EPS talot?

Minun mielestä yksi huonopuoli on se, että sisäseinä on EPS:ää eikä betonia, eli seinä ei toimi niin hyvin lämpövarastona kuin jos olisi suoraan betoninen kiviseinä.

-tölli kirjoitti:

Minun mielestä yksi huonopuoli on se, että sisäseinä on EPS:ää eikä betonia, eli seinä ei toimi niin hyvin lämpövarastona kuin jos olisi suoraan betoninen kiviseinä.

Sama "lämmönvarausongelma" lienee sitten puutaloissa vai kuinka? Ilmeisimmin puutaloissa moista ominaisuutta ei ongelmaksi kutsuta?

puutaloissa? kirjoitti:

Sama "lämmönvarausongelma" lienee sitten puutaloissa vai kuinka? Ilmeisimmin puutaloissa moista ominaisuutta ei ongelmaksi kutsuta?

Ei täällä mitään lämpöä tarvitse varata, kun ei tarvitse lämmittääkään.
Lämpiää muuten valaistuksella ym. kodinkoneiden lämmöllä nytkin kokoajan.
Ei ole lämpöä päällä ollut, kuin viime talvena viimeksi.
Takka on myös turha hankinta Eps-muottivaluharkkotaloon, ei olla käytetty oikeastaan koskaan, koska tupa lämpenee liikaa.
Maalaisjärjellä ajatellen on lämpöä tuonne betoniin kantavaan seinään varmaankin varastoitunut, kannattaisi varmaankin lämpötila mitata, niin olisi tieteellistä aineistoa.
Kovin on vaikeata löytää huonoja puolia tästä rakenteesta, vaikka vertaisi mihin tahansa.

puutaloissa? kirjoitti:

Sama "lämmönvarausongelma" lienee sitten puutaloissa vai kuinka? Ilmeisimmin puutaloissa moista ominaisuutta ei ongelmaksi kutsuta?

Niin juuri, kyllä kivitalossa on hyvä puoli se ettei huomaa jos ulkona lämpötilalaskee. Seiniin varastoitunut lämpö pitää sisälämpötilan nopeat lämpötilanheilahtelut kurissa. Kyllä tämä on minun mielestä hyväpuoli ja sitä ei puutalossa ole.

juurikin kirjoitti:

Niin juuri, kyllä kivitalossa on hyvä puoli se ettei huomaa jos ulkona lämpötilalaskee. Seiniin varastoitunut lämpö pitää sisälämpötilan nopeat lämpötilanheilahtelut kurissa. Kyllä tämä on minun mielestä hyväpuoli ja sitä ei puutalossa ole.

Lue lisää

Aivan samalla tavalla kivi- kuin puutalonkin asukki huomaa ulkolämpötilan laskun, mikäli ulkolämpömittari on kunnossa, ja näkyy hyvin sisälle. Toinen konsti on työntää pää ovenraosta, ja haistella ilmaa. Jos aistit ovat kondiksessa, sekä puu-, että kivitalon asukki huomaa lämpötilan laskeneen. Käsittääkseni myös puutaloissa on lämmitys, joka reagoi lämpötilan muutoksiin, joten tuskin sisälämpötilassa on havaitavissa ulkolämpötilasta johtuvia muutoksia.
Sitten pikku faktaa näille puupäisille kivijeesuksille. Hiljakkoin Rakennuslehdessä oli artikkeli TKK:n tutkimuksesta, josta kävi ilmi, ettei rakennuksen massalla ole vaikutusta energian säästöön. Varaahan tuo massa lämpöä, mutta onko se kesäkuumalla hyvä ominaisuus?
Puussa on se ylivertainen ominaisuus, että se pystyy sitomaan ilmasta kosteutta, ja sitä taas luovuttamaan. Tätä ominaisuutta tarkoitetaan, kun puhutaan puun hengittävyydestä. Lisäksi puu hakkaa esteettisyydessä mennen tullen betonin. Jos liikennemeluinen alue ei olisi valintaa ohjaava tekijä, tekisin ehdottomasti puutalon. Oikean puutalon, enkä mitään pahvimökkiä.
Mutta kivitaloon on minunkin tyytyminen.

horinoita kirjoitti:

Aivan samalla tavalla kivi- kuin puutalonkin asukki huomaa ulkolämpötilan laskun, mikäli ulkolämpömittari on kunnossa, ja näkyy hyvin sisälle. Toinen konsti on työntää pää ovenraosta, ja haistella ilmaa. Jos aistit ovat kondiksessa, sekä puu-, että kivitalon asukki huomaa lämpötilan laskeneen. Käsittääkseni myös puutaloissa on lämmitys, joka reagoi lämpötilan muutoksiin, joten tuskin sisälämpötilassa on havaitavissa ulkolämpötilasta johtuvia muutoksia.
Sitten pikku faktaa näille puupäisille kivijeesuksille. Hiljakkoin Rakennuslehdessä oli artikkeli TKK:n tutkimuksesta, josta kävi ilmi, ettei rakennuksen massalla ole vaikutusta energian säästöön. Varaahan tuo massa lämpöä, mutta onko se kesäkuumalla hyvä ominaisuus?
Puussa on se ylivertainen ominaisuus, että se pystyy sitomaan ilmasta kosteutta, ja sitä taas luovuttamaan. Tätä ominaisuutta tarkoitetaan, kun puhutaan puun hengittävyydestä. Lisäksi puu hakkaa esteettisyydessä mennen tullen betonin. Jos liikennemeluinen alue ei olisi valintaa ohjaava tekijä, tekisin ehdottomasti puutalon. Oikean puutalon, enkä mitään pahvimökkiä.
Mutta kivitaloon on minunkin tyytyminen.

