Täällä yleensä ajatellaan että kivitalo on kivitalo ja kun se on kivitalo niin se on aina lähes ikuinen, kosteusvarma ja helppohoitoinein. Mutta minä väitän että kivitalot eroavat keskenään näissä ominaisuuksissa valtavasti.
Väitän että seuraavan reseptin mukaan saadaan varmasti pitkäikäinen talo ja selvästi tavanomaisia kivitaloja parempi:
Runko mistä tahansa kiviaineesta, itse laittaisin tiilestä ja ylä sekä alapohjan ontelolaatoin
sisätiloissa tiiliseinä tai mikä tahansa kiviseinä kestää todellakin lähes ikuisesti, kun eristys on ulkopuolella myös ontelolaatoilla. Sipo-runko ei kuitenkaan käy koska asettaa rajoituksia eristeelle.
Eristys finnfoamilla ontelolaattojen ja seinän ulkopuoelle. Finnfoam on erittäin tiivis ja näin ilmanvuotoluvut pieneksi. Lisäksi suojaa rakenteita ja betonirakenteidenkin elinikä kasvaa kun ne on ulkoapäin eristetty ilmatiiviisti. Kosteuden suhteen saadaan myös varma ratkaisu. Eristelevy toimii myös höyrynsulkuna. eikä vesivuodotkaan tuota ylitsepääsemätöntä ongelmaa. Pienempi riski myös hiirien ja muiden ötöjen eristeviennille. Etuna myös se, että kun runko on ympäröity ULKOAPÄIN höyrynsululla niin sen kosteutta tasapainottava vaikutus kasvaa hengittävään rakenteeseen verrattuna.
Ulkoverhous tiilestä
Väitän että seuraavan reseptin mukaan saadaan varmasti pitkäikäinen talo ja selvästi tavanomaisia kivitaloja parempi:
Runko mistä tahansa kiviaineesta, itse laittaisin tiilestä ja ylä sekä alapohjan ontelolaatoin
sisätiloissa tiiliseinä tai mikä tahansa kiviseinä kestää todellakin lähes ikuisesti, kun eristys on ulkopuolella myös ontelolaatoilla. Sipo-runko ei kuitenkaan käy koska asettaa rajoituksia eristeelle.
Eristys finnfoamilla ontelolaattojen ja seinän ulkopuoelle. Finnfoam on erittäin tiivis ja näin ilmanvuotoluvut pieneksi. Lisäksi suojaa rakenteita ja betonirakenteidenkin elinikä kasvaa kun ne on ulkoapäin eristetty ilmatiiviisti. Kosteuden suhteen saadaan myös varma ratkaisu. Eristelevy toimii myös höyrynsulkuna. eikä vesivuodotkaan tuota ylitsepääsemätöntä ongelmaa. Pienempi riski myös hiirien ja muiden ötöjen eristeviennille. Etuna myös se, että kun runko on ympäröity ULKOAPÄIN höyrynsululla niin sen kosteutta tasapainottava vaikutus kasvaa hengittävään rakenteeseen verrattuna.
Ulkoverhous tiilestä
Vastaukset 31
Vanhimmat
Eiköhän tuo lämpöeriste ja varsinkin höyrysulku kannattaisi laittaa nimenomaan sisäpintaan.
Toisaalta voihan fysiikka olla vääräsässä ja mainitsemasi rakenne josatain syystä toimia. Ei muuta kuin tuollaista vaan rakennat omassa rauhassasi.
Olen mallintanut dof-ohjelmalla kyseisen seinän kosteusteknistä käyttäytymistä. Koska eristeen eristävyys ja vesihöyrynvastus on suuri verrattuna tiileen, niin kosteusteknisesti tuo seinä toimii lähestulkoon samoin kuin yksiaineinen seinä. Tiiliseinän vesihöyrynvastus on lämmöneristävyyttä hieman parempi niin vesihöyryn osapaineet ovat jopa hieman matalampia mitä olisivat jos tiiliseinä ei olisi eristeen sisäpuolella.
