Tässä meitsin mielipide maataloustuista:
Niitä tarvitaan ihan turvallisuuden takia. Ei tää maapallo ole niin vakaa, että vois luottaa elintarvikkeiden saamisen pysyvästi jostain muualta.Et silleen.
Niitä tarvitaan ihan turvallisuuden takia. Ei tää maapallo ole niin vakaa, että vois luottaa elintarvikkeiden saamisen pysyvästi jostain muualta.Et silleen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
maailma on yllätyksiä täynnä. vaikka tanskalaista possua saa halvalla jouluna, mikä takaa että sitä sais kriisiaikoina.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000030349078
Mitenkäs kriisiaikaan saadaan dieseliä maatalouskoneille?
Kuinka olennaista on kriisiaikaan olla omavarainen tomaatin- tai strutsintuotannon osalta? Kuinka olennaista ylipäätään on koko lihatuotanto oikean kriisin hetkellä? Lihantuottaminen kuitenkin vaatii resursseja moninkertaisesti kasviksiin verrattuna.
Entä onko meidän oltava omavaraisia tälläkin hetkellä? Eikö kriisin lähestyessä tai jopa sen syttyessä tuotanto voitaisi nostaa matalaltakin tasolta kohtalaisen nopeasti omavaraisuuden takaavalle tasolle?
Eikö kriisistä ylipääsemistä voisi taata valmiusvarastoilla? Viljasiiloja vaan useampaan paikkaan maata ja niihin vaikka 5 vuoden ruokavarastot. Eiköhän niillä selvitä, tai ainakin niiden 5 vuoden aikana saada maatalous polkaistua uudestaan käyntiin.
Entä omavaraisuus muilla aloilla? Emme ole omavaraisia edes asetuotannon osalta. Miten maatalous menee jopa puolustusvoimien edelle? Tai energiantuotannon?
etuna on se ettei sen tarvitse perustua mihinkään tosiaisoihin, voidaan vapaasti valita mitä kuvitellaan ja ei kun töihin.
Kyllä tästäkin näkee mitä idiootteja nyky yhteiskunta tuottaa. Alasajettu maatalous pysyy alhaalla vuosia, sitä ei polkaista tuosta vaan käyntiin.
Mikäli maatalous ajetaan alas ja halutaan silti pitää valmiutta yllä se maksaa yhtä paljon kuin maatalouden ylläpito.
Pellot on pidettävä kunnossa joka tapauksessa, erityisesti karjatalouden uudelleen nostaminen tuotantoon on kymmenen vuoden projekti. Sinä aikana ehtii kuolla nälkään suurinosa kansaa.
Kuvitelma että pelkällä kasvintuotannolla pärjätään on huuhata, karjatalous on muutakin kuin lihantuotantoa. Pelkällä viljalla ei pärjää siihen tarvitaan muutakin apetta, vai olisitko valmis vetämään pelkkää leipää ilman lisukkeita jatkuvasti 5 vuotta. Kasvissyöjien sapuskoistakin osa tulee ulkomailta, jos se loppuu niin kurkkua kuivaa.
Polttoaineita maatalouskoneita varten on varastoitu varmuusvarastoihin. Dieselin tuotantoon vaikka turpeesta on tekniikka jo olemassa Ficsler-Trops synteesillä saksalaiset valmistivat polttoaineita jo toisen maailmansodan aikana.
Maatalous menee aina edelle kaikesta, koska mitään muutakaan ei ole jos ei ole ravintoa.
Maatalouden tuotannon nostaminen nopeasti ei onnistu jos se on kerran laskettu alas, vaikka täällä kuinka mollataan viljelijöitä, niin ovat he kuitenkin enimäkseen ammattitaitoista porukkaa, jotka tietävät mitä tekevät.
Maatalouden uudelleenkäynnistysajan suhteen en todellakaan ole asiantuntija, mutta eipä entisaikojen kaskiviljelykään keskiaikaisilla välineillä ja pienillä ihmismäärillä vaatinut montaa vuotta ennenkuin saatiin varsin mukavia tuotantolukuja. Eikä silloin siis ollut muuta kuin metsä, josta aloitettiin.
Kasvisruokavalio ei ole huuhaata, katso vaikka Intiaa. Eihän se hyvältä tuntuisi, ei varsinkaan itselleni, koen tarvitsevani lihaa joka aterialla, jotta nälkä lähtee. Kriisiaika on kuitenkin asia erikseen ja silloin on pakko sopeutua, eikä kinkusta luopuminen varmaankaan olisi se vaikein paikka.
Ulkomailta tosiaan tuodaan jonkun verran kasveja, jotta kasvinsyöjien ruokavalio olisi terveellinen, mutta nuo kasvit voitaisiin varmasti viljellä myös Suomessa, kun pakko olisi.
Kas vain, että ymmärrät valmiusvarastot polttaineiden suhteen, mutta et maataloustuotteiden osalta..
Kyllä minä uskon, että maajussit ovat ammattilaisia, mutta valitettavasti tekevät työtä, jota ei tässä maassa kannata tehdä.
Energianpuute kuitenkin oli yksi saksalaistenkin tappion suurimmista syistä, vaikka kuinka olisivat turvetta osanneet käyttää. Ei vaan tainnut riittää, kun yhteiskunta, etenkin kriisiaikaan, tarvitsee polttoainetta aika paljon muuallekin kuin traktoreille.
Toivottavasti pystyt perustelemaan väitteesi vähän paremmin, muutenhan tulet todenneeksi itsesi idiootiksi..
ihan ensimmäiseksi niin sakujen synteettisen polttoaineen valmistuslaitokset pommitettiin paskaksi ja kun eivät bakun öljyaluetta saaneet vallattua niin siihen uuvahti.
Kaskiaikaan meillä taisi asustella jokunen miljoona ihmistä vähemmän. Sinäkös sitä alat valita ketkä täällä tapetaan nälkään.