Lue lisää

Olemme seuranneet näitä väittelykeskusteluja... Jos vielä kerran saisimme pyytää ainoastaan EPS-taloista kokemuksia omaavia kommentoimaan rehellisesti omia kokemuksistaan.

Asunut 5 vuotta kirjoitti:

Ei täällä mitään lämpöä tarvitse varata, kun ei tarvitse lämmittääkään.
Lämpiää muuten valaistuksella ym. kodinkoneiden lämmöllä nytkin kokoajan.
Ei ole lämpöä päällä ollut, kuin viime talvena viimeksi.
Takka on myös turha hankinta Eps-muottivaluharkkotaloon, ei olla käytetty oikeastaan koskaan, koska tupa lämpenee liikaa.
Maalaisjärjellä ajatellen on lämpöä tuonne betoniin kantavaan seinään varmaankin varastoitunut, kannattaisi varmaankin lämpötila mitata, niin olisi tieteellistä aineistoa.
Kovin on vaikeata löytää huonoja puolia tästä rakenteesta, vaikka vertaisi mihin tahansa.

Lue lisää

talosi ilmasta radon, et varmaan tyuuleta riittävästi. Jos ei talo kylmene parinkymmenen asteen pakkasella, niin olet keksinyt ikiliikkujan.
Onnittelen.

Mulla on sentäs sipomökissä mukavuuslattialämmöt päällä (kesät talvet), kun muija ja kersat haluavat uida ja käyskennellä klinkkereillä palelematta.

OK rakentaja 2008 kirjoitti:

Olemme seuranneet näitä väittelykeskusteluja... Jos vielä kerran saisimme pyytää ainoastaan EPS-taloista kokemuksia omaavia kommentoimaan rehellisesti omia kokemuksistaan.

Lue lisää

Ei noista valitettavasti mitään vuolasta keskustelua todellisten rakentajien kesken ole koskaan syntynyt. Syynä se, että ei niitä ole rakennettu juuri nimeksikään verrattuna esim. lekaharkko-, sipo-, valuharkkotaloihin. Saa nähdä, pystyyköhän edes lisäämään markkinaosuuttaan: harva kertarakentaja haluaa lähteä omassa rakennusprojektissaan pioneerina rakentamaan näin vähän käytetyllä materiaalilla, taloa mahdollisesti myytäessä normaaleista kivitaloista poikkeava rakenne ei ainakaan edistä myyntiä, EPS-harkkorakenne ei tee talosta muita harkkorakenteita parempaa juuri millään osa-alueella, vaikka täällä olevien kommenttien mukaan se on ainoa talo, jossa ei tarvita ollenkaan lämmitystä :) (ainoa todellinen etu taitaa olla halkeilemattomat sisä- ja ulkoseinät, koska ne ovat käytännössä sisällä kipsilevyseinät ja ulkona eristerappaus).

Akio kirjoitti:

Ei noista valitettavasti mitään vuolasta keskustelua todellisten rakentajien kesken ole koskaan syntynyt. Syynä se, että ei niitä ole rakennettu juuri nimeksikään verrattuna esim. lekaharkko-, sipo-, valuharkkotaloihin. Saa nähdä, pystyyköhän edes lisäämään markkinaosuuttaan: harva kertarakentaja haluaa lähteä omassa rakennusprojektissaan pioneerina rakentamaan näin vähän käytetyllä materiaalilla, taloa mahdollisesti myytäessä normaaleista kivitaloista poikkeava rakenne ei ainakaan edistä myyntiä, EPS-harkkorakenne ei tee talosta muita harkkorakenteita parempaa juuri millään osa-alueella, vaikka täällä olevien kommenttien mukaan se on ainoa talo, jossa ei tarvita ollenkaan lämmitystä :) (ainoa todellinen etu taitaa olla halkeilemattomat sisä- ja ulkoseinät, koska ne ovat käytännössä sisällä kipsilevyseinät ja ulkona eristerappaus).

Lue lisää

Eps-muottivaluharkoilla on rakennettu maailmassa miljoonia taloja ja vuosikymmeniä.
Googlettamalla Eps forms alkaa tietoa löytyä ympäri maailman Australiasta Amerikan kautta Kiinaan ja Vietnamiin.
On meinaan Siporexit ja Lammin kivet vähän niinkuin pikkutekijöitä.
Ilmastojakin riittää testikentäksi aivan riittävästi pakkasesta kuumuuteen.
Suomessakin Eps-harkkotaloja on jo satoja ja perustuksia tuhansia.
Parin vuoden sisällä meilläkin talon arvon määrittelee energian kulutus, tämä kehitys on jo nyt näkyvissä keski-euroopassa ja aluillaan Ruotsissa.
Minäkin toivoisin, että Eps-harkkotaloistaan kirjoittelisivat enemmän juuri niissä asuvat tai rakentavat, niin saataisiin tietoa luettavaksi.

