeaa painetta niin miksi mitata??? Ja jos ei patisteta niin sairas silmä jää sairaaksi ja potilas asiakkaaksi joka luulee että kaikki on kunnossa, muuten olisi ehkä mennytkin lääkärille "mutta kun paineetkin oli normaalit".

Kyseessä on vain "palvelu" jolla kalastellaan tiiviimpää asiakassuhdetta. Terveyden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Logiikka pettää; se jos optikko ei saa LAPSILLE määrätä ekoja laseja ei todellakaan tarkoita että sen perusteella aikuisen pitäisi mennä silmälääkärille.

Viimeinen lause kertoo kaiken: vaivoja on ollut mutta komentoa lääkäriin ei ole tullut. Ei kai vain olisi niin ettei optikkoliikkeessä käy lääkäriä ja siten asiakas hakeutuisi muualle? On nimittäin yleistä ja todella TÖRKEÄÄ rahastusajattelua.

"Lasit omaaville" on suomeksi "Muillekin joilla on lasit". Ei anneta äidinkielen rapautua pitkässä juoksussa.

Lue lisää

Mä käyn aina silmälääkärillä enkä ikinä optikolla. Tuleepa tarkastettua kunnolla.

minä käyn kirjoitti:

Mä käyn aina silmälääkärillä enkä ikinä optikolla. Tuleepa tarkastettua kunnolla.

Olet oikeassa jä väärässä. Kuten tuolla aiemmin on todettu silmälääkäri on silmäsairauksien asiantuntija ja optikko lasimääräyksen tekemisen asiantuntija.

Eli optikko voi poissulkea helposti havaittavia silmäsairauksia ja silmälääkäri hieman useamman esim. silmänpohiin liittyvät sairaudet. Ihan kaikkea ei kukaan pysty varmasti sanomaan.

Se täytyy sanoa, että valitettavasti suurin osa silmälääkäreistä on hieman hataralla pohjalla lasimääräyksiä tehdessään. Niitä joutuu valitettavan paljon vaihtamaan/muuttamaan, eikä silloin vastuuta kyllä silmälääkärit kanna. Kaikkihan me kyllä teemme virheitä, eikä silmä ole mikään kamera, joten tilanne ei ole aina stabiili.

Jostain kumman syystä osa asikkaista ei edes halua silmälääkärille, vaikka olisi aihetta. Syyllistetään suotta optikkoja 'varovaisuudesta' yms. Se on vain tosiasia, että riskit kasvavat iän myötä, jolloin tällaiset käynnit tulevat aiheellisiksi.

Erikoista ovat myös väitteet (aiemmin), että optikot epäilyt/arviot/mittaukset olisivat jotenkin aiheettomia tahi hyviä arvauksia. Itse kyllä usein varsin hyvin tiedän milloin on kyse kaihista, silmänpainetautiepäilystä tahi silmänpohjamuutoksiin liittyvästä epäilystä. Ja tässä yhteydessä puhun nimenomaan epäilyistä, sillä optikko ei saa antaa diagnoosia, vaan se kuuluu silmälääkärille. Tästä syystä usein joutuu käyttämään ympäripyöreitä 'kiertoilmaisuja'.

Suurin osa silmälääkärille ohjautuneista asiakkaista ovat juuri optikon lähettämiä.Toki usein avustan silmälääkäriä 'löytämään' jo kerran löytämäni löydyksen asiakkaan silmästä.. eli ei tämä maailma vielä valmis ole kenenkään ammatin/ammattitaidon osalta. Silmälääkäreitä ja optikoita/optometristejä löytyy ihan laidasta laitaan kuten esim. vaikka putkimiehiä yms.

Eli jos varman päälle pelaa, pitäisi silmät tarkistuttaa ensin hyvällä silmälääkärillä ja sen jälkeen hyvällä optikolla...

minä käyn kirjoitti:

Mä käyn aina silmälääkärillä enkä ikinä optikolla. Tuleepa tarkastettua kunnolla.

ja oikeastaan otsikossa olikin jo kaikki...

ja kunnolla kirjoitti:

Olet oikeassa jä väärässä. Kuten tuolla aiemmin on todettu silmälääkäri on silmäsairauksien asiantuntija ja optikko lasimääräyksen tekemisen asiantuntija.

Eli optikko voi poissulkea helposti havaittavia silmäsairauksia ja silmälääkäri hieman useamman esim. silmänpohiin liittyvät sairaudet. Ihan kaikkea ei kukaan pysty varmasti sanomaan.

Se täytyy sanoa, että valitettavasti suurin osa silmälääkäreistä on hieman hataralla pohjalla lasimääräyksiä tehdessään. Niitä joutuu valitettavan paljon vaihtamaan/muuttamaan, eikä silloin vastuuta kyllä silmälääkärit kanna. Kaikkihan me kyllä teemme virheitä, eikä silmä ole mikään kamera, joten tilanne ei ole aina stabiili.

Jostain kumman syystä osa asikkaista ei edes halua silmälääkärille, vaikka olisi aihetta. Syyllistetään suotta optikkoja 'varovaisuudesta' yms. Se on vain tosiasia, että riskit kasvavat iän myötä, jolloin tällaiset käynnit tulevat aiheellisiksi.

Erikoista ovat myös väitteet (aiemmin), että optikot epäilyt/arviot/mittaukset olisivat jotenkin aiheettomia tahi hyviä arvauksia. Itse kyllä usein varsin hyvin tiedän milloin on kyse kaihista, silmänpainetautiepäilystä tahi silmänpohjamuutoksiin liittyvästä epäilystä. Ja tässä yhteydessä puhun nimenomaan epäilyistä, sillä optikko ei saa antaa diagnoosia, vaan se kuuluu silmälääkärille. Tästä syystä usein joutuu käyttämään ympäripyöreitä 'kiertoilmaisuja'.

Suurin osa silmälääkärille ohjautuneista asiakkaista ovat juuri optikon lähettämiä.Toki usein avustan silmälääkäriä 'löytämään' jo kerran löytämäni löydyksen asiakkaan silmästä.. eli ei tämä maailma vielä valmis ole kenenkään ammatin/ammattitaidon osalta. Silmälääkäreitä ja optikoita/optometristejä löytyy ihan laidasta laitaan kuten esim. vaikka putkimiehiä yms.

Eli jos varman päälle pelaa, pitäisi silmät tarkistuttaa ensin hyvällä silmälääkärillä ja sen jälkeen hyvällä optikolla...