Maataloustuotteista käytännössä on mahdollista varastoida suurempia määriä vain viljaa ja viljatuotteita. Muiden elintarvikkeiden säilyminen pitkiä aikoja on epävarmaa. Pakkasvarastoissa säilyy, mutta siihen tarvitaan energiaa. Eipä tarvita kovin kummoista kriisiä, kun ydinvoimalat ajetaan alas.
Viime sodan aikana nähtiin mitä ihmistyövaltaisen maatalouden tuotantovaikeudet olivat. Suurin osa miehistä oli rintamalla ja työt tehtiin naisten ja lasten voimin. Maataloustuotanto putosi vaarallisen alas, jos saksasta ei olisi saatu viljaa niin olis ollu mahanahka lähellä selkärankaa.
Ongelmana maatalouden uudelleen aloittamisessa on juuri osaavan väen löytäminen. Huonkuntoisten peltojen uudelleen tuotantokuntoon saattaminen vaatii runsaasti työtä ja aikaa. Kriisiaikaan työvoiman löytyminen voi olla hakusessa, kun ei niitä ole oikein nyttenkään saatavana.
Mikäli maataloutta ajateltaisiin jokapaikassa pelkästään taloutena muiden joukossa niin silloin asiat ovat todella huonosti. Väitän että nykyäänkin, kuka hallitsee leipää hallitsee kansaa.
Mikäli viljey keskitetään samoille alueille jossa tuotanto on kannattavinta, niin siellä tapahtuvan katastrofin jälkeen tulee aina meidän kaltaisille reuna-alueille nälkä.
Mukavahan se keskustella ja tarkastella eri vaihtoehtoja, mutta todellista vaihtoehtoa suomalaiselle maataloustuotannolle ei ole ainakaan toistaiseksi näkyvissä.
Viljatuotteilla saataisiin kuitenkin perusenergia taattua. Viljan lisäksi tarvittavien elintarvikkeiden määrä olisi huomattavasti pienempi kilomääräisesti ja näinollen todennäköisesti helpompi hankkia ulkomaankaupalla tai omalla uudelleenpolkaistulla kasvatuksella.
Jos tuo uudelleenkäynnistettävä tuotanto katsottaisiin aivan mahdottomaksi, niin joka tapauksessa ainakin tuettu viljantuotanto Suomesta voitaisiin lopettaa, kun sen varastointi kerran onnistuu helposti ja halvalla verrattuna omaan tuotantoon. Myös lihantuotantonnon tukeminen pitäisi heti lopettaa, koska liha ei ole ihmiselle välttämättömyys, vaan ylellisyys.
Tuettua maanviljelystä voitaisiin harjoittaa joillain välttämättömimmillä ruuantuotannon aloilla. Sellaisten välttämättömyystuotteiden osalta, joita ei voida varastoida ja joiden tuotannon uudelleenaloitus olisi hyvin vaikeaa.
Osaava väki olisi toki jonkunasteinen ongelma, mutta näkisin sen olevan korvattavissa enemmillä resursseilla, joita kriisin tullen maatalouteen keskitettäisiin. Osaamista se ei tietenkään heti toisi, mutta eihän maanviljelys kuitenkaan mitään raketti-insinöörejä vaadi. Nykyiseen tehokkuuteen ei varmastikaan päästäisi vähään aikaan, mutta riittävän tuotantomäärän saavuttamisen ei pitäisi olla mahdotonta nopeastikaan. Osaamista kuitenkin olisi yliopistotasolla tutkijoilla ja heiltä sitä parhaaan mukaan ammennettaisiin sitten uusille kriisiajan maallikkoviljelijöille.
Sota-aikaankin viljavarastot olisivat auttaneet. Silloin kaiketi laskettiin juuri omavaraisen maatalouden varaan, mutta kas kun se omavaraisuus tuppaa joka tapauksessa kärsimään kriisiaikoina, kuten silloin nähtiin.
Noita vlijantuotannon kannattavia alueita on Maailmassa kuitenkin useita, joten ei meidän tarvitsisi ihan yhden kortin varassa olla ruuanhankinnassamme.
Onneksi tuohon esittämääsi ajatukseen ei vastuulliset sorru.
ei täällä olla omavaraisia juuri missään muussakaan, eikä siihen edes pyritä, eikä olisi mitään järkeäkään pyrkiä jos halutaan pärjätä kv. kilpailussa.
Jatka sinä toki vastuullisena tai juo vähän kasvisöljyä, josko ajatusrakenteesi siitä notkistuisivat.
Päättäjien ja kansan kanssa turvallisen vaihtoehdon takana.
Hurvittelijoilla ei ole vastuuta!
ettei sinulla ole reaalielämän kanssa juurikaan tekemistä ja historian opetukset ovat jääneet hennonlaisiksi.
Sitä elintarviketta ei ole sitten kertakaikkiaan enää jaossa kun kriisi iskee, se on yksi asia jonka historia on katkerasti opettanut myös suomen kansalle. Ennen sotia ei huolehdittu juuri riittävästä varmuusvarastoinnista eikä sen puoleen myöskään aseistuksesta, malli Cajanderissa lähti pojat talvisotaan.
Nykyään sodanuhkaa suurempi uhka on iso luonnonmullistus joka aiheuttaa viljantuotanto alueilla kadon ( Argentiina ja Ukraina joita on pidetty vilja-aittoina ovat lopettaneet viljan viennin turvatakseen oman kulutuksen) josta seuraa elintarvikkeiden saatavuuden rajoituksia. Luulisi jo näiden kahden esimerkin antavan jonkinlaista ajattelemisen aihetta, mutta eihän sitä nyt kannata moisesta huolehtia. Muistuu mieleen se satu huolettomasta muusikkosirkasta jne...
Joillakin ihmisillä oleva käsittämätön viha viljelijöitä kohtaan suomessa mistä se oikeasti johtuu, kuka sitä lietsoo ja mikä on tarkoitusperä. Olisi mielenkiintoista päästä sylttytehtaalle kuuntelemaan perustelut.