Et taida kovin hyvin olla selvillä rakennefysiikasta?
Seinän pitäisi harventua aina ulospäin mentäessä (tarkoittaa ilman ja vesihöyryn läpäisykyvyn kasvamista sisältä ulospäin), tuossa tilanne päin vastoin eikä siis ole niin hyvä kuin jos pistäisi finnfoamin tilalle villaa.
Finnfoam ei toimi kylläkään kosteussulkuna koska sekin läpäisee vesihöyryä. Kirjoitusten perusteella haet seinärakennetta jossa on sisältä ulospäin esim. tiili,finnfoam,kosteussulkumuovi,tuuletusväli,julkisivutiili.
> kosteusteknisesti tuo seinä toimii lähestulkoon samoin kuin yksiaineinen seinä.
Eikö ole varaa rakentaa aitoa yksiaineista, vai miksi yrität jotain omaviritteistä kopiota?
Aina sitä jaksaa ihmetellä tätä siporeks-ihmisten mantraa... "Yksiaineinen on paras"! Mikä ihme siinä on niiiiiiin hyvää. Sama kun sanoisi että on parempi syödä ruisjauhoja kuin ruisleipää.
on omakohtaista kokemusta, "mikä siinä on niin hyvää", koska he voivat lusikoida todistusaineiston suoraan suuhunsa. Siinä onkin "ultimate"-tehtävä yrittää betoni- tai jostain muusta seinästä samaa, ehkä lukuunottamatta tyroksipalikoita, joiden makuelämyksen epäilen jäävän kauas kevytbetonista.
Ompahan taas koesteustekninen tietämys korkealla. Onhan tuo yleissääntö kuultu että seinän kuuluu harventua ulospäin. Mahtaakohan vain yksikään seinä harventua ulospäin. Aina on vähintään tuulensuoja joka eristettä vähemmän vesihöyryä johtava.
Hyvin tehdyssä puutalossakin usein laitetaan villaa ennen höyrynsulkua ja jokaisessa puutalossa on eristettä ennen höyrynsulkua. Villaa laitetaan ennen höyrynsulkua jotta talon tiiveys on taattu eikä moneen kertaan puhkottua höyrynsulkua. Jokaisessa puutalossa on aina jotain materiaala ennen höyrynsulkua eli koskan ei näkyvissä.
Jos seinän pitäisi harventua ulospäin sipo-seinää ei voisi koskaan pinnoittaa.
En ole ehdottanut että finnfoamin pintaan laitettaisiin vielä höyrynsulku ja tiedän että finnfoamillakin on vesihöyrynläpäisevyys. Jopa höyrynsulkumuovilla on.
Kuitenkin tämä kyseinen seinärakenne toimii kosteusteknisesti hyvin. Miksipä ei toimisi? Jos finnfoam-eristelevy toimii luotettavasti eristelevynä yksin ilman materiaalia sisä tai ulkopuolella niin toimii se myös niin, että tiili on sen sisäpuolella. Kuten jo olen maininnut tiilen vesihöyryn vastaus ja lämmöneristävyys on hyvin pieniä verrattuna finnfoamin ominaisuuksiin, niin lämpötila ja suhteellinen kosteus on tiiliseinän molemmin puolin likimain samanlainen.
Laskettaessa suhteellista kosteutta ja vesihöyryn paineita seinä toimii kuten yksiaineinen seinä joka toteutettu finnfoamista
En halua seinää joka olisi tehty vain finnfoamista, koska ehdottamani rakenne on parempi. on muitakin ominaisuuksia seinällä kuin läpäistä tai olla läpäisemättä vesihöyryä
"Ompahan taas koesteustekninen tietämys korkealla."
Lueppas poika tämä viesti ja puntaroi myös oma tietämyksesi ja ajatustesi johdonmukaisuus.