Lue lisää

"Silmälääkäri HIEMAN useammin silmänpohjiin liittyvät sairaudet"? Hieman? Kertokaa optikot nyt ne teidän tutkimusmenetelmät, miten seulotte silmät? Miten 4v3kk koulutuksessakin pohjia tutkiva silmälääkäri löytäisi vain HIEMAN usemmin selityksen pohjasta kuin muutaman opintoviikon optometristi? Ei mene jakeluun.

Suurin osa silmälääkäreistä hataralla pohjalla? Olen saanut v. 2001 yhdet lasit takaisin. Ja niin sai muuten sitten ne seuraavat lasit antanut optikkokin. Olen kai sitten se ueber? Tai viesti ei kulje optikoilta takaisinpäin kun muista tapauksista en tiedä.

Kuka syyllistää optikkoja varovaisuudesta?

Miten tunnistat silmänpainetautiepäilyn? Puhkulukemastako? Vain siitä?

Kiertoilmaisulla tarkoitin että jos ette saa sanoa silmän olevan terve niin sanottekin ettei tarkastuksessa löytynyt poikkeavaa. En puhunut mitään diagnoosinteosta. Asiakkaalle "ei poikkeavaa" on aivan varmasti synonyymi terveelle. Miksei olisi?

Ainakaan minun potilaista suurin osa ei todellakaan ole optikon ohjaamia eikä evästyksenä juuri koskaan ole vinkkiä epäilystä. "Näkö alentunut" on lähes ainoa saateteksti. Ei visuslukemia optikon tarkastuksesta, ei refraktiota, ei mitään niitä tutkimuslöydöksiä. Tuntuu että on vain lyöty hanskat tiskiin. Ei sillä väliä, kyllä ne lasit löytää ja potilas osaa itsekin kertoa mikä vikana.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan että optikko katsoo vaikka ensin ne lasit ja minulle jää sitten vain niiden "tarkastus" ja koko ajan saakin sitten penkoa silmää.

On tää sellaista soutamista ja huopaamista että alkaa riittää, lähinnä aika ja yöt loppuu. Jos saisin vain vielä kuulla ne tutkimusmenetelmät joita optikot käyttävät niin alkais olla varmaan paketti kasassa. Tai voinhan kysyä ensi kerralla duunissa. Koetan vielä pari kertaa katsoa tuleeko jotain uutta asiaa, ei täällä loputtomiin voi roikkua.

väärä kirjoitti:

"Silmälääkäri HIEMAN useammin silmänpohjiin liittyvät sairaudet"? Hieman? Kertokaa optikot nyt ne teidän tutkimusmenetelmät, miten seulotte silmät? Miten 4v3kk koulutuksessakin pohjia tutkiva silmälääkäri löytäisi vain HIEMAN usemmin selityksen pohjasta kuin muutaman opintoviikon optometristi? Ei mene jakeluun.

Suurin osa silmälääkäreistä hataralla pohjalla? Olen saanut v. 2001 yhdet lasit takaisin. Ja niin sai muuten sitten ne seuraavat lasit antanut optikkokin. Olen kai sitten se ueber? Tai viesti ei kulje optikoilta takaisinpäin kun muista tapauksista en tiedä.

Kuka syyllistää optikkoja varovaisuudesta?

Miten tunnistat silmänpainetautiepäilyn? Puhkulukemastako? Vain siitä?

Kiertoilmaisulla tarkoitin että jos ette saa sanoa silmän olevan terve niin sanottekin ettei tarkastuksessa löytynyt poikkeavaa. En puhunut mitään diagnoosinteosta. Asiakkaalle "ei poikkeavaa" on aivan varmasti synonyymi terveelle. Miksei olisi?

Ainakaan minun potilaista suurin osa ei todellakaan ole optikon ohjaamia eikä evästyksenä juuri koskaan ole vinkkiä epäilystä. "Näkö alentunut" on lähes ainoa saateteksti. Ei visuslukemia optikon tarkastuksesta, ei refraktiota, ei mitään niitä tutkimuslöydöksiä. Tuntuu että on vain lyöty hanskat tiskiin. Ei sillä väliä, kyllä ne lasit löytää ja potilas osaa itsekin kertoa mikä vikana.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan että optikko katsoo vaikka ensin ne lasit ja minulle jää sitten vain niiden "tarkastus" ja koko ajan saakin sitten penkoa silmää.

On tää sellaista soutamista ja huopaamista että alkaa riittää, lähinnä aika ja yöt loppuu. Jos saisin vain vielä kuulla ne tutkimusmenetelmät joita optikot käyttävät niin alkais olla varmaan paketti kasassa. Tai voinhan kysyä ensi kerralla duunissa. Koetan vielä pari kertaa katsoa tuleeko jotain uutta asiaa, ei täällä loputtomiin voi roikkua.

Lue lisää

Jos olet silmälääkäri, SINULLE eivät ne väärinmäärätyt lasit tule bumerangina takaisin, vaan lasit toimittaneeseen optikkoliikkeeseen. Optikkoliike maksaa rahan ja vaivan uusiksi menneistä laseista, enpä ole kuullut, että niitä määrännyttä lääkäriä velotettaisiin. Onko tämä sitten reilua... Yleensä myös optikkoliike saa syynkin niskoilleen, koska asiakkaan mielestä usein vika on linsseissä, ja selitä siinä sitten että nyt on lääkäri määrittänyt plussat liian korkeiksi, vaikka niillä kuitenkin tutkimustilanteessa mustuaiset laajennettuna näki niiiiiin hyvin...

väärä kirjoitti:

"Silmälääkäri HIEMAN useammin silmänpohjiin liittyvät sairaudet"? Hieman? Kertokaa optikot nyt ne teidän tutkimusmenetelmät, miten seulotte silmät? Miten 4v3kk koulutuksessakin pohjia tutkiva silmälääkäri löytäisi vain HIEMAN usemmin selityksen pohjasta kuin muutaman opintoviikon optometristi? Ei mene jakeluun.

Suurin osa silmälääkäreistä hataralla pohjalla? Olen saanut v. 2001 yhdet lasit takaisin. Ja niin sai muuten sitten ne seuraavat lasit antanut optikkokin. Olen kai sitten se ueber? Tai viesti ei kulje optikoilta takaisinpäin kun muista tapauksista en tiedä.