Maataloustuet eivät voi olla koko syy, käsittäähän sen kuka tahansa etteivät viljelijät ole tätä halunneet. Kyllähän tämä sama viha oli olemassa ennen nykyisiä tukijärjestelmiäkin.
Kyllähän tämän vanhan maalaiset kaupunkilaiset vastakkain asettelun ymmärtää. Sitä on kaikkialla, mutta missää muualla euroopassa ei ole tämän kaltaista tilannetta jossa oltaisiin keinoja kaihtamatta valmiita lopettamaan maanviljellys koko maasta.
Onneksi tätä porukaa on vähän, mutta kuitenkin.
Missähän elämässä luulet minun sitten heiluvan?
Olenko pelkkä nettihahmo? Entä mikä sinä olet?
"Ennen sotia ei huolehdittu juuri riittävästä varmuusvarastoinnista eikä sen puoleen myöskään aseistuksesta"
Mitäpä jos seuraavalla kerralla huolehdittaisiin? Tuista säästyvällä rahalla saataisiin armeijakin aivan uudelle tasolle.
En kertakaikkiaan näe sellaista luonnonkatastrofia näköpiirissä, josta selviäisimme muuten, mutta mikä yhtäaikaa hävittäisi tai voimakkaasti rajoittaisi ruuantuotantoa ympäri Maailman samanaikaisesti. Ruuan hinta toki voisi välillä nousta korkeaksikin, mutta tueton Suomi olisi nykyistä melkoisesti ostovoimaisempi.
Ja jos tuollainen kauhukriisi tosiaan tulisi, niin en ole vielä nähnyt vasta-argumentteja esittämääni valmiusvarastoajatusta vastaan, kun lisäksi siis pidettäisiin elintärkeimpien(vitamiinit, ehkä proteiini?) ruoka-aineiden tuotanto päällä vaikka tuettunakin. Vai oliko tuo heitto historian oppieni hentoudesta se murskaava vasta-argumentti?
Ai niin, ja sanottakoon vielä, että kummatkin vanhempani ovat maanviljelysperheisiin syntyneet ja itsekin olen maalla asunut jonkun aikaa. Ei tässä mitään syytä ole maajusseja vihata, muutenhan vihaisin omia juuriani ja esi-isiäni.
Tukia minä vastustan. Tosin ilman tukia en usko, että Suomessa juuri mikään maatalouden osa pysyisi hengissä, mutta jos jotkut kuitenkin selviäisivät, olisin positiivisesti yllättynyt.
Epäilenpä, ettet sinä tiedä hölkäsen pöläystäkään siitä, mikä on tilanne muissa tukimaatalousmaissa.
että ei sinun elämänkokemuksesi näköjään riitä katsomaan tosiaisoita silmiin. Kuten jo alussa totesin elät kuvitelamatlouden haavemaailmassa ja sillä ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä.
Vaaditaan jotain muuta kuin suomen luopuminen tuista.
Mikä viitsit vähänkin tutustua maailmanlaajuiseen tilanteseen niin ymmärtäsit miksi maataloustuotannon säilyttäminen. Tosiasia on että sääolot ocvat muuttuneet ja uhkaavat elintarviketuotantoa, tällähetkellä meneillään oleva energiakasvivouhotus vielä pahentaa tilannetta.
Mainitsemasi Intia on jo lähitulevaisuudessa huomattava ruuan ostaja maailmalla samoin Kiina.
Ruoka ei ole mikää osake jonka kaupalla voi leikkiä. Ostovoimalla ei ole merkitystä kriistilanteessa tarvitaan kavereita ja niitä näyttää yleensäkin meillä olevan hätätilanteessa vähän.
Jos olisit vaivautunut hiemankin tutkimaan viljan hintojen kehitystä olisit huomannut että vain Suomessa maksetaan viljasta edelleen alimpia hintoja Eurooppassa.
Meillä on valmisuvarastoja mutta eri niitä voi määrättömästi kas´vattaa, eikä viljakaan säily loputtonmiin. Toiosaalat nyt jo puretaan interventi varastoja oliskohan jossain ollut ylimääräsitä tarvetta.
Tukia vastaan olen ollut aina mutta ei Suomi voi yksin lähteä EU:n sisällä purkamaan tukijärjestelmiä tiedät sen varsin hyvin. Elikkä lopputulemana on taas syvä ihmettelyni miksi suomen maatalous pitäisi lopettaa koska se tietää ennepitkää kansallista katastrofia.
Et oikeastaan ole väittelyn arvoinen henkilö, mutta myönnettävä on, että ilmeisestä kypsymättömyydestäsi huolimatta jotkut pointtisi ovat vastaamisen arvoisia.
Ei ainoastaan Suomen pitäisikään luopua tuista, vaan kaikkien maiden. Tosin en ole lainkaan vakuuttunut siitä, että Suomen yksipuolinen luopuminenkaan olisi Suomelle pahasta.
Intian ja Kiinan mainitsin siis lähinnä esimerkkeinä taloudellisesti menestyneinä kehitysmaina, en niinkään maatalouden kannalta. Mosambik olisi ollut parempi esimerkki, siellä maatalous on ollut merkittävässä roolissa talouskasvun tuojana.
Rahalla kyllä löytää myös kavereita yllättävän helposti.
Tuore aamun uutinen kertoo kuluttajien EU alueella maksavan ruuasta 20% maailmanmarkkinahintoja enemmän, kiitos tukien ym. EU:n omaa tuotantoa turvaavan maatalouspolitiikan. Vaikka hinnat Suomessa Euroopan alimpia olisivatkin, eivät ne silti maailmanmarkkinoiden kilpailua kestä.
Maataloustukien purkaminen nostaa Suomen talouskasvua merkittävästi. Siksi järjestelmä on purettava hetimmiten. Riskejä liioitellaa, mielestäni nuo pelot pohjaavat johonkin keskiajan Maailmankuvaan.
