En oikein tiedä miten aloittaa ja selittää tämän hetkisiä tunteitani, yritän kuitenkin...
Eli olemme avopuolisoni kanssa reilu parikymppisiä, vakaassa parisuhteessa eläviä. (oma asunto, kihloissa, ei lapsia). Avioliitto on ajankohtainen, mutta en oikein tiedä koska. Mieheni on antanut minulle ns. vapaat kädet kosinnan yhteydessä päättää ajankohta, siis vuosi päivä. Toisaalta ihan mukavaa, toisaalta olisi kiva, jos hänelläkin olisi joku selvä mielipide. Että haluaako hän kanssani naimisiin nyt vai muutaman vuoden päästä. Hänelle ei kuulemma ole mitään merkitystä vuodella, pääasia on, että naimisiin mennään...
Mitään kiirettä naimisiin menolla ei tällä hetkellä ole. Tällä takoitan esim. sitä, että opiskelen vielä ja lapsiakaan ei vielä ole. Olen sen verran vanhanaikainen, että haluan tulevien lapsiemme kuitenkin syntyvän avioliitossa. Eikä sitä koskaan tiedä, jos lapsia siunaantuisi ilman tarkempaa "suunnittelua".
Eli nyt minun pitäisi päättää meille vuosi, jolloin purjehdimme avioliiton satamaan. Sen kai pitäisi olla helppoa, mutta... Typerä ajatus takaraivossani on, että avioliiton solmimiseen pitäisi olla joku "järki syy". Siis miksi juuri sinä tai sinä vuonna.
Onko kenelläkään ollut vastaavia tuntemuksia?
Eli olemme avopuolisoni kanssa reilu parikymppisiä, vakaassa parisuhteessa eläviä. (oma asunto, kihloissa, ei lapsia). Avioliitto on ajankohtainen, mutta en oikein tiedä koska. Mieheni on antanut minulle ns. vapaat kädet kosinnan yhteydessä päättää ajankohta, siis vuosi päivä. Toisaalta ihan mukavaa, toisaalta olisi kiva, jos hänelläkin olisi joku selvä mielipide. Että haluaako hän kanssani naimisiin nyt vai muutaman vuoden päästä. Hänelle ei kuulemma ole mitään merkitystä vuodella, pääasia on, että naimisiin mennään...
Mitään kiirettä naimisiin menolla ei tällä hetkellä ole. Tällä takoitan esim. sitä, että opiskelen vielä ja lapsiakaan ei vielä ole. Olen sen verran vanhanaikainen, että haluan tulevien lapsiemme kuitenkin syntyvän avioliitossa. Eikä sitä koskaan tiedä, jos lapsia siunaantuisi ilman tarkempaa "suunnittelua".
Eli nyt minun pitäisi päättää meille vuosi, jolloin purjehdimme avioliiton satamaan. Sen kai pitäisi olla helppoa, mutta... Typerä ajatus takaraivossani on, että avioliiton solmimiseen pitäisi olla joku "järki syy". Siis miksi juuri sinä tai sinä vuonna.
Onko kenelläkään ollut vastaavia tuntemuksia?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ajankohdan päättäminen varmaan riippuu monesta eri asiasta: Miten isot häät aiot järjestää? Jos ajattelit kutsua paljon ihmisiä, ajankohdaksi olisi hyvä valita sellainen, joka sopii suurimmalle osalle porukasta.
Päivämäärä voidaan helposti valita tunnepohjalta, eli mikä on sellainen päivämäärä, joka merkitsee sinulle erittäin paljon? Voisiko se olla esim.sama päivä, jolloin tapasitte ensimmäisen kerran? Päivä, jolloin hän kosi sinua? Päivä, jolloin vanhempasi ovat vihitty? Valitsemisperusteita on useita erilaisia.