Kuka syyllistää optikkoja varovaisuudesta?

Miten tunnistat silmänpainetautiepäilyn? Puhkulukemastako? Vain siitä?

Kiertoilmaisulla tarkoitin että jos ette saa sanoa silmän olevan terve niin sanottekin ettei tarkastuksessa löytynyt poikkeavaa. En puhunut mitään diagnoosinteosta. Asiakkaalle "ei poikkeavaa" on aivan varmasti synonyymi terveelle. Miksei olisi?

Ainakaan minun potilaista suurin osa ei todellakaan ole optikon ohjaamia eikä evästyksenä juuri koskaan ole vinkkiä epäilystä. "Näkö alentunut" on lähes ainoa saateteksti. Ei visuslukemia optikon tarkastuksesta, ei refraktiota, ei mitään niitä tutkimuslöydöksiä. Tuntuu että on vain lyöty hanskat tiskiin. Ei sillä väliä, kyllä ne lasit löytää ja potilas osaa itsekin kertoa mikä vikana.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan että optikko katsoo vaikka ensin ne lasit ja minulle jää sitten vain niiden "tarkastus" ja koko ajan saakin sitten penkoa silmää.

On tää sellaista soutamista ja huopaamista että alkaa riittää, lähinnä aika ja yöt loppuu. Jos saisin vain vielä kuulla ne tutkimusmenetelmät joita optikot käyttävät niin alkais olla varmaan paketti kasassa. Tai voinhan kysyä ensi kerralla duunissa. Koetan vielä pari kertaa katsoa tuleeko jotain uutta asiaa, ei täällä loputtomiin voi roikkua.

Lue lisää

Luuletko tosiaan, että kukaan optikko viitsii kertoa oman tutkimusrutiininsa täällä sinun riepoteltavaksi? Kalastelet vain ja ainoastaan sitä, että pääset retostelemaan nippelitiedoillasi ja nostamaan itseäsi vielä korkeammalle jalustalle. Todennäköisesti, vaikka jokin silmälääkäri selostaisi oman tutkimuksensa kulun, löytäisit siitäkin yhtä sun toista huomautettavaa. Vain koska tutkimuksen kulku saattaisi olla erilainen kuin sinun. Säälittävää, että joku joutuu pönkittämään itsetuntoaan muita solvaamalla. Tarvittaisiinkohan tänne psykologiakin mukaan keskusteluun?

En ymmärrä, miksei optikko saisi ottaa kantaa silmien terveydentilaan omien tutkimustensa perusteella. Optikko on kuitenkin terveydenhuollon ammattihenkilö. Käyväthän ihmiset sairauslomaakin hakemassa terveydenhoitajalta, jolla on valmiudet tunnistaa, vaativatko oireet lääkärintarkastusta. Ja tiedätkö, että asiakkaat HALUAVAT jonkinlaiset lausunnon heitä tutkineelta optikolta. Pitäisikö silloin vaieta? Optikko voi esim. sanoa: "Minulla ei ole valmiuksia eikä valtuuksia todeta silmäsairauksia, mutta tutkimuksissani ei ilmennyt mitään normaalista poikkeavaa." Mitähän huomauttamista löydät tästäkin? Vastuuta on hyvänen aika myös tutkittavilla itsellään - kyllä ihmiset tietävät, että vain lääkäri on lääkäri.

miksi? kirjoitti:

Jos olet silmälääkäri, SINULLE eivät ne väärinmäärätyt lasit tule bumerangina takaisin, vaan lasit toimittaneeseen optikkoliikkeeseen. Optikkoliike maksaa rahan ja vaivan uusiksi menneistä laseista, enpä ole kuullut, että niitä määrännyttä lääkäriä velotettaisiin. Onko tämä sitten reilua... Yleensä myös optikkoliike saa syynkin niskoilleen, koska asiakkaan mielestä usein vika on linsseissä, ja selitä siinä sitten että nyt on lääkäri määrittänyt plussat liian korkeiksi, vaikka niillä kuitenkin tutkimustilanteessa mustuaiset laajennettuna näki niiiiiin hyvin...

Lue lisää

On niitä haluttu silmälääkäreiltäkin laskuttaa, kaiken lisäksi ilman että lääkäri saa niitä virheellisiä laseja itselleen. Eihän niillä mitään tee mutta jos niistä maksaisi niin kai ne pitäis saada...

Kun silmälääkäri ja optikko tekevät parhaansa niin en tiedä olisiko reilua laskuttaa 900e monitehot lääkäriltäkään. Eihän optikkokaan omasta pussista maksa kehnoja laseja. Kai tässä on se lasien toimittamisen liiketaloudellien riski. Voihan optikko tarkastaa että henkilö näkee uusilla vahvuuksilla ennen toimittamista. Ja tokihan optikko huomaa jos on vaikka karmea eriparisuus ilman mainintaa sietämisestä tms. että hälytyskellot alkaa jo aiemmin soida.

Eihän laseilla enää laajennuksen jälkeen katsota, älä höpsi.

Ja tottakai voit sanoa, että laseilla ei näe kun ovat liian vahvat/heikot. Mikäs ongelma se nyt on? Onhan tuolla toisessa ketjuss jollain 57-v henkilöllä tullut selvästi liian paljon lähivahvuutta kun niska jumissa ja einä tarpeeksi kauas. Silloin sanotaan että tuli liian vahvat, korjataan.

Vaikka liike korvaisi lasit niin eikös olisi järkevää antaa määrääjälle palautetta, lasit meni uusiksi, ekoissa oli se ja se vika. Onhan se vähän lyhytnäköistä (myooppia...) hakata päätä seinään joka reseptin kanssa.

peliin kirjoitti:

Luuletko tosiaan, että kukaan optikko viitsii kertoa oman tutkimusrutiininsa täällä sinun riepoteltavaksi? Kalastelet vain ja ainoastaan sitä, että pääset retostelemaan nippelitiedoillasi ja nostamaan itseäsi vielä korkeammalle jalustalle. Todennäköisesti, vaikka jokin silmälääkäri selostaisi oman tutkimuksensa kulun, löytäisit siitäkin yhtä sun toista huomautettavaa. Vain koska tutkimuksen kulku saattaisi olla erilainen kuin sinun. Säälittävää, että joku joutuu pönkittämään itsetuntoaan muita solvaamalla. Tarvittaisiinkohan tänne psykologiakin mukaan keskusteluun?