Talomyyjä kirjoitti:

Eps-muottivaluharkoilla on rakennettu maailmassa miljoonia taloja ja vuosikymmeniä.
Googlettamalla Eps forms alkaa tietoa löytyä ympäri maailman Australiasta Amerikan kautta Kiinaan ja Vietnamiin.
On meinaan Siporexit ja Lammin kivet vähän niinkuin pikkutekijöitä.
Ilmastojakin riittää testikentäksi aivan riittävästi pakkasesta kuumuuteen.
Suomessakin Eps-harkkotaloja on jo satoja ja perustuksia tuhansia.
Parin vuoden sisällä meilläkin talon arvon määrittelee energian kulutus, tämä kehitys on jo nyt näkyvissä keski-euroopassa ja aluillaan Ruotsissa.
Minäkin toivoisin, että Eps-harkkotaloistaan kirjoittelisivat enemmän juuri niissä asuvat tai rakentavat, niin saataisiin tietoa luettavaksi.

Lue lisää

Myönnän, en ole eps-harkkojen käyttöön maamme rajojen ulkopuolella juurikaan perehtynyt ja näkökulmani rajoittui vain kotimaahan. Toisaalta, uskoisin myös muiden "kertarakentajien" perustavan rakentamiseen liittyvät päätöksensä pitkälti kotimaassa vallitsevaan tilanteeseen.

Tuntuu siltä, että monien rakentamiseen liittyvien innovaatioiden rantautuminen kotimaahamme on aiemminkin kestänyt kauan ja vaatinut paljon työtä. Ehkä me sitten vaan olemme niin jääräpäisiä ja kaavoihin kangistuneita.

Akio kirjoitti:

Myönnän, en ole eps-harkkojen käyttöön maamme rajojen ulkopuolella juurikaan perehtynyt ja näkökulmani rajoittui vain kotimaahan. Toisaalta, uskoisin myös muiden "kertarakentajien" perustavan rakentamiseen liittyvät päätöksensä pitkälti kotimaassa vallitsevaan tilanteeseen.

Tuntuu siltä, että monien rakentamiseen liittyvien innovaatioiden rantautuminen kotimaahamme on aiemminkin kestänyt kauan ja vaatinut paljon työtä. Ehkä me sitten vaan olemme niin jääräpäisiä ja kaavoihin kangistuneita.

Lue lisää

Joku tällä palstalla ihmetteli muutama viikko sitten, että kuinka joku voi valita talonsa sen perusteella millainen myyjä harkoilla on. Muutaman kerran erityisesti Palikka-myyjien kanssa keskusteltuani olen tullut kuitenkin siihen johtopäätökseen, että hyvästä materiaalista huolimatta olisi hyvin, hyvin vaikeaa ostaa mitään niin epäasiallisilta tyypeiltä. Suurin osa ajasta kuluu vain muiden yhtä hyvien tuotteiden haukkumiseen ilman kunnon perusteluja. Ihan jo nettisivujenkin katsominen alkaa etoa. Muista EPS-harkko trokareista ei ole vielä tietoa.

Talomyyjä kirjoitti:

Eps-muottivaluharkoilla on rakennettu maailmassa miljoonia taloja ja vuosikymmeniä.
Googlettamalla Eps forms alkaa tietoa löytyä ympäri maailman Australiasta Amerikan kautta Kiinaan ja Vietnamiin.
On meinaan Siporexit ja Lammin kivet vähän niinkuin pikkutekijöitä.
Ilmastojakin riittää testikentäksi aivan riittävästi pakkasesta kuumuuteen.
Suomessakin Eps-harkkotaloja on jo satoja ja perustuksia tuhansia.
Parin vuoden sisällä meilläkin talon arvon määrittelee energian kulutus, tämä kehitys on jo nyt näkyvissä keski-euroopassa ja aluillaan Ruotsissa.
Minäkin toivoisin, että Eps-harkkotaloistaan kirjoittelisivat enemmän juuri niissä asuvat tai rakentavat, niin saataisiin tietoa luettavaksi.

Lue lisää

on myös rakennettu lehmänpskasta!
varmasti enemmän kuin kalalaatikoista....

taloja kirjoitti:

on myös rakennettu lehmänpskasta!
varmasti enemmän kuin kalalaatikoista....

En ole kuullut yhtään taloa rakennetun kalalaatikoista, eli saatat olla oikeassakin.

Kuifje kirjoitti:

Joku tällä palstalla ihmetteli muutama viikko sitten, että kuinka joku voi valita talonsa sen perusteella millainen myyjä harkoilla on. Muutaman kerran erityisesti Palikka-myyjien kanssa keskusteltuani olen tullut kuitenkin siihen johtopäätökseen, että hyvästä materiaalista huolimatta olisi hyvin, hyvin vaikeaa ostaa mitään niin epäasiallisilta tyypeiltä. Suurin osa ajasta kuluu vain muiden yhtä hyvien tuotteiden haukkumiseen ilman kunnon perusteluja. Ihan jo nettisivujenkin katsominen alkaa etoa. Muista EPS-harkko trokareista ei ole vielä tietoa.