Häistä tulee "tavalliset keskikokoiset" eli sukua ja ystäviä sopivana sekoituksena. Tarkkaa päälukua emme vielä ole laskeneet, mutta arviolta voisi heittää (lapset mukaanlukien) hiukan alle sata henkeä.
Olemme ajatelleet kesähäitä. Emme kuitenkaan juhannukseksi, koska se on mielestäni jotenkin väärin vaatia ihmisiä tulemaan silloin paikalle. Monilla kuitenkin tärkeitä traditioita, joita haluavat noudattaa. Mitään muita "tärkeitä" päiviä ei kesään osu, valitettavasti. Ehkä päivän määrää lopulta kuitenkin sekin, koska juhlapaikan saa vuokrattua.
Suurin ongelma onkin nyt aluksi vuoden päättäminen 2004= suunnittelut pitäisi jo pikku hiljaa aloittaa. 2005= asiaa voi joskus mielessään pohtia. 2006/2007 jne
Ehkä teen asiasta vaikean ihan itse, miksen anna vain sydämen päättää?
paree jättää kokonaan väliin? Kun näin vaikeeta on...
No ei kai sitä vielä pakko ole päättää? Minun periaatteeni on se asiassa kuin asiassa, että jos epäröi, ei kannata. Voi vielä miettiä asiaa. Jos teillä on parisuhteessa kaikki hyvin, niin antakaa ajan kulua. Kyllä se päivämäärä sitten sieltä sydämestä joku päivä tulee... =) Kuulostat kyllä ihan minulta, jos avomieheni antaisi minulle vapaat kädet, tuumisin varmasti samoja asioita kuin sinä nyt=)
en suostu avioliittoon, jos häiden valmistelu jää yksin minulle!
Jos ei mies ole sen vertaa kiinnostunut omasta tulevasta elämästään kanssani, että osallistuisi häiden suunnitteluun, on parasta jättää asia toistaiseksi ja palata asiaan, jos tarvetta ilmenee. Ja tuskin ilmenee, jos asia on yhdentekevä...
Siis häiden valmistelu ei jää yksin minulle ja miestäni kyllä kiinnostaa naimisiinmeno. Eli taisit ymmärtää asian väärin, mikä ei ole mikään ihme tälläisissä lyhyissä viesteissä. Päivämäärän ja vuoden hän antoi minun päätettäväkseni siksi, että olen nuorempi (4v) ja hän "vanha patu" on valmis naimisiin kanssani kuulemma koska vaan :)
jos se on noin vaikeeta että täytyy ihan miettiä että vuosi 2004 vai 2005 vai 2006 jne. niin paree unohtaa tällä erää koko juttu! jos te todella naimisiin haluaisitte, niin kyllä tollaset asiat luonnistuu vähän niinkuin itsestään...?! meillä ens kuussa häät ja alettiin suunnitteleen toden teolla vasta viime joulukuussa. sitä ennen oltiin vaan puhuttu että "jos vaikka ens keväänä mentäis...?" tosin meillä kohta vuoden ikäinen tyttö, joten avioliitto on kai meidän tapauksessa niin sanotusti piste iin päälle. mut jos se päättäminen on tosiaan teillä NOIN vaikeeta, niin antakaa vielä ajan kulua... ehkä tuutte toisiin aatoksiin tai sitten se päivämäärä putkahtaa sieltä ihan itsekseen. katsoppa kalenterista ensi kesän päivämääriä. kivoja on esim. lauantait 050604 tai 10042004 =) näitä on miljoonia ihania yhdistelmiä jotka sointuu mukavasti korviin jos se päivämäärä ei muuten sieltä tuu! :)
itselläni oli samanlaisia ajatuksia ja usein mietin miksi mennä näin nuorena naimisiin..
vanhanaikaisena tyttönä kuitenkin minäkin halusin naimisiin ja sanoin nykyiselle miehelleni päivän.. nyt häät takana ja rouvana elo kivaa.. =) suosittelen!