En ymmärrä, miksei optikko saisi ottaa kantaa silmien terveydentilaan omien tutkimustensa perusteella. Optikko on kuitenkin terveydenhuollon ammattihenkilö. Käyväthän ihmiset sairauslomaakin hakemassa terveydenhoitajalta, jolla on valmiudet tunnistaa, vaativatko oireet lääkärintarkastusta. Ja tiedätkö, että asiakkaat HALUAVAT jonkinlaiset lausunnon heitä tutkineelta optikolta. Pitäisikö silloin vaieta? Optikko voi esim. sanoa: "Minulla ei ole valmiuksia eikä valtuuksia todeta silmäsairauksia, mutta tutkimuksissani ei ilmennyt mitään normaalista poikkeavaa." Mitähän huomauttamista löydät tästäkin? Vastuuta on hyvänen aika myös tutkittavilla itsellään - kyllä ihmiset tietävät, että vain lääkäri on lääkäri.

Lue lisää

Kyllä kohtuutta löytyy.

Kysyn vain mitä laitteita optikot käyttävät. On aivan perusteltua kommentoida jos menetelmissä on perustavaa laatua olevia rajoituksia. Kuten että paine ei kerro silmänpainetaudin mahdollisuudesta. Tai että näöntarkkuus ei kerro kuin näöntarkkuudesta.

Luuletko ettemme ole vuosien myötä törmänneet hyvin erilaisiin silmälääkärien tutkimusrutiinehin? Ja että vain yksi olisi oikea? Mutta jos silmälääkärikin katsoisi pohjan vain suoralla oftalmoskoopilla niin kyllä silloin on aihetta kommentoida.

Joku käyttää bikromia, toinen erikseen punavihertä ja sumutusta joko prismalla tai vuoropeitolla, onhan näitä eri mahdollsuuksia ja kaikkia voi perustella ihan kohtuullisesti.

On hyvin erikoista että pääosin asialliset kommenttini herättävät solvaamistunteita, puhut jalustalle nostamisesta, NIPPELItiedoista. Nyt haluaisin kuulla jonkun esittämäni nippelitiedon! Tuntuu että niitä nippeleitä on heitelty muualta päin, on H33.3, bikromi kuten se olisi autuaaksi tekevä, mainitaan oftalmoskopia kertomatta mitä siinä tehdään. Tuollainen on pelkkää nippeliä.

Esille tulleiden ja käytössä olevien tietojeni mukaan optikko ei voisi ottaa kantaa terveyteen koska perusmenetelmät ovat rajalliset ja koulutus silmälääketieteen osalta hyvin lyhyt. Korjatkaa toki jos olen väärässä käsityksessä. Inttäminen ei tosin auta.

Ihminen siis tietää että lääkäri on lääkäri mutta ei ymmärrä miksei väärillä vahvuuksilla näe ja syyttää optikkoliikettä? Rajallinen on sitten käsityskyky.

Rajanveto onkin hankalaa jos terveydenhoitaja joutuu päättämään mikä flunssa on tavallinen ja mihin pitäisi ehkä saada jo apua. Ei käy kateeksi.

Mutta koska olen niin pelottava etten saa tietoa tutkimusmenetelmistä niin kysynpä sitä sitten seuraavaksi vaikka töissä, hyviltä ja mukavilta optikoita.

Keskustelupalstajauhaminen ei tuo tätä asiaa ilmeisesti oikeassa valossa esille. Minä ainakin olisin kiitollinen jos en olisi koskaan kuullutkaan vaikka tuosta bikromista, olisinpa oppinut taas uutta joka auttaa minua, optikkoa ja potilasta.

Pari esimerkkiä joiden tutkimusmahdollisuuksista kuulen korjaukset jos aihetta: 1) jo kohtuullisesti likinäköisten verkkokalvon reiät tulisi ennakoivasti hoitaa ettei tule hitaasti etenevää kroonista verkkokalvoirtaumaa, miten löydät? 2) puolet silmänpainepotilaista sairastaa normaalipaineista tautimuotoa joka ei löydy painemittarilla, miten tutkit? 3) ahdas kammiokulma voi laukaista yhtäkkisen sokeuttavankin painekohtauksen, ennaltaehkäisevä hoito olemassa, miten arvioit? 4) silmänpohjan luomia tulisi seurata säännöllisesti, ovat yleisiä, miten löytyvät?

En halua enkä yritä olla ilkeä, ahne tai jeesustelija. On paljon hankalia asioita joiden tulkinta ei ole yksinkertaista. Jalat maassa on paras asenne enkä tietääkseni ole siitä luopunut. Omat rajansa on kuitenkin parasta tuntea.

mutta peli selväksi kirjoitti:

Kyllä kohtuutta löytyy.

Kysyn vain mitä laitteita optikot käyttävät. On aivan perusteltua kommentoida jos menetelmissä on perustavaa laatua olevia rajoituksia. Kuten että paine ei kerro silmänpainetaudin mahdollisuudesta. Tai että näöntarkkuus ei kerro kuin näöntarkkuudesta.

Luuletko ettemme ole vuosien myötä törmänneet hyvin erilaisiin silmälääkärien tutkimusrutiinehin? Ja että vain yksi olisi oikea? Mutta jos silmälääkärikin katsoisi pohjan vain suoralla oftalmoskoopilla niin kyllä silloin on aihetta kommentoida.

Joku käyttää bikromia, toinen erikseen punavihertä ja sumutusta joko prismalla tai vuoropeitolla, onhan näitä eri mahdollsuuksia ja kaikkia voi perustella ihan kohtuullisesti.

On hyvin erikoista että pääosin asialliset kommenttini herättävät solvaamistunteita, puhut jalustalle nostamisesta, NIPPELItiedoista. Nyt haluaisin kuulla jonkun esittämäni nippelitiedon! Tuntuu että niitä nippeleitä on heitelty muualta päin, on H33.3, bikromi kuten se olisi autuaaksi tekevä, mainitaan oftalmoskopia kertomatta mitä siinä tehdään. Tuollainen on pelkkää nippeliä.

Esille tulleiden ja käytössä olevien tietojeni mukaan optikko ei voisi ottaa kantaa terveyteen koska perusmenetelmät ovat rajalliset ja koulutus silmälääketieteen osalta hyvin lyhyt. Korjatkaa toki jos olen väärässä käsityksessä. Inttäminen ei tosin auta.