Lue lisää

päinvastaisia kokemuksia. Kesäkuussa aloitettiin ja nyt viimeistellään kaksikerroksisen talon tiilikattoa. Toimitukset tulivat ajallaan ja aina ollaan saatu neuvoja, kun ollaan tarvittu. Usein on käyty paikan päälläkin neuvomassa ja valvomassa valuja, jotka sujuivat hienosti, kun löydettiin oikea suutin ja yhteinen sävel betonikuskin kanssa.

Meillä arkkitehti piirsi 19 kulmaa alakertaan ja 9 yläkertaan, mikä jonkin verran hidasti tietysti rakentamista. Meillä oli käytössä lankaleikkuri, jota suosittelen kaikille Palikka-rakentajille. Tulee siistit kulmat.

Ensikertalaiselle rakentamisessa oli aluksi ihmettelemistä, mutta nyt olen vakuuttunut, että tämä on paras tapa rakentaa teräsbetonitalo. Lopputulos on hyvä. Ei vedä mistään nurkasta ja eristeet ovat jo muottielementissä. Ja koska Palikka on tuulettuva elementti, pysyy rappauskin, kunhan keväällä päästään sinne asti.

meillä on ihan kirjoitti:

päinvastaisia kokemuksia. Kesäkuussa aloitettiin ja nyt viimeistellään kaksikerroksisen talon tiilikattoa. Toimitukset tulivat ajallaan ja aina ollaan saatu neuvoja, kun ollaan tarvittu. Usein on käyty paikan päälläkin neuvomassa ja valvomassa valuja, jotka sujuivat hienosti, kun löydettiin oikea suutin ja yhteinen sävel betonikuskin kanssa.

Meillä arkkitehti piirsi 19 kulmaa alakertaan ja 9 yläkertaan, mikä jonkin verran hidasti tietysti rakentamista. Meillä oli käytössä lankaleikkuri, jota suosittelen kaikille Palikka-rakentajille. Tulee siistit kulmat.

Ensikertalaiselle rakentamisessa oli aluksi ihmettelemistä, mutta nyt olen vakuuttunut, että tämä on paras tapa rakentaa teräsbetonitalo. Lopputulos on hyvä. Ei vedä mistään nurkasta ja eristeet ovat jo muottielementissä. Ja koska Palikka on tuulettuva elementti, pysyy rappauskin, kunhan keväällä päästään sinne asti.

Lue lisää

kaveri runoilemaan.

on kova kirjoitti:

kaveri runoilemaan.

Vai tarkoititko itseäsi?

meillä on ihan kirjoitti:

päinvastaisia kokemuksia. Kesäkuussa aloitettiin ja nyt viimeistellään kaksikerroksisen talon tiilikattoa. Toimitukset tulivat ajallaan ja aina ollaan saatu neuvoja, kun ollaan tarvittu. Usein on käyty paikan päälläkin neuvomassa ja valvomassa valuja, jotka sujuivat hienosti, kun löydettiin oikea suutin ja yhteinen sävel betonikuskin kanssa.

Meillä arkkitehti piirsi 19 kulmaa alakertaan ja 9 yläkertaan, mikä jonkin verran hidasti tietysti rakentamista. Meillä oli käytössä lankaleikkuri, jota suosittelen kaikille Palikka-rakentajille. Tulee siistit kulmat.

Ensikertalaiselle rakentamisessa oli aluksi ihmettelemistä, mutta nyt olen vakuuttunut, että tämä on paras tapa rakentaa teräsbetonitalo. Lopputulos on hyvä. Ei vedä mistään nurkasta ja eristeet ovat jo muottielementissä. Ja koska Palikka on tuulettuva elementti, pysyy rappauskin, kunhan keväällä päästään sinne asti.

Lue lisää

Olen ymmärtänyt että jotta tuuletus toimisi se vaatisi korvausilma... ja jos se saisi niin jäähdytys on taattu.

Epäilevä! kirjoitti:

Olen ymmärtänyt että jotta tuuletus toimisi se vaatisi korvausilma... ja jos se saisi niin jäähdytys on taattu.

Olet oikeassa kyseessä on mainoskikka, jolla yritetään markkinoida erästä versiota.

Asiaan perehtynyt kirjoitti:

Olet oikeassa kyseessä on mainoskikka, jolla yritetään markkinoida erästä versiota.

Tuotteen markkinoija väittää patentoineensa tuuletuskanavan, mutta patenttia ei löydy ainakaan patentti- ja rekisterihallitukselta.
Kyseessä on raaka-aineen säästö, joka laskee eristyskykyä ja luo vesihöyryn kondenssiriskin viileään tyhjiöön ulkopinnassa.
Jos olisi järkevä systeemi, niin samainen tuuletus olisi jo koverrettu hirrenkin ulkopintaan, puhumattakaan Siporexista tai muista selänmurskaajaharkoista.
Ontelo harkon sisällä myös heikentää sitä merkittävästi, jolloin valukorkeus joudutaan rajaamaan metriin.