Naurettavan energiakasvivouhotuksen, tahi sääolojen muuttumisen en näe vaikuttavan suuresti asiaan. Ruuan hinta saattaa nousta, mutta Suomessa tuskin kukaan nälkään kuolee, maksoipa leipä sitten 2 tahi 5 euroa kappaleelta.
Tukitalous pahentaa myös tätä energiakasvatuksen ja sääolojen aiheuttamaa kriisiä, koska tukitalous ei ole yhtä joustavaa kuin markkinatalous olisi. Markkinatalouden lakien mukaan toimittaessa tuotanto lisääntyisi kysynnän lisääntyessä. Ongelmia tuliai vasta sitten, kun tuotantoa ei enää voitaisi kasvattaa. Tämän en usko vielä olevan näköpiirissäkään.
Tuskinpa meillä tosiaan ensimmäisinä nälkään kuoltaisiin, mutta vaikuttaa hölmöltä että mahdollisessa kriisissä joutuisimme maksamaan ravinnosta niin valtavia ylihintoja että se vastaisi esimerkiksi viime lamaa. Mikään ei rajoita ravinnon hintojen nousua, silloin kun viimeistä säkkiä myydään.
Täysin sääntelemättömässä tuotannossa myös syklit pahenevat, joka johtaa siihen että aloittain on selvää ylituotantoa ja kohta on vakava puute. Tosin ylituotannon riski nykytilanteessa on lähes poistunut kun kulutuksen ja tuotannon epäsuhta näyttää pahenevan joka vuosi.
Ehkä kerrot, millä alueilla näet maailman mittakaavassa olevan mahdollista kasvattaa merkittävästi tuotantoa. Mielestäni tuotannon kasvattaminen on mahdollista ainoastaan energiatasetta heikentämällä (lisää öljyä viljelyyn).
Uskot aika vakaasti talouden sääntelyyn. Viime lamasta puheenollen, se oli osaksi juuri vanhan sääntelytalouden ansiota. Lopulta sääntelystä oli luovuttava ja karu totuus tuli vastaan.
Tuotannon kasvattaminen tosiaan vaatii energiaa, mutta toisaalta esim. Suomessa maatalouteen käytettävällä energialla saisi joistain vilja-aittamaista moninkertaisen tuotannon. Eli maailmanlaajuisesti energiankäytön ei tarvitse kasvaa, vaikka tuotantomäärät kasvaisivatkin kunhan vaan tuotantoa järkeistetään ja tuotetaan siellä missä se kannattaa parhaiten.
Tilastoja tai muita tutkimuksia maatalouden lisäämispotentiaalista en ihan nopeasti löydä valitettavasti. Toivottavasti sinä löydät.
aena, vaan montako EU maata olet kiertänyt ja käynyt nimenomaan tiloilla ja keskustellut viljelijöiden kanssa.
Epäilen että tietosi maataloudesta ovat peräisin haulikkohollin verran etumatkaa saanesi lähisukulaisesi puheista ja kulmabaarin nurkkapöydästä.
Sitä kun niin kovasti ollaan suomesta lopettamasa maataloutta ja aloittamaan se pahanpäivän koittaessa uudelleen. Ostovoimaakin olisi tarjolla hirveästi kun ei maksettaisi tukia. Kerroppas sinä kaikkien matemaatikkojen aurinko miten se on mahdollista.
Siihe saapi kaataa monta närettä ennekuin sellua on keitetty riittävästi ruuan maksamiseen. Meinaan EU jäsenmaksut jatkuu entisellään ei vain saada yhtään takaisin kuten nykyään tulee suurin osa. Kotimaan tuen osuus on noin 600 miljoonaa. Lisäksi tulee maatalouden työllistävä vaikutus, josta seuraa rahavirtoja. Maatalouden äkillinen alasajo aiheuttaa välittömästi 2-3 sataantuhatta työtöntä. Koko elintarvike sektorin arvo on huomattavasti suurempi kuin maataloustuet, mistä tämä raha otetaan, joka nykyään tulee alkutuotannosta ja siihen läejheisesti liittyvästä toiminnasta.
Lamaahan pahensi juuri se että luovuttiin sääntelystä ja käskettiin ottaa ulkomaista lainaa. Sitten kerrottiin että markan arvo pidetään ja vastuulliset eroavat jos devalvoidaan. No devalvoitiinpa sitten kuitenkin ja tulos oli tunnettu.
Täysin sääntelemätön talous on tehoton. Ihan sama kuin juoksukilpailussa juoksisi ensin niin lujaa kuin jaksaa ja sitten istuisi aina välillä lepäämään. Tasaisesti juokseva voittaa tuossa kilpailussa aina.
Amerikan keskilänsi on muuten yksi niistä vilja-aitoista. Siellä on pienemmät sadot kuin täällä, eikä mitään keinoja kasvattaa satoja, koska vettä ei ole.
että vientitukien avulla painetut hinnat ovat eu alueella olevia hintoja 20% alhaisemmat.
"Vaikka hinnat Suomessa Euroopan alimpia olisivatkin, eivät ne silti maailmanmarkkinoiden kilpailua kestä."
Ei varmasti vientituettujen hintojen kanssa ei niin vain kilpailla.
"Tukitalous pahentaa myös tätä energiakasvatuksen ja sääolojen aiheuttamaa kriisiä, koska tukitalous ei ole yhtä joustavaa kuin markkinatalous olisi. Markkinatalouden lakien mukaan toimittaessa tuotanto lisääntyisi kysynnän lisääntyessä. Ongelmia tuliai vasta sitten, kun tuotantoa ei enää voitaisi kasvattaa. Tämän en usko vielä olevan näköpiirissäkään."
Joustavaa, niin se tarkoittaisia vuosittaisia konkursseja alat vaihtuisivat vuosittain, jatkuvaa epävarmuutta työväen keskuudessa joka näkyisi siinä että tuloja mielummin säästetään pahanpäivän varalle kuin kulutettaisiin, joka tuo paljon ongelmia muuhun talouteen.