Ihminen siis tietää että lääkäri on lääkäri mutta ei ymmärrä miksei väärillä vahvuuksilla näe ja syyttää optikkoliikettä? Rajallinen on sitten käsityskyky.

Rajanveto onkin hankalaa jos terveydenhoitaja joutuu päättämään mikä flunssa on tavallinen ja mihin pitäisi ehkä saada jo apua. Ei käy kateeksi.

Mutta koska olen niin pelottava etten saa tietoa tutkimusmenetelmistä niin kysynpä sitä sitten seuraavaksi vaikka töissä, hyviltä ja mukavilta optikoita.

Keskustelupalstajauhaminen ei tuo tätä asiaa ilmeisesti oikeassa valossa esille. Minä ainakin olisin kiitollinen jos en olisi koskaan kuullutkaan vaikka tuosta bikromista, olisinpa oppinut taas uutta joka auttaa minua, optikkoa ja potilasta.

Pari esimerkkiä joiden tutkimusmahdollisuuksista kuulen korjaukset jos aihetta: 1) jo kohtuullisesti likinäköisten verkkokalvon reiät tulisi ennakoivasti hoitaa ettei tule hitaasti etenevää kroonista verkkokalvoirtaumaa, miten löydät? 2) puolet silmänpainepotilaista sairastaa normaalipaineista tautimuotoa joka ei löydy painemittarilla, miten tutkit? 3) ahdas kammiokulma voi laukaista yhtäkkisen sokeuttavankin painekohtauksen, ennaltaehkäisevä hoito olemassa, miten arvioit? 4) silmänpohjan luomia tulisi seurata säännöllisesti, ovat yleisiä, miten löytyvät?

En halua enkä yritä olla ilkeä, ahne tai jeesustelija. On paljon hankalia asioita joiden tulkinta ei ole yksinkertaista. Jalat maassa on paras asenne enkä tietääkseni ole siitä luopunut. Omat rajansa on kuitenkin parasta tuntea.

Lue lisää

Solvaaminen nyt on asia erikseen, mutta kyllähän sinä aika rankasti kyseenalaistat ja aliarvioit optikoiden osaamista. Enkä yhtään ihmettele, miksi muutama ammattikuntani edustaja on täällä siihen hyvin voimakkaasti reagoinut.

Asia nyt vain on niin, että tässä yhteiskunnassa lääkäri ei ole ainoa taho terveydenhuollon taholla. Ja hyvä niin, koska sellaiseen ei riittäisi resursseja kunnilla eikä kuntalaisilla. Minä esim. kävin työhöntuloterveystarkastuksessa työterveyshoitajalla. Terveydenhoitaja määritteli minut työkykyiseksi, vaikkei hänellä ole aavistustakaan, vaikka minulla olisi jokin toteamaton, vakavakin, yleissairaus. Syytänkö terveydenhoitajaa ammattitaidon puutteesta tai siitä, ettei hän osaa tutkia minua pystyäkseen todistamaan kaikki kehoni osat terveiksi? En, koska ymmärrän terveydenhoitajan tarkastuksen olevan eri asia kuin lääkärintarkastus. Aivan kuten oletan asiakkaidenikin tajuavan, että tekemäni tarkastus ei vastaa lääkärin tekemää (ja en heille mitään muuta yritä uskotellakaan).

Suonet anteeksi pitkän lainauksen optometrian opetussuunnitelmasta:

"Opiskelija tietää yleisimmät silmänpohjamuutoksia aiheuttavat yleis- ja silmäsairaudet kyeten tunnistamaan näiden aiheuttamat muutokset silmässä. Hän ymmärtää muutosten vaikutukset näkemiseen ja osaan ohjata asiakkaan tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

Opiskelija tuntee optometristin työn kannalta keskeisimmät silmän ja sen oheiselinten sairaudet sekä kykenee näöntutkimuksessa tunnistamaan merkittävien silmäsairauksien aiheuttamat muutokset tunnistaen näiden tärkeimmät oireet.

Opiskelija kykenee esitietojen, silmän ulkoisen tarkastuksen ja näöntarkastuksen perusteella arvioimaan milloin kyseessä on lääkärin tekemiä tutkimuksia ja hoitoa vaativa tila."

Tuo kertonee jotain vaikkapa TEO:n käsityksestä siitä, mitä optikon toimenkuva pitää sisällään. Jos em. kohdat eivät toteudu, vikaa kannattaa silloin etsiä koulutustahosta eikä optikoista itsestään. Minä en valitettavasti tiedä, mikä OIKEASTI on koulutuksen taso tällä hetkellä, mutta sen esimerkiksi tiedän, että oman kiinnostuksen ja harjaantuneisuuden takia moni optikko kykenee varsin hyvin tutkimaan esim. ne peräänkuuluttamasi silmänpohjat. Laajentamatta, kyllä, mutta eipä suurimmassa osassa silmälääkärin rutiinitutkimuksiakaan mustuaisia laajenneta.

Pakko kommentoida tuohon ihmisten valveutuneisuusasiaan. On eri asia käsittää optikon ja lääkärin ero kuin se, miksi vaikkapa hyperopille ei laiteta täyskorjausta laseihin - tämä vaatii jo syvällisempää ymmärtämystä näöstä. Tai miksi 50-v. myopi tarvitsee moniteholasit, vaikka näkeekin lukea ilman laseja. ;) Akkommodaatioteoria taitaa olla yksi vaikeimmista oftalmologian saralla.

Kohdat 1-3 ammattitaitoinen optikko kuittaa sillä, että hän kertoo asiakkaalleen säännöllisten silmälääkärintarkastusten tarpeellisuudesta. Ei sen pitäisi olla mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että optikkokin osaa ja voi ottaa kantaa silmien terveydentilaan omien tutkimustensa perusteella.

Ooo-Pee Tikko kirjoitti:

Solvaaminen nyt on asia erikseen, mutta kyllähän sinä aika rankasti kyseenalaistat ja aliarvioit optikoiden osaamista. Enkä yhtään ihmettele, miksi muutama ammattikuntani edustaja on täällä siihen hyvin voimakkaasti reagoinut.