Kun saa sisäseinään liimata Kyprokin jotta saa taulun seinälle. Ulkopuolla rappaus suoraan styroksin päälle. Hoh hoijjaa, mitähän seuraavaksi?

kivitalo... kirjoitti:

Kun saa sisäseinään liimata Kyprokin jotta saa taulun seinälle. Ulkopuolla rappaus suoraan styroksin päälle. Hoh hoijjaa, mitähän seuraavaksi?

saadaan TERÄSBETONITALOON palamaton rakenne. Gyprokin voi liimata suoraan seinään. Siistiä. Ja suoraan ulkoseinään rappaus on hieno juttu.

Gyprokilla kirjoitti:

saadaan TERÄSBETONITALOON palamaton rakenne. Gyprokin voi liimata suoraan seinään. Siistiä. Ja suoraan ulkoseinään rappaus on hieno juttu.

toisen mallin mukaan niin se olisi palamaton ilman gyprokkia. Ja hitusen siistimpää. Ei tarvitsisi vaihtaa seinään levyjä samalla kun vaihdat tapetit..

jii kirjoitti:

toisen mallin mukaan niin se olisi palamaton ilman gyprokkia. Ja hitusen siistimpää. Ei tarvitsisi vaihtaa seinään levyjä samalla kun vaihdat tapetit..

kivitaloihin laiteta mitään tapettia.

Ei nykyaikaisiin kirjoitti:

kivitaloihin laiteta mitään tapettia.

taloissa on tapetit olkkareissa ja makuuhuoneissa.

Nyt kun mallisto vaihtuu, niitä saa halpaan hintaan K-raudasta.

tasokkaissa kirjoitti:

taloissa on tapetit olkkareissa ja makuuhuoneissa.

Nyt kun mallisto vaihtuu, niitä saa halpaan hintaan K-raudasta.

uusissa kivitaloissa ei nimenomaan ole tapetteja.

tasokkaissa kirjoitti:

uusissa kivitaloissa ei nimenomaan ole tapetteja.

tapetteja, mutta meillä ei olekaan tasokas kivitalo, vaan siporexista itse tehty luxuslukaali.

ei tule kirjoitti:

tapetteja, mutta meillä ei olekaan tasokas kivitalo, vaan siporexista itse tehty luxuslukaali.

Makuasia kuka mistäkin tykkää ja mikä kellekin on luxusta.

OK rakentaja 2008 kirjoitti:

Olemme seuranneet näitä väittelykeskusteluja... Jos vielä kerran saisimme pyytää ainoastaan EPS-taloista kokemuksia omaavia kommentoimaan rehellisesti omia kokemuksistaan.

Lue lisää

Rungon teko oli kevyttä ja kätevää rakentamista, joka onnistui meiltä kahdelta eläkeläiseltäkin hyvin. Ehdoton apuväline oli kuumalankaleikkuri, jolla saimme siistit kulmat taloon.

EPS-taloa rakentava kirjoitti:

Rungon teko oli kevyttä ja kätevää rakentamista, joka onnistui meiltä kahdelta eläkeläiseltäkin hyvin. Ehdoton apuväline oli kuumalankaleikkuri, jolla saimme siistit kulmat taloon.

Lue lisää

Ja olitteko tyytyväisiä? Punnitsen tässä kahden firman tuotteita ja niiden eroja palveluineen.

tuote? kirjoitti:

Ja olitteko tyytyväisiä? Punnitsen tässä kahden firman tuotteita ja niiden eroja palveluineen.

voimin pyörii Elähtäneiden Palopuhujien Salaseura, joka kasvattaa salaisella plantaasillaan tyröksipalmuja.

tuote? kirjoitti:

Ja olitteko tyytyväisiä? Punnitsen tässä kahden firman tuotteita ja niiden eroja palveluineen.

tuulettuva valumuottielementti. Jos lähetät yhteystietosi, saat kuvia rakentamisesta ja paljon hyviä vinkkejä, joita tuli opittua rakentamisen aikana:D

Toimitukset tulivat ajallaan ja me olemme saaneet hyvää palvelua.
EPS-ensikertalaisina meillä oli monta kertaa sormi suussa, mutta neuvoja saatiin aina heti joko puhelimessa tai paikan päällä. Rakennuksella tulivat käymään ja katsomaan ennen valuja, että kaikki oli kunnossa.

Nyt olemme sisustusvaiheessa ja tänään sytytin ensimmäisen kerran takkaan tulen.

kotimaisin kirjoitti:

voimin pyörii Elähtäneiden Palopuhujien Salaseura, joka kasvattaa salaisella plantaasillaan tyröksipalmuja.

En käsitä, käsitätkö sinä?

ja se ainoa kirjoitti:

tuulettuva valumuottielementti. Jos lähetät yhteystietosi, saat kuvia rakentamisesta ja paljon hyviä vinkkejä, joita tuli opittua rakentamisen aikana:D

Toimitukset tulivat ajallaan ja me olemme saaneet hyvää palvelua.
EPS-ensikertalaisina meillä oli monta kertaa sormi suussa, mutta neuvoja saatiin aina heti joko puhelimessa tai paikan päällä. Rakennuksella tulivat käymään ja katsomaan ennen valuja, että kaikki oli kunnossa.

Nyt olemme sisustusvaiheessa ja tänään sytytin ensimmäisen kerran takkaan tulen.