On paljon todennäköisempää että lyhytjännitteinen maatalouspolitiikka tuo tullessaan talouteen epävarmuutta kuin varmuutta siihen.
Maataloustuissa on kysymys myös glopaalista vastuusta, mikäli Suomen kaltaiset hyvin varakkaat maat ostavat kaikki elintarvikkeensa maailmanmarkkinoilta, niin elintarvikkeiden hinnat nousevat jyrkästi ja vähemmän varakkaiden kehitysmaiden väestö kärsii ja osa jopa kuolee nälkään.
On oikein, että me pidämme tuillamme elintarvikkeiden hinnat alhaalla ja autamme näin kehitysmaiden hallituksia väestönsä ruokkimisessa.
Uskomaton teoria. Totuus on päinvastainen.
Samalla periaatteella ostaessamme kännykät ja tietokoneet kehitysmaista jäävät kehitysmaat itse ihan ilman korkeaa teknologiaa, kun joutuvat myymään tuotteensa meille. Vaatteista puhumattakaa, H&M:n rievutkin ovat kaikki pois intialaisten lasten päältä ja he tulevat talvella kuolemaan kylmään! joopajoo.
Tuet pitävät tuetun tuotannon hinnan alhaalla, ja yhdessä tuontitullien kanssa estää kehitysmaiden maataloutta kilpailemasta reilusti täkäläisen kanssa. Jos antaisimme kehitysmaille reilun mahdollisuuden myydä tuotteitaan meidän markkinoillemme, antaisi se työtä ja vaurautta kehitysmaille. Tätä kautta suuri osa kehitysavustakin voitaisiin todennäköisesti lopettaa, kun nykyiset autettavat tulisivat toimeen omalla työllään.
Sitäpaitsi kehitysmaiden tuotannon ostaminen tulisi meillekin edullisemmaksi ja toisi piristysruiskeen talouteemme.
Esittämäsi teoria voisi olla osin totta, jos Maailman ruuantuotanto olisi saavuttanut rajansa, eikä sitä voisi enää lisätä. Siinäkin tapauksessa hintojen laskemiseksi olisi tietenkin viisainta tukea kehitysmaiden tuotantoa enimmäkseen, jotta nimenomaan heidän tuottamansa ruuan hinta laskisi.
Mikä estää nykyisin nälkää näkeviä kehitysmaita tuottamasta itselleen riittävästi ravintoa. Mikä olisi se merkillinen keino, jolla äkisti kyettäisiin tuottamaan itselle riittävästi ja vielä vientiinkin. Ei se ole niin yksinkertaista tuo tuotantopuoli.
Lisäksi huomatkaa nyt, ettei maataloustuotanto ole samalla tavalla kehittyvä systeemi kuin jokin teollisuuslaitos. Teollisuudessa riittää se, että saadaan enemmän panoksi sisään tehtaaseen ja heti pystytään tuottamaan enemmän. Maataloustuotanto on aurinkoenergian jalostusta, eikä kukaan vielä ole keksinyt miten energian määrä neliöllä saataisiin kasvamaan. Ainut keino on siis laajentaa pinta-aloja mutta maankin valmistus on lopetettu (kuten eräs tunnettu kirjailija muinoin totesi).
Miksi muuten kaakaopapujen tuotantomaat eivät rikastu, vaikka tuote on kallista ja se kulut ovat pienet (käytetään orjatyövoimaa). Miksei ole mitään esimerkkejä millä afrikkalainen paikallinen voisi menestyä. Kalanpyynnissäkin on käynyt heikosti ja paikalliset syövät siellä perkeitä kun arvotavara pakastetaan ja pistetään vientiin(eikä rahaa ole kellään). Miksi alueet, joilla on valtavat mineraali ja öljyrikkaudet eivät menesty ja paikalliset ovat köyhiä ja kurjia. Jatkuvasti kuitenkin viedään tavaraa ulkomaille ilman mitään esteitä, mutta vain harva paikallinen rikastuu ja nekin rahat lähinnä ohjautuvat Sveitsin pankkeihin.
Kertokaa nyt mitkä ovat ne viennin esteet, jotka estävät kehitysmaiden rikastumisen. Huudetaan vain jotain mantraa ja samalla ostetaan brasilialaista pihvilihaa, joka jollain kumman keinolla huolimatta noista maagisista viennin esteistä on päässyt suoraan ja vaikeuksitta kauppoihimme.
>Esittämäsi teoria voisi olla osin totta, jos Maailman ruuantuotanto olisi saavuttanut rajansa, eikä sitä voisi enää lisätä.<
Oletko sataprosenttisen varma, että sitä voidaan lisätä?
"Mikä estää nykyisin nälkää näkeviä kehitysmaita tuottamasta itselleen riittävästi ravintoa. Mikä olisi se merkillinen keino, jolla äkisti kyettäisiin tuottamaan itselle riittävästi ja vielä vientiinkin."
Nykyisin noilla mailla ei ole resursseja hankkia edes omaan tuotantoon riittävää tietotaitoa, eikä laitteita. Jos siirtyisimme markkinatalouteen, siirtyisi osaamista, sekä laitteita myös kehitysmaille. Aluksi ehkä länsimaiden omistamina, kuten teollisuudessa yleensäkin on käynyt, mutta ennen pitkää yhä enemmän myös kehitysmaalaisten omistamina. Kehitysmaiden mahdollisuudet hankkia tehoa maatalouteensa kasvaisivat tietenkin sitä mukaa, kun maahan virtaisi enemmän valuuttaa länsimailta. Nykyisin tuota valuuttaa maatalouden osalta ei sinne virtaa, vaan virta on päinvastainen, luonnottomien tukien sekä tullien takia.
"Maataloustuotanto on aurinkoenergian jalostusta, eikä kukaan vielä ole keksinyt miten energian määrä neliöllä saataisiin kasvamaan. Ainut keino on siis laajentaa pinta-aloja mutta maankin valmistus on lopetettu (kuten eräs tunnettu kirjailija muinoin totesi). "
Miksi sitten maataloustuotanto per neliö on jatkuvasti kasvanut länsimaissa?