"Finnfoam on erittäin tiivis ja näin ilmanvuotoluvut pieneksi. Lisäksi suojaa rakenteita ja betonirakenteidenkin elinikä kasvaa kun ne on ulkoapäin eristetty ilmatiiviisti. Kosteuden suhteen saadaan myös varma ratkaisu. Eristelevy toimii myös höyrynsulkuna."
Tuossa yllä totetat että eristelevy toimii höyrynsulkuna.
"En ole ehdottanut että finnfoamin pintaan laitettaisiin vielä höyrynsulku ja tiedän että finnfoamillakin on vesihöyrynläpäisevyys. Jopa höyrynsulkumuovilla on."
Tässä sitten kumoat edellisen toteamuksesi. Mitä mieltä sitten olet, alunperin kuvailit mielestäsi "perfektin" seinärakenteen, joka olisi käytännössä kosteuspommi. Tuliko sinulla joku näppihäiriö sen dof ohjelman kanssa, kun nyt pyörrät kantasi?
"Hyvin tehdyssä puutalossakin usein laitetaan villaa ennen höyrynsulkua ja jokaisessa puutalossa on eristettä ennen höyrynsulkua. Villaa laitetaan ennen höyrynsulkua jotta talon tiiveys on taattu eikä moneen kertaan puhkottua höyrynsulkua. Jokaisessa puutalossa on aina jotain materiaala ennen höyrynsulkua eli koskan ei näkyvissä."
Mitähän tällä yrität sanoa? Jos puutalot tehdään huonosti niin kivitalojenkin pitäisi olla huonosti tehty vai vertaatko puurunkoa suoraan kivirunkoon?
Oletkohan ihan niin hyvin perillä näistä asioista kuin itse tunnut luulevan.
Miksiköhän joku on niin herkkä sipolle. Kaikista hauskinta herkistymisessä on se, että sipon lähellä oleskelu ei mitään herkkyyttä aiheuta, mutta naapurissa sijaitseva talo saa herkistymisen lähen 100% todennäköisyydellä tapahtumaan.
on siporexia mainittu ja tuskinpa siporexista rakentaneet lusikoivat sitä itseään suuhunsa.
herneen nenään saanut voisi istua paikoilleen, hengittää syvään raikasta ilmaa (ilman muovipusseja seinillä) tai liian kireänä päässään ja r-a-u-h-o-i-t-t-u-a.
Suurten keksintojen tekeminen vie aikansa ja joitakin suuria keksintöjä on käytetty menestyksellä myös rakentamisessa jopa 70 vuotta. Se siitä yksiaineisuudesta.
Ainakin useimmissa rakenteissa on kantavan rungon sisäpinnassa tasoite tms, joten murot ovat jossain aivan muualla kuin hengitetrtävässä ilmassa tai lusikassa.
on sitten paras? Hirrestä on taloja tehty aivan varmasti kauemmin kuin 70 vuotta. Eli kaikki tekemään hirsitaloja, ne ovat parhaita. Niitä on tehty satoja vuosia!
Hirsitalo on erinomainen, mutta ei kovinkaan energiataloudellinen.
Lisäksi esim kaupunkialueilla mahdoton rakenne (rak. lupa ei irtoa hirsitaloille kuin maalle)Siporexilla päästään parempaan lämpötalouteen samalla ideologialla.
tarvitse liian tiukka olla (kuten ei piponkaan),
pääasia, että ilma eristeessä ei liiku, mutta kosteus pääsee haihtumaan ulos.
Hyvä ratkaisu on tavallinen 15 sentin betoni/sipo/papuharkkoseinä, joka ulkopuolella laitat eristettä ja tuulensuojan. Mikäli rahaa jää, pinnoita sisältä ja ulkoa.
Se on siinä.
...miksi se "yksiaineisuus" on se autuaaksi tekevä juttu.
Kuinkahan monen siporex-talon seinä on aidosti yksiaineinen, eli ettei vaan ole maalattu sisältä ja rapattu ulkoa? Vai onko sitä vain sokeasti uskottu myyjän myyntipuheita miettimättä ollenkaan itse asiaa? "Tämä on yksiaineinen ja siten paras vaihtoehto markkinoiden vaihtoehdoista!"
siis hyvä ratkaisu syntyy kuten kuvasit. Tosin sillä korjauksella että pitää kyllä pinnoittaa vaikkei rahaa jäisikään, muuten ne vähätkin rahat menee harakoille/remppaan.