Lue lisää

ilmeisestikin käymään aina kutsun kuultuaan nämä salaperäisen EPS-seuran jäsenet, jotka auliisti opastivat ensikertalaisen oikealle polulle. Taisivat tarjoilla pullakahvitkin siinä ohessa, jonka jälkeen taputtelivat alentuvasti päälaelle.

Asunut 5 vuotta kirjoitti:

Ei täällä mitään lämpöä tarvitse varata, kun ei tarvitse lämmittääkään.
Lämpiää muuten valaistuksella ym. kodinkoneiden lämmöllä nytkin kokoajan.
Ei ole lämpöä päällä ollut, kuin viime talvena viimeksi.
Takka on myös turha hankinta Eps-muottivaluharkkotaloon, ei olla käytetty oikeastaan koskaan, koska tupa lämpenee liikaa.
Maalaisjärjellä ajatellen on lämpöä tuonne betoniin kantavaan seinään varmaankin varastoitunut, kannattaisi varmaankin lämpötila mitata, niin olisi tieteellistä aineistoa.
Kovin on vaikeata löytää huonoja puolia tästä rakenteesta, vaikka vertaisi mihin tahansa.

Lue lisää

Eli sinun väitteesi on, että talossa lämpimän puolella olevat eli lämpöä varaavat massat eivät merkitse mitään?

Olisko kumminkin helpompi myöntää että totta, styrox-talossa ulkoseinissä on vain vähän sisäilman lämpöä varaavaa massaa, mikä on huono puoli. Mutta halutessaan varaavaa massaa saa ihan tarpeeksi, kun tekee väliseinät ja/tai lattian, mahdollisen välipohjan ja ehkä yläpohjankin kivestä.

Passiivisen lämmönvarauksen kannalta parashan on juuri päinvastainen rakenne, kuin styrox-taloissa on, eli sekä ulkokuori että sisäkuori pitäisi olla massiivisia. Ulkokuori siksi, että se voi varata auringon lämpöä ja vähentää näennäistä lämpötilaeroa sisä- ja ulkoilman välillä vielä pitkään auringonlaskun jälkeen. Ja sisäpuoli siksi että se voisi ottaa talteen hetkelliset hukkalämmöt (ihmiset huoneessa, TV tai uuni päällä jne) ja näin estää huoneen nopea lämmönnousu. Nopean lämmönvaihtelun estäminen, sekä vähentää energiahukkaa ilmanvaihdon kautta talvella, että lisää mukavuutta kesällä kun epämukava lämpöpiikki muuttuu lieväksi nousuksi, jonka ilmanvaihto voi poistaa yöllä.

Kuifje kirjoitti:

Joku tällä palstalla ihmetteli muutama viikko sitten, että kuinka joku voi valita talonsa sen perusteella millainen myyjä harkoilla on. Muutaman kerran erityisesti Palikka-myyjien kanssa keskusteltuani olen tullut kuitenkin siihen johtopäätökseen, että hyvästä materiaalista huolimatta olisi hyvin, hyvin vaikeaa ostaa mitään niin epäasiallisilta tyypeiltä. Suurin osa ajasta kuluu vain muiden yhtä hyvien tuotteiden haukkumiseen ilman kunnon perusteluja. Ihan jo nettisivujenkin katsominen alkaa etoa. Muista EPS-harkko trokareista ei ole vielä tietoa.

Lue lisää

Luin koko tämän säikeen ja tulin kovin surulliseksi: täällä melskaavat ilmiselvästi enemmistönä täysin mielisairaat/ aineissa olevat. Ja etunenässä vaativat, että heitä ja heidän kuvottavia ennakkoluulojaan ja vitguilujaan pitäisi kunnioittaa ja pokkuroida - kun tyhmyyksineen eivät ansaitse muuta kuin potkun takalistoonsa ja viestittelykiellon.
Niinpä en tule koskaan enempää valottamaan näille ääliöille, miten päädyin jo 70-luvun lopulla oivalliseen Palikka-taloon enkä ole koskaan valintaani katunut.
Tämän palstan enemmistölle toivon heidän älyänsä vastaavia valintoja, ovat ne sitten surkeita malentereita tai hötöharkkoja tai muita hometaloja.
Tällaisenaan tämä palsta ei palvele ketään.

kirjoituskieltoon kirjoitti:

Luin koko tämän säikeen ja tulin kovin surulliseksi: täällä melskaavat ilmiselvästi enemmistönä täysin mielisairaat/ aineissa olevat. Ja etunenässä vaativat, että heitä ja heidän kuvottavia ennakkoluulojaan ja vitguilujaan pitäisi kunnioittaa ja pokkuroida - kun tyhmyyksineen eivät ansaitse muuta kuin potkun takalistoonsa ja viestittelykiellon.
Niinpä en tule koskaan enempää valottamaan näille ääliöille, miten päädyin jo 70-luvun lopulla oivalliseen Palikka-taloon enkä ole koskaan valintaani katunut.
Tämän palstan enemmistölle toivon heidän älyänsä vastaavia valintoja, ovat ne sitten surkeita malentereita tai hötöharkkoja tai muita hometaloja.
Tällaisenaan tämä palsta ei palvele ketään.