Asia nyt vain on niin, että tässä yhteiskunnassa lääkäri ei ole ainoa taho terveydenhuollon taholla. Ja hyvä niin, koska sellaiseen ei riittäisi resursseja kunnilla eikä kuntalaisilla. Minä esim. kävin työhöntuloterveystarkastuksessa työterveyshoitajalla. Terveydenhoitaja määritteli minut työkykyiseksi, vaikkei hänellä ole aavistustakaan, vaikka minulla olisi jokin toteamaton, vakavakin, yleissairaus. Syytänkö terveydenhoitajaa ammattitaidon puutteesta tai siitä, ettei hän osaa tutkia minua pystyäkseen todistamaan kaikki kehoni osat terveiksi? En, koska ymmärrän terveydenhoitajan tarkastuksen olevan eri asia kuin lääkärintarkastus. Aivan kuten oletan asiakkaidenikin tajuavan, että tekemäni tarkastus ei vastaa lääkärin tekemää (ja en heille mitään muuta yritä uskotellakaan).

Suonet anteeksi pitkän lainauksen optometrian opetussuunnitelmasta:

"Opiskelija tietää yleisimmät silmänpohjamuutoksia aiheuttavat yleis- ja silmäsairaudet kyeten tunnistamaan näiden aiheuttamat muutokset silmässä. Hän ymmärtää muutosten vaikutukset näkemiseen ja osaan ohjata asiakkaan tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

Opiskelija tuntee optometristin työn kannalta keskeisimmät silmän ja sen oheiselinten sairaudet sekä kykenee näöntutkimuksessa tunnistamaan merkittävien silmäsairauksien aiheuttamat muutokset tunnistaen näiden tärkeimmät oireet.

Opiskelija kykenee esitietojen, silmän ulkoisen tarkastuksen ja näöntarkastuksen perusteella arvioimaan milloin kyseessä on lääkärin tekemiä tutkimuksia ja hoitoa vaativa tila."

Tuo kertonee jotain vaikkapa TEO:n käsityksestä siitä, mitä optikon toimenkuva pitää sisällään. Jos em. kohdat eivät toteudu, vikaa kannattaa silloin etsiä koulutustahosta eikä optikoista itsestään. Minä en valitettavasti tiedä, mikä OIKEASTI on koulutuksen taso tällä hetkellä, mutta sen esimerkiksi tiedän, että oman kiinnostuksen ja harjaantuneisuuden takia moni optikko kykenee varsin hyvin tutkimaan esim. ne peräänkuuluttamasi silmänpohjat. Laajentamatta, kyllä, mutta eipä suurimmassa osassa silmälääkärin rutiinitutkimuksiakaan mustuaisia laajenneta.

Pakko kommentoida tuohon ihmisten valveutuneisuusasiaan. On eri asia käsittää optikon ja lääkärin ero kuin se, miksi vaikkapa hyperopille ei laiteta täyskorjausta laseihin - tämä vaatii jo syvällisempää ymmärtämystä näöstä. Tai miksi 50-v. myopi tarvitsee moniteholasit, vaikka näkeekin lukea ilman laseja. ;) Akkommodaatioteoria taitaa olla yksi vaikeimmista oftalmologian saralla.

Kohdat 1-3 ammattitaitoinen optikko kuittaa sillä, että hän kertoo asiakkaalleen säännöllisten silmälääkärintarkastusten tarpeellisuudesta. Ei sen pitäisi olla mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että optikkokin osaa ja voi ottaa kantaa silmien terveydentilaan omien tutkimustensa perusteella.

Lue lisää

Kyseenalaistan silmän arvioinnin koska kuten itse lopussa toteat ei mainitsemiani kohtia 1-4 pysty optikolla toteamaan vaan "pitää kertoa säännöllisten silmälääkäritarkastusten tarpeellisuudesta".

Minäkin olen käynyt aikanani työhöntulotarkastuksessa hoitajan luona, "Ootko kunnossa, miten kesä meni" oli linjana. Sillä "tarkastuksella" ei ollut mitään tekemistä terveyden tai sairauden kanssa, ilmeisesti joku pykälä pitää täyttää ja tuossa tulos, ajanhukkaa.

En yritäkään sanoa, että optikko haluaisi johtaa asiakkaitaan harhaan, en missään nimessä.

Juuri tuon opetussuunnitelman takia olisin halunnut kuulla optikolta itseltään kuinka hyvin heidän mielestään opetus toteutuu, mitä menetelmiä oikeassa työssä käytetään ja myönnettäköön, olisin varmaan "tuominnut" ne joko riittäviksi tai riittämättömiksi. Samoin kuten joku halusi tarkastaa tunnenko tasapainotusta. Miksiköhän sitä haluttiin tietää? Että toteutuuko lasinmääritysoppi lääkärin koulutuksessa? Näin sitä arvioidaan toistemme toimintatapoja. Tämä ei tosin ole oikea foorumi sillä kukaan ei halua vastata. Hyväksyn sen, aikani loppuu tämän ketjun rönsyilyyn. Saan asian selville myöhemmin, kiinnostava juttu kieltämättä.

En tarkoittanut että jos mielestäni optikon tutkimuksen ja lääkärin tutkimuksen ero voi jäädä asiakkaalle epäselväksi että asiakkaan pitäisi osata lasinmääritys. Mutta kyllähän asiakkaan pitäisi ymmärtää jos optikko toimittaa lasit lääkärin reseptillä että jos niillä ei näe niin ei taida olla välttämättä optikon vika. No, oli kuinka tahansa, teksti todella rönsyilee aika paljon. Oallistujia on ilmeisesti jotain 6 vs. 1.

Mutta ehkä tuohon kaikkein alimpaan viestiini voivat yhtyä kaikki? Eli ettei silmälääkärikäynti välttämättä ole huono idea.

ja kunnolla kirjoitti:

Olet oikeassa jä väärässä. Kuten tuolla aiemmin on todettu silmälääkäri on silmäsairauksien asiantuntija ja optikko lasimääräyksen tekemisen asiantuntija.

Eli optikko voi poissulkea helposti havaittavia silmäsairauksia ja silmälääkäri hieman useamman esim. silmänpohiin liittyvät sairaudet. Ihan kaikkea ei kukaan pysty varmasti sanomaan.

Se täytyy sanoa, että valitettavasti suurin osa silmälääkäreistä on hieman hataralla pohjalla lasimääräyksiä tehdessään. Niitä joutuu valitettavan paljon vaihtamaan/muuttamaan, eikä silloin vastuuta kyllä silmälääkärit kanna. Kaikkihan me kyllä teemme virheitä, eikä silmä ole mikään kamera, joten tilanne ei ole aina stabiili.