Pinta-alakaan ei ole ongelma vielä pitkään aikaan. Vain pieni osa maapallon maa-alasta on viljeltyä, meristä puhumattakaan. Kuten itsekin ymmärrät, aurinkoenergia on yksi tärkeimmistä tekijöistä maataloudelle ja sitä Suomessa on hyvin niukalti. Siksi täällä on naurettavaa tuottaa ruokaa.
"Miksi muuten kaakaopapujen tuotantomaat eivät rikastu,"
No melkoisen varmasti ovat kuitenkin rikkaampia nyt kuin olisivat ilman kaakaotuotantoaan. Vai väitätkö, että noille maille olisi parempi jos kaakaotuotanto lopetettaisiin siellä? Ja siirrettäisiin sekin tänne, niin voisimme sitten myydä heille halpaa tukikaakaota? Olisivat varmaan ikionnellisia halvasta suomalaiskaakaostaan.
Kehitysmaiden kehittymisestä länsimaiden investointien myötä kannattaisi ehkä muistaa myös positiivisempia esimerkkejä, kuten Kiina, Intia ja monet muut Aasian maat. Kiina-ilmiöhän on ollut hyödyksi sekä Kiinalle, että meille. Miksei tämä sama voisi toteutua maatalouden saralla vaikka Pohjois-Afrikkalaisten maiden kanssa?
"ja samalla ostetaan brasilialaista pihvilihaa, joka jollain kumman keinolla huolimatta noista maagisista viennin esteistä on päässyt suoraan ja vaikeuksitta kauppoihimme. "
Brasilialaiselle lihalle on tuontitullit, jotka haittaavat sen kilpailukykyä verrattuna EU-alueen tuotantoon. Tässä tapauksessa vaan se ei riitä täysin estämään tuontia. Monen heikomman ja vähemmän kehittyneen maan viennin tullit sen sijaan voivat tappaa kokonaan. Tullia en pitäisi maagisena, vaan maiden ja kaupunkienkin väliseen kaupankäyntiin kuuluneena osana jo antiikin ajoilta lähtien. Jos tämä vielä jää ymmärtämättä, niin toivottavasti tämän linkin takaa opit lisää: http://en.wikipedia.org/wiki/Customs
Kyllä voidaan. Miksi ei voitaisi? Suuret alueet ovat lähes täysin hyödyntämättä ja suurin osa Maailman maataloudesta on varsin tehotonta verrattuna vaikka meidän omien verrattomien maajussiemme aikaansaannoksiin.
Esimerkiksi australia on tällä hetkellä todella vajaakäytössä. Paljon on muitakin vastaavia alueita, mutta helppohan niissä on tuotantoa kohottaa. Vain vettä puuttuu ja sehän onkin halpaa kun tehdään merivedestä poistamalla siitä suola. Yleensä siihen on ollut varaa vain juomaveden suhteen, mutta nyt kun koko maailman energiaongelmat on ratkaistu, niin ei ole mitään vaikeuksia tuottaa kaikkialle niin paljon kasteluvettä kuin tarvitaan.
kyllä täällä vettä riittää, ainakin pohjoisesta pallonpuoliskosta suurin osa on metsää, ei peltoa, eikä varsinkaan kuivaa aavikkoa.
Jos maa olisikin lopussa, merta on hyödyntämättä vaikka kuinka.
Pohjoisessahan piti olla mahdotonta viljellä kannattavasti.
Etelässä vedenpuute on oikeasti se suurin syy viljelemättömyyteen, eikä sitä ratkaista halvalla.
Meret on kalastettu kohta tyhjiin. Saaliit pienenevät koko ajan ja paine rauhoittaa yhä laajempia alueita kasvaa. Ei se ole niin helppoa.
No, mikä on se syy että juuri maatalous olisi noiden kehitysmaiden pelastus. Tähän mennessä lähes kaikki yritykset käynnistää jokin tuotannonhaara afrikkalaisten omistuksessa on epäonnistunut täysin. Muutamassa vuodessa on koko ulkomaisen avun varassa rakennettu tuotantokoneisto tuhoutunut ja hävinnyt tuntemattomiin suuntiin. Afrikan mantereelle on jo toistasataa vuotta kannettu ensin tukea opetuksen muodossa ja nyt jo vuosikymmeniä rahallisena tukena. Näyttää siltä, ettei mikään auta ja kaikki sortuu entiseen kurjuuteen. Tänään lehdessä kirjoittivat, miten afrikkalaiset johtajat tukevat Mugaben hallintoa, kertoen ettei se juuri poikkea paikallisesta tasosta.
Maataloustuotteilla ei muuten lähiaikoina ole yksikään kansakunta rikastunut ja se miten kehitysmaat nyt muka pelastettaisiin viljelyksillä on epäreilu ja niitten kansoja alistava. Kuvitellaan että siinäkin tilanteessa että maataloustuotanto siellä muuttuisi erityisen kannattavaksi, tuotannon rakenne pysyisi entisenä. Totuus on se, että kun tuotannossa on mahdollisuus tehdä voittoa, muuttuvat tuotantoyksiköt välittömästi valtaviksi plantaaseiksi, jotka ulkomainen sijoituspääoma omistaa. Viljelyssä tarpeeton työvoima käy alueella tarpeettomaksi ja ihmiset muuttavat kaupunkien slummeihin kärsimään nälkää ja tauteja. Entisen yhteisön tuki ja rakenteet menetetään, joka johtaa erityisesti vanhusten ja lasten heikentyvään asemaan.
Tällä systeemillä nyt sitten muka pelastetaan kehitysmaat. Uuskolonialismia pahimmillaan.