Lue lisää

Kuule ihan oikeesti, jos markkinointiviestintä on tota tasoa, niin ei ihme että et saa styroxpalikoitasi kaupaksi...

(Paitsi jos ootkin kilpailijan edustaja tai kateellinen naapuri, joka haluu panetella Palikkaa... Jos, niin onnea vaan, onnistuit...)

-tölli kirjoitti:

Minun mielestä yksi huonopuoli on se, että sisäseinä on EPS:ää eikä betonia, eli seinä ei toimi niin hyvin lämpövarastona kuin jos olisi suoraan betoninen kiviseinä.

Kannattaa siis valita sellainen harkko, jossa on vain vähän eristettä sisäpuolella. Sellaisiakin löytyy, jossa on vain 50mm eritettä sisäpuolella ja 250mm ulkopuolella. Samaan syssyyn kappien jne kiinnittäminenkin helpottuu

Ihan hyvät plussat ja miinukset, mutta voin päätellä, että et ole tehnyt kovin montaa rakennusta.
Minulla on kokemusta noin paristakymmenestä rungosta, joten jotakin muuttaisin listassasi: Materiaalin hinta betoineen ja teräksineen on aika lailla sama, kuin muissakin kivirungoissa, hieman halvempi, kuin Lammin kivi ja paljon halvempi, kuin Siporex. Kevytsoraharkko eristettynä samalla U-arvolla on kalliimpi ja maanalaiset rakenteet joudutaan eristämään erikseen. Kevytsoraharkko on myös lisäksi rapattava maan alapuoliselta osalta.
Monissa kivitaloissa on myös käytettävä kalliita erikoispalkkeja ikkuna- ja oviylityksissä.
Materiaalikustannuksiltaan Eps-muottivaluharkot ovat kilpailukykyisiä, mutta varsinaiset säästöt tulevat kuitenkin keveydestä ja helposta työstämisestä.
Tekijöistä on varmasti pulaa kaikilla menetelmillä, mutta itse kokoan mielellään näitä taloja, koska työ on inhimillistä ja säilyn varmasti pidempään terveenä.
Raudoita palkit penkin päällä alhaalla, niin onnistuu jouhevasti ja nosta sitten koko raudoitettu kevyt palkki paikoilleen. Ylhäällä raudoittaminen vaatii akropaatin otteita.
Tuenta ei ole mikään konsti, minulla on omat metalliset tuet, joissa yläosassa telineet ja valan aina kolme metriä kerralla. Ilmeisesti olet käyttänyt eri tuotemerkkiä, joka on lujuudeltaan paljon heikompaa, eikä kestä valupaineita.
Teippiä käytän ainoastaan leikatuissa erkkereissä, joissa ei valmista kulmakappaletta voi käyttää, muuten liimaan harkot yhteen ja siinä pysyy ilman mitään teippejä.
Muotin rikkoo ainoastaan valun suorittaja ei betoni, homman kun oppii, niin ei varmasti repeä mistään. Harrastelijatkin pärjäävät varmasti valussa, mikäli jaksavat paneutua annettuihin ohjeisiin.
Ikkunan pielissä käytän päätyharkkoja välttäen kylmäsillat ja vähentäen työmäärää, ongelmasi varmaankin johtuvat eri tuotteesta.
Koska muotit ovat niin mittatarkkoja useampia valukertoja on vältettävä, jotta ikkunapalkit sopivat nappuloihinsa. Muottivaiheessa seinää voi huoletta liikutella, mutta jos on valanut betonia vaikka puolitoista metriä sattaa ikkunan yläosa harittaa, etkä saa palkkia paikoilleen ilman nappuloiden katkaisua ja jako sekaantuu.
Kipsilevytys saneerauslaastilla on todella helppoa, kunhan olet koonnut seinät suoraan tai arkkitehtia ei ole päästetty turhan omavaltaiseksi.
Ikkuna-asennuksissa kannattaa olla huolellinen, jolloin smyygityö jää varsin minimaaliseksi, mutta tarvittaessa suikaleiden työstö sirkkelillä ja asentaminen uretaaniliimalla liimaten on yksinkertainen työvaihe.
Miksi laitat raudat kiireessä valun yhteydessä, minä laitan pystyraudat maanpaineseinissä paikoilleen jo ennen valua. Ei ihme että sinulla on valussa kiire.
Maan yläpuolisissa osissa terästä onkin sitten useasti hyvin vähän, koska rakenne ei vaadi kutistumateräksiä. Myöskin 14 cm paksu yhtenäinen betonikerros ei matalissa taloissa vaadi terästystä tuulikuormienkaan takia.
Yhtenäinen suuri valuaukko helpottaa myöskin valamista merkittävästi.
Sanoisin suurimman miinuksen olevan yleensä suunnitelmissa, missä taloa ei ole suunniteltu harkon moduuliin ja sahaamista tulee paljon, vaikka se onkin kevyttä ja helppoa.
Hyvin suunniteltua taloa on paljon joutuisampi tehdä, joten asiakkaankin kannattaisi panostaa enemmän suunnitteluun ja rakenteiden yksinkertaisuuteen, mikäli mielessä on kustannussäästö.
Näyttävyys ja kustannukset sopivat kovin huonosti yhteen.
Näin rakentajana parhaana puolena pidän ihmiskehoa säästävää työtä, joka on inhimillistä ja rakenne lopulta kuitenkin hyvin vahva.

kommenttia. Olisi mukava kuulla mielipiteitä sellaisilta henkilöiltä jotka ovat asuneet ko taloissa esim 70-luvulta lähtien.