Jostain kumman syystä osa asikkaista ei edes halua silmälääkärille, vaikka olisi aihetta. Syyllistetään suotta optikkoja 'varovaisuudesta' yms. Se on vain tosiasia, että riskit kasvavat iän myötä, jolloin tällaiset käynnit tulevat aiheellisiksi.

Erikoista ovat myös väitteet (aiemmin), että optikot epäilyt/arviot/mittaukset olisivat jotenkin aiheettomia tahi hyviä arvauksia. Itse kyllä usein varsin hyvin tiedän milloin on kyse kaihista, silmänpainetautiepäilystä tahi silmänpohjamuutoksiin liittyvästä epäilystä. Ja tässä yhteydessä puhun nimenomaan epäilyistä, sillä optikko ei saa antaa diagnoosia, vaan se kuuluu silmälääkärille. Tästä syystä usein joutuu käyttämään ympäripyöreitä 'kiertoilmaisuja'.

Suurin osa silmälääkärille ohjautuneista asiakkaista ovat juuri optikon lähettämiä.Toki usein avustan silmälääkäriä 'löytämään' jo kerran löytämäni löydyksen asiakkaan silmästä.. eli ei tämä maailma vielä valmis ole kenenkään ammatin/ammattitaidon osalta. Silmälääkäreitä ja optikoita/optometristejä löytyy ihan laidasta laitaan kuten esim. vaikka putkimiehiä yms.

Eli jos varman päälle pelaa, pitäisi silmät tarkistuttaa ensin hyvällä silmälääkärillä ja sen jälkeen hyvällä optikolla...

Lue lisää

Totta tuokin. Inhimillisiäkin virheitä käy. Kun numeroita näpytellään papereihin, toisinaan tulee vääriä lukuja jo senkin takia, että on tapahtunut kirjoitusvirhe.

miksi? kirjoitti:

Jos olet silmälääkäri, SINULLE eivät ne väärinmäärätyt lasit tule bumerangina takaisin, vaan lasit toimittaneeseen optikkoliikkeeseen. Optikkoliike maksaa rahan ja vaivan uusiksi menneistä laseista, enpä ole kuullut, että niitä määrännyttä lääkäriä velotettaisiin. Onko tämä sitten reilua... Yleensä myös optikkoliike saa syynkin niskoilleen, koska asiakkaan mielestä usein vika on linsseissä, ja selitä siinä sitten että nyt on lääkäri määrittänyt plussat liian korkeiksi, vaikka niillä kuitenkin tutkimustilanteessa mustuaiset laajennettuna näki niiiiiin hyvin...

Lue lisää

Tutulle silmälääkäri leikkasi silmän ihan väärille vahvuuksille. Sekä lähettävä silmälääkäri että asiaa tarkastellut ulkopuolinen yliopiston silmälääkäri totesivat, että pieleen meni ja pahasti. Siinä tuli reklamaatio silmälääkärillekin, kun potilasvirheilmoitus menee sentään lääkärinkin tietoon. Pieni taloudellinen korvaus tuli sitten työntajaltakin. Mitään vastuuta siitä ei ollut silmälääkärille, että pilasi toisen ihmisen näön loppuelämäksi sen takia, että ei ollut selvittänyt kunnolla itselleen, että mitä silmäleikkauksessa pitikään tehdä. Silmälasit on paljon helpompi uusia, jos tulee väärät vahvuudet, kuin silmät linsseineen.

Jos kirjoitin ettei nyt tarvitsisi käydä mekaanista lasimääritystä läpi niin sinä käännät sanat niin ettei tarvitse perehtyä. Ja miten niin en osaa sitä? Onko sulla kaikki kunnossa??? Et sitten sitä tutkimusrutiinia kerro kuitenkaan. Omalla logiikallasi et sitä kai sitten osaa?

Hihasta?

No, joku tuolla toisessa ketjussa valittelee kun optikon antamat lukulasit näyttää liian lähelle. Ettei vaan olisi jotenkin silmälääkäri saanut tumpelonäppejään väliin! Kun optikot ovat niin taitavia ettei se muuten voi olla mahdollista.

Osaan katsella laajennettua pupillia? No siinähän sitä on katselemista. Syntyjäsyviä? Jospa nukutaan välillä...

Jos (?) olet optikko niin kerro aamulla vaikka se sairauksien - eikun poikkeavuuksien vai miten joku sen sanoikaan - seulontatutkimusrutiini. Suoraa oftalmoskooppia kaiken-kertovan punaheijasteen katsomiseksi, indirektiä laajentamattomasta mustuaisesta, ysikymppisellä papilla-arvio jne? Olisi mielenkiintoista kuulla. Sulta ei varmaan saa ainakaan mitenkään värittynyttä tarinaa.

joo... kirjoitti:

Jos kirjoitin ettei nyt tarvitsisi käydä mekaanista lasimääritystä läpi niin sinä käännät sanat niin ettei tarvitse perehtyä. Ja miten niin en osaa sitä? Onko sulla kaikki kunnossa??? Et sitten sitä tutkimusrutiinia kerro kuitenkaan. Omalla logiikallasi et sitä kai sitten osaa?

Hihasta?

No, joku tuolla toisessa ketjussa valittelee kun optikon antamat lukulasit näyttää liian lähelle. Ettei vaan olisi jotenkin silmälääkäri saanut tumpelonäppejään väliin! Kun optikot ovat niin taitavia ettei se muuten voi olla mahdollista.

Osaan katsella laajennettua pupillia? No siinähän sitä on katselemista. Syntyjäsyviä? Jospa nukutaan välillä...

Jos (?) olet optikko niin kerro aamulla vaikka se sairauksien - eikun poikkeavuuksien vai miten joku sen sanoikaan - seulontatutkimusrutiini. Suoraa oftalmoskooppia kaiken-kertovan punaheijasteen katsomiseksi, indirektiä laajentamattomasta mustuaisesta, ysikymppisellä papilla-arvio jne? Olisi mielenkiintoista kuulla. Sulta ei varmaan saa ainakaan mitenkään värittynyttä tarinaa.