Mikäli kehitysmaita halutaan auttaa, siirretään sinne halpatuotantoa, eli tehtaita. Kiina johon viittasit on parantanut asemiaan juuri teollisuustuotannolla, eikä sen asema olisi mitenkään voinut kohentua maataloustuotannolla. Kiina onkin antanut maataloussektorinsa rapistua, koska sen resurssit ovat tehokkaammassa käytössä kun luovutaan aavikoituvien alueiden pakkoviljelystä.
Länsimaiden maataloustuotannon kehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti jalostus, kemiallinen kasvinsuojelu ja lannoitus. Jatkuva kehitys on kuitenkin pysähtynyt ja nykyisin vain geenitekniikan avulla on mahdollista saada merkittäviä tulosparannuksia. Pitää myös muistaa miten aikanaan hevosten väheneminen myös vapautti laajoja alueita muuhun kuin rehun viljelyyn.
Viljelypinta-aloista puhuttaessa on huomattava että kaikki parhaat alueet ovat viljelyssä, samoin kun jo kaikki heikommatkin. Enää on jäljellä vain lähes viljelykelvottomia alueita. Aurinkoenergian osalta meillä on asiat erittäin hyvin, sillä meillä on kasvukauden aikana eniten valoa koko euroopassa.
Kaakaontuotannossa käytettävä orjatyövoima on poissa kouluista, eikä kansa pääse kehittymään. On aivan sama miten paljon tuotantoa alueella on, jos sen alueen väestöä riistetään ja estetään lasten koulutus. Yhtä hyvin voisi belgian kongoa pitää aikanaan hyvänä ja alueen kannalta menestyksellisenä projektina. Silloinkin kansaa erittäin huonosti kohtelemalla vietiin se rikkauksia ja kaikki voitot siirtyivät ulkomaille. Ei mikään kehitysmaissa toimiva maataloustuotanto ole juuri tuota kummempaa: ruoka ja voitot viedään ja kansa kärsii nälkää. Viktorianjärven kalastuskin on erittäin kannattavaa liiketoimintaa ja se tuottaa suuret voitot, mutta niille paikallisille riittää vain vähäinen määrä kalanperkeitä ruuaksi.
Kiinan ja Intian ainut pelastus on ollut paikallinen hallintokoneisto, joka puutteistaan huolimatta on saanut pidettyä systeemin kurissa, eikä kansainvälinen pääoma ole päässyt toimimaan täysin ilman sääntöjä.
Afrikan kanssa on toisin, sillä se käyttää lähes koko länsimaisen tukisumman verran asevarusteluun ja korruptio estää paikallisten yritysten kehityksen. Hallinto on ratkaiseva tekijä, eivät tullit.
Nyt on kuitenkin kaikilla kehitysmailla mahdollisuus tuoda Eurooppaan ilman minkäänlaisia tulliongelmia mm. seuraavia tuotteita: palmuöljy, ruokosokerista valmistettu alkoholi ja eukalyptushake. Saatte nähdä, että näidenkin tuotteiden avulla saadaan lukuisia paikallisia kurjuuteen ja yhä pahempaan ahdinkoon. Suurin ongelma noissa on alueella käytettävissä olevan ravinnon väheneminen, eikä tilanne poikkea sen suhteen mitä kasvia viljellään.
Brasilia on muuten hyvä esimerkki sen suhteen, miten tuotanto on tosiaan mahdollista ja vienti toimii hyvin. Afrikka pystyisi helposti toteuttamaan tuon laajoilla savanneillaan, mutta ei vain onnistu.
Maatalouden suhteen on toivo heitettävä, sillä sen teollistaminen vain kurjistaa paikallisen väestön oloja. Teollisuuden suhteen tilanne on hiukan toinen, sillä tarvittava työvoima saa kuitenkin pientä palkkaa, joka jää kokonaan alueelle.
Miksi ihmeessä maataloudesta ei saa pientä palkkaa, joka jää alueelle?? Se, että te maajussit täällä Suomessa ette ole tottuneet maksamaan palkkaa, ei tarkoita, että se olisi ihan maailmanlaajuinen ilmiö.
Ei pelkällä maataloudella lähiaikoina ole rikastuttu, mutta saatu ainakin taloutta kohennettua siedettävälle tasolle. Rikastumista toki estää teollisuusmaiden maatalouspolitiikkakin. Aikoinaan ainakin Uruguay ja Argentiina nousivat Maailman rikkaimmiksi valtioiksi maatalouden avulla. En näe esteitä tuon tapahtumiselle myös Afrikassa, jos vaan järjestelmä muokataan sallimaan se.
Afrikan sisäiset poliittiset ongelmat ovat toki surullisia ja käsittämättömiäkin meidän näkökulmastamme, mutta ne eivät mitenkään oikeuta sitä, että meidän pitäisi polkea noita maita myös maatalouden sääntelyllä. Toki Mugabea ja muita diktaattoreja voimme polkea, mutta ajoittan Afrikassa joku yrittää ihan oikeasti kehittääkin maataan. Heille pitäisi antaa täysi tuki ennenkaikkea vapaakaupan avulla.
"Kiina onkin antanut maataloussektorinsa rapistua, koska sen resurssit ovat tehokkaammassa käytössä kun luovutaan aavikoituvien alueiden pakkoviljelystä. "
Miksei tätä samaa tehdä EU:ssa ja luovuta routaisten alueiden pakkoviljelystä? Tai ainakin sen viljelyn tukemisesta.
"Aurinkoenergian osalta meillä on asiat erittäin hyvin, sillä meillä on kasvukauden aikana eniten valoa koko euroopassa. "
Mutta kasvukautemme on lyhin. Vai väitätkö, että ilman tukia, tulleja ym. rajoituksia toimivassa Maailmantaloudessa Suomessa viljely kannattaisi? Jos näin olisi niin hienoa. Jos todellakin nyt tilanne on se, että viljelyyn hyvin sopivia alueita ei ole jäljellä, niin ehkä tosiaan Suomen maaalous kestäisi vapaan kilpailun. Itselleni tuo ajatus tuntuu utopistiselta, kun katson ikkunasta ulos, mutta hienoahan se olisi.