Vähän outoa jorinaa tuo ilmanliikkuvuus, eihän aine ole mikään eriste jos sen sisällä ilma pääsee huilaamaan?
kaikkea edes yrittää ymmärtää. onko maali ja rappaus mielestäsi kalvomainen hengittämätön kerros kuten styroksi harkon sisällä? Siinä piile se juju, jonka luulisi maalaisjärjelläkin tajuavan, mutta jos sitäkään ei ole riittävästi, niin voi,voi..
Kyllä se liikkuva ilmakin on eriste. riippuu millä vauhdilla se liikkuu... vertaa esim kolmilasisia ikkunoita, joissa uloin ikkuna aina "falskaa", mutta se rakenne toimii silti paremmin kuin kaksilasinen vastaava.
on kalvomainen ja hengittämätön kerros!
Tasan tarkkaan lateksimaalikalvo on vähemmin hengittävä kuin styrox.
hiukan mistä se kolmilasisen eristävyys oikeen syntyy. Niistä kahdesta umpiolasista joiden välissä on esim. argon kaasu. Jos jätät tuo kaksilasisen umpion pois niin eristävyys on minimaalista.
Olet totaalisen väärässä tuossa kommentissasi.
Tarkoitin ettei finnfoamin lisäksi tarvitse laittaa vielä erillistä höyrynsulkua. Näin oman kirjoitukseni ymmärrän edelleen.
kyljestä, tekeekö tuote vesihöyryä pidättävän tai läpipäästävän kalvon.
Molempia löytyy ja toimi ohjeen mukaan kun malailet mökkiäsi. Styroksia en kuitenkaan maalaisi.
voi olla vastaava, jos kerran toimii huonommin.
Vastaava kaksilasinen toimii yhtä hyvin?
tilasin turhaan sen ulomman lasin! voiskohan vielä perua, koska on "turha"....
anna mun kaikki kestää.
Ensin voohotetaan yksiaineisuudesta ja sitten todetaan ettei jämerä ole yksiaineinen mutta siinä olevat pinnoitteet eivät silti pilaa sitä ja on muka silti lähempänä yksiaineisuutta kuin mikään muu.
Jos otetaan vaikka esimerkin tiili finnfoam kerros niin siinä on 3-kerrosta. Siporex-seinässä on myös vähintään 3-kerrosta. Turhaa höpötystä tämä yksiaineisuus, kun ei pystytä perustelemaan mitä hyötyä siitä ominaisuudesta olisi jos olisi yksiaineinen. Mutta eihän se jämerä edes ole sitä
Styroxin ja esim betonin vesihöyryn läpäisevyys on liki saman. Riippuu tosin paljon styroksista ja betonista. Mutta te yksiaineiset (=yksinkertaiset) ette tällä tiedolla mitään tee.
Ja moni pinnoittaa sipon latexilla, niin minäkin tekisin ja niin on tehty mm. terve-talo projektissa joka on tehty siposta.
kivivilla tai mikään villa ei ole ilmatiivis ja sen sisällä tapahtuu aina ilman liikkumista lämpötilaerojen johdosta
että toimii paremmi kuin kaksilasinen..
jäikö aäidinkielen tukiopetus saamatta?
voi olla vastaava jos se on huonompi?
ja eiku painu vastaamaan.
voi olla tryhmä jos se on tyhmempi?
sama juttu.
toimii vielä paremmin, jos sillä ei oo rillit huurussa.
Joku yrittää tehdä taloa, joka käyttäytyy kuin yksiaineinen talo, mutta ei ole kuitenkaan yksiaineinen.
Samalla ei ymmärrä mitä hyötyä yksiaineisuudesta on.
Katosikohan tässä lanka joltain?