Lue lisää

onko sinulla asiakaspula tai jotain? Harvassa on ne 90v papat, joille saisin lasit määrätä. Lähetän ihmisiä solkenaan silmälääkärille, mutta puhtaasti sanottuna vituttaa kun te ette osaa määrätä oikeita voimakkkuuksia laseihin. Toki osaatte karsia sairaukset ja laittaa ihmiset jonoon odottamaan sairaalakäyntiä jne, Ja se on hyvä se.

joo... kirjoitti:

Jos kirjoitin ettei nyt tarvitsisi käydä mekaanista lasimääritystä läpi niin sinä käännät sanat niin ettei tarvitse perehtyä. Ja miten niin en osaa sitä? Onko sulla kaikki kunnossa??? Et sitten sitä tutkimusrutiinia kerro kuitenkaan. Omalla logiikallasi et sitä kai sitten osaa?

Hihasta?

No, joku tuolla toisessa ketjussa valittelee kun optikon antamat lukulasit näyttää liian lähelle. Ettei vaan olisi jotenkin silmälääkäri saanut tumpelonäppejään väliin! Kun optikot ovat niin taitavia ettei se muuten voi olla mahdollista.

Osaan katsella laajennettua pupillia? No siinähän sitä on katselemista. Syntyjäsyviä? Jospa nukutaan välillä...

Jos (?) olet optikko niin kerro aamulla vaikka se sairauksien - eikun poikkeavuuksien vai miten joku sen sanoikaan - seulontatutkimusrutiini. Suoraa oftalmoskooppia kaiken-kertovan punaheijasteen katsomiseksi, indirektiä laajentamattomasta mustuaisesta, ysikymppisellä papilla-arvio jne? Olisi mielenkiintoista kuulla. Sulta ei varmaan saa ainakaan mitenkään värittynyttä tarinaa.

Lue lisää

et taida olla ihan vielä silmätautien erikoislääkäri? veikkaisin, että olet kandi, Kerroppa nyt miten asia on? nimim. Optikko

olet niin koominen kirjoitti:

onko sinulla asiakaspula tai jotain? Harvassa on ne 90v papat, joille saisin lasit määrätä. Lähetän ihmisiä solkenaan silmälääkärille, mutta puhtaasti sanottuna vituttaa kun te ette osaa määrätä oikeita voimakkkuuksia laseihin. Toki osaatte karsia sairaukset ja laittaa ihmiset jonoon odottamaan sairaalakäyntiä jne, Ja se on hyvä se.

Lue lisää

Ei ole pula ei. Voithan laittaa niille 90-v papoille ehdotuksen lasivahvuuksista?

Koeta vaan pysyä asiassa ja kerro ne tutkimusmenetelmäsi. Jookos?

yksi kysymys kirjoitti:

et taida olla ihan vielä silmätautien erikoislääkäri? veikkaisin, että olet kandi, Kerroppa nyt miten asia on? nimim. Optikko

Selvennyksen vuoksi kerrattakoon että lääkäriopiskelut juuri aloittanut on lääketieteen ylioppilas, kandiksi sanotaan peruslääkärikoulua kaksi vuotta käynyttä. Sitten valmistutaan lääkäriksi. Sitten halukkaat alkavat erikoistua ja ovat erikoistuvia lääkäreitä kunnes valmistuvat erikoislääkäreiksi.

Nimim. silmätautien erikoislääkäri. Ei kandi eikä "kandi".

Hyvien optikoiden kanssa homma sujuu puolin ja toisin, mutta tää netti on näköjään to-del-la aikaavievä ja to-del-la vähän infoa antava foorumi. Interaktiiviseksi tätä ei ainakaan voi sanoa, asiat jäävät aina kesken.

vastaus vielä kirjoitti:

Selvennyksen vuoksi kerrattakoon että lääkäriopiskelut juuri aloittanut on lääketieteen ylioppilas, kandiksi sanotaan peruslääkärikoulua kaksi vuotta käynyttä. Sitten valmistutaan lääkäriksi. Sitten halukkaat alkavat erikoistua ja ovat erikoistuvia lääkäreitä kunnes valmistuvat erikoislääkäreiksi.

Nimim. silmätautien erikoislääkäri. Ei kandi eikä "kandi".

Hyvien optikoiden kanssa homma sujuu puolin ja toisin, mutta tää netti on näköjään to-del-la aikaavievä ja to-del-la vähän infoa antava foorumi. Interaktiiviseksi tätä ei ainakaan voi sanoa, asiat jäävät aina kesken.

Lue lisää

vie-vä vas-taus jos mei-naan alen-tua ta-sollesi...
eli et ole kandi, mutta olet kaikentietävä lääketieteen ylioppilas, aisia ok. Teitä tenavia täällä pyöriikin jo muutenkin mukavasti.

vastaus vielä kirjoitti:

Selvennyksen vuoksi kerrattakoon että lääkäriopiskelut juuri aloittanut on lääketieteen ylioppilas, kandiksi sanotaan peruslääkärikoulua kaksi vuotta käynyttä. Sitten valmistutaan lääkäriksi. Sitten halukkaat alkavat erikoistua ja ovat erikoistuvia lääkäreitä kunnes valmistuvat erikoislääkäreiksi.

Nimim. silmätautien erikoislääkäri. Ei kandi eikä "kandi".

Hyvien optikoiden kanssa homma sujuu puolin ja toisin, mutta tää netti on näköjään to-del-la aikaavievä ja to-del-la vähän infoa antava foorumi. Interaktiiviseksi tätä ei ainakaan voi sanoa, asiat jäävät aina kesken.

Lue lisää

on-ko si-nusta ki-va kir-joittaa vii-voilla jne-väli-merkeillä ;) nojoo en oikein jaksa enää, jos tuntisin sinut nornaali elämässä, niin luultavastikkin löisin sinun nenän läjään, että oppisit elämänperusteet. Mutta näin virtuaalisesti olettaen --> HANKI ELÄMÄ!

po-ti-las kirjoitti:

on-ko si-nusta ki-va kir-joittaa vii-voilla jne-väli-merkeillä ;) nojoo en oikein jaksa enää, jos tuntisin sinut nornaali elämässä, niin luultavastikkin löisin sinun nenän läjään, että oppisit elämänperusteet. Mutta näin virtuaalisesti olettaen --> HANKI ELÄMÄ!

Lue lisää

Sun logiikka on todella hämmentävää! Suoraan vastaukseen umpikiero tulkinta.

Tämä finninaamainen teini jättää sut tänne nyrkkejä heiluttelemaan, muista ottaa peukalo pois nyrkin sisältä!