Pohjoinen pallonpuolisko ei ole sama asia kuin pohjoisnapa tai edes napapiiri. Käypä ostamassa karttapallo.
Niin maatalous on se pelastus sen takia, että se on jossain määrin tuttua noille kehitysmaalaisille, heillä on sen harjoittamiselle olosuhteet(ainakin monissa kehitysmaissa), halpaa työvoimaa, halpaa maata ja maataloustuotannon ja viennin käynnistäminen eivät vaadi yhtä suuria sijoituksia ja osaamista kuin useimpien teollisuustuotteiden.
Siksi maatalous on hyvä lähtöpiste matkalla kehittyneempää taloutta kohti.
Kuinka unohdinkaan suuret, hyödyntämättömät alueet. Niitähän tosiaan on, esim. Sahara, Gobi, Antarktis jne. Eikä lähi-idän öljykentilläkään vielä viljellä juuri mitään ihmisravinnoksi kelpaavaa. Hyödyntämätöntä maata syntyy lisääkin; Austraalia aavikoituu ja Saharan autiomaa sen kun laajenee.
Autuasta on olla optimisti.
Eikös sen pohjoisen pitänyt alkaa heti siitä Kööpenhaminan torilta.
Jos tuhat pikkutilaa yhdistetään paikallisen mafian avustuksella yhdeksi yksiköksi ja lähes koko väestö pakotetaan slummeihin, niin mistä se palkka tulee. Brasiliassakin on sokeriparoneita, jotka ovat pakottaneet tilalliset pois mailtaan ja muuttamaan kaupunkeihin. Osa paikallisista kituu maataloustöissä palkalla, josta ei jää mitään lähetettäväksi perheelle. Muutosta kieltäytyvät tapetaan.
Odota vain: monet asiat muuttuvat lähivuosina, mutta se ei ole oikeastaan kenellekään eduksi. Nälkä ei yleensä ole missään hyödyksi.
Nykyisten maataloustuotteiden hintaennusteissa ei ole muuten otettu huomioon sitä, että ennen pitkää Kiinan pitää nostaa valuuttansa arvoa, joka johtaa siihen, että niillä on entistä suurempi halu ostaa ruokaa ulkoa.
Tässä käy vielä niin, että kun vedenpuute on äärimmäisen kallista korjata, niin myös kaikki pohjoiset alueet kannattaa ottaa mahdollisimman tehokkaaseen viljelyyn. Meillä se mm. merkitsee lannoitusrajojen poistoa.
Itseasiassa sinun kannattaisi vaatia noiden eteläisten, kuivien alueiden tukien lopettamista, sillä se vähentäisi kokonaistuen määrää enemmän, kuin pohjoisten tukien poistaminen.
Mikset siis keskity siihen missä kritiikilläsi olisi onnistuessaan todellisia vaikutuksia tukimääriin.
Afrikan suhteen olen sitä mieltä, ettei se alue tule kuntoon ennenkuin ne pakotetaan toimimaan oikein. Muinoin Pax Romana esti imperiumin naapureiden väliset kahakat, jotka olisivat olleet Roomallekin haitallisia. Jokin hiukan nykyaikaisempi versio olisi nyt paikallaan.
Argentiina ei muuten rikastunut maataloudella alkuperäisasukkaidensa käsissä, vaan euroopasta tulleiden siirtolaisten ja heidän sijoitustensa avulla (miten muuten on mahdollista, että niillä ei silloin ollut suurempia ongelmia viennissä, vaikka sen aikainen talouspolitiikka oli erittäin hankalaa vientikauppiaille). Ehdotatko nyt sitten että afrikassakin toimittaisiin samoin (tietystihän eteläisissä osissa noin toimittiinkin, mutta jostain kumman syystä niillä on nyt demokratian tuotua valtaa myös kansalle, alkanut olla suuria taloudellisia vaikeuksia). Todennäköisesti siinä juuri käykin niin, että afrikka nostetaan ulkomaisten suuryritysten investoinneilla, mutta erittäin todennäköisesti se johtaa paikallisten sortamiseen ja kuolleisuuden nousuun (hyviä esimerkkejä on jo monia).
Aavikoituminen lisääntyy nyt jatkuvasti ja voimakas viljely kuluttaa niitä viljelyyn sopivimpia alueita. Sääriskit lisääntyvät ja tuoteteiden varastot alenevat. On ihan sama mitä me täällä teemme ja miten kukin maataloustukiin suhtautuu. On kuitenkin luultavaa, että siirrymme muutamien aikojen kuluttua lähes tuettomaan viljelyyn, mutta se johtaa siihen että yli puolelle kansasta pitää jakaa ruokakuponkeja. No, lounaskuponkeihin on jo totuttu, niin ehkäpä se onnistuu ilman suurempia purnauksia. Pitää sitten myös huomata, että tuettoman viljelyn seurauksena useimpina vuosina hinnat ovat kovat ja katovuosina erittäin kovat (mutta sitähän näköjään halutaan).
Itse en kuitenkaan ymmärrä miten talouskasvun voimana käytetty teollisuustuotteiden kysyntä aiotaan pitää yllä, mikä ravintokustannusten annetaan nousta samalle tasolle, kuin joskus 50-luvulla.
Arabeilla on muuten jostain syystä halua viljellä noita aavikoitaan, kun niiden mielestä on jotenkin tärkeää että on omaa tuotantoa. Kustannukset ovat valtavat kun koko homma perustuu öljyenergialla suolasta puhdistettuun meriveteen. Niillä ei kuitenkaan ole näköjään väliä, vaikka on hiukan kallista (toisaalta aavikolla eivät tuholaiset juuri leviä, joten onhan siinä pieniä etujakin).
Väärässähän ne tietysti ovat ja ruokaa kannattaa tuottaa vain parhailla alueilla. Ihan samalla tavalla kenenkään ei kannata asua yli 200m päässä Stokkan kellosta. Jostain syystä kaikki eivät kuitenkaan meillä asu tuolla pienellä alueella.