Eps-rakentaja kirjoitti:

Ihan hyvät plussat ja miinukset, mutta voin päätellä, että et ole tehnyt kovin montaa rakennusta.
Minulla on kokemusta noin paristakymmenestä rungosta, joten jotakin muuttaisin listassasi: Materiaalin hinta betoineen ja teräksineen on aika lailla sama, kuin muissakin kivirungoissa, hieman halvempi, kuin Lammin kivi ja paljon halvempi, kuin Siporex. Kevytsoraharkko eristettynä samalla U-arvolla on kalliimpi ja maanalaiset rakenteet joudutaan eristämään erikseen. Kevytsoraharkko on myös lisäksi rapattava maan alapuoliselta osalta.
Monissa kivitaloissa on myös käytettävä kalliita erikoispalkkeja ikkuna- ja oviylityksissä.
Materiaalikustannuksiltaan Eps-muottivaluharkot ovat kilpailukykyisiä, mutta varsinaiset säästöt tulevat kuitenkin keveydestä ja helposta työstämisestä.
Tekijöistä on varmasti pulaa kaikilla menetelmillä, mutta itse kokoan mielellään näitä taloja, koska työ on inhimillistä ja säilyn varmasti pidempään terveenä.
Raudoita palkit penkin päällä alhaalla, niin onnistuu jouhevasti ja nosta sitten koko raudoitettu kevyt palkki paikoilleen. Ylhäällä raudoittaminen vaatii akropaatin otteita.
Tuenta ei ole mikään konsti, minulla on omat metalliset tuet, joissa yläosassa telineet ja valan aina kolme metriä kerralla. Ilmeisesti olet käyttänyt eri tuotemerkkiä, joka on lujuudeltaan paljon heikompaa, eikä kestä valupaineita.
Teippiä käytän ainoastaan leikatuissa erkkereissä, joissa ei valmista kulmakappaletta voi käyttää, muuten liimaan harkot yhteen ja siinä pysyy ilman mitään teippejä.
Muotin rikkoo ainoastaan valun suorittaja ei betoni, homman kun oppii, niin ei varmasti repeä mistään. Harrastelijatkin pärjäävät varmasti valussa, mikäli jaksavat paneutua annettuihin ohjeisiin.
Ikkunan pielissä käytän päätyharkkoja välttäen kylmäsillat ja vähentäen työmäärää, ongelmasi varmaankin johtuvat eri tuotteesta.
Koska muotit ovat niin mittatarkkoja useampia valukertoja on vältettävä, jotta ikkunapalkit sopivat nappuloihinsa. Muottivaiheessa seinää voi huoletta liikutella, mutta jos on valanut betonia vaikka puolitoista metriä sattaa ikkunan yläosa harittaa, etkä saa palkkia paikoilleen ilman nappuloiden katkaisua ja jako sekaantuu.
Kipsilevytys saneerauslaastilla on todella helppoa, kunhan olet koonnut seinät suoraan tai arkkitehtia ei ole päästetty turhan omavaltaiseksi.
Ikkuna-asennuksissa kannattaa olla huolellinen, jolloin smyygityö jää varsin minimaaliseksi, mutta tarvittaessa suikaleiden työstö sirkkelillä ja asentaminen uretaaniliimalla liimaten on yksinkertainen työvaihe.
Miksi laitat raudat kiireessä valun yhteydessä, minä laitan pystyraudat maanpaineseinissä paikoilleen jo ennen valua. Ei ihme että sinulla on valussa kiire.
Maan yläpuolisissa osissa terästä onkin sitten useasti hyvin vähän, koska rakenne ei vaadi kutistumateräksiä. Myöskin 14 cm paksu yhtenäinen betonikerros ei matalissa taloissa vaadi terästystä tuulikuormienkaan takia.
Yhtenäinen suuri valuaukko helpottaa myöskin valamista merkittävästi.
Sanoisin suurimman miinuksen olevan yleensä suunnitelmissa, missä taloa ei ole suunniteltu harkon moduuliin ja sahaamista tulee paljon, vaikka se onkin kevyttä ja helppoa.
Hyvin suunniteltua taloa on paljon joutuisampi tehdä, joten asiakkaankin kannattaisi panostaa enemmän suunnitteluun ja rakenteiden yksinkertaisuuteen, mikäli mielessä on kustannussäästö.
Näyttävyys ja kustannukset sopivat kovin huonosti yhteen.
Näin rakentajana parhaana puolena pidän ihmiskehoa säästävää työtä, joka on inhimillistä ja rakenne lopulta kuitenkin hyvin vahva.

Lue lisää

tietämyksesi on suuri!

"hieman halvempi, kuin Lammin kivi ja paljon halvempi, kuin Siporex"

kyseiset rungot maksavat aika tarkkaan samanverran!

jokunen "kivitalo" tullut tehtyä....

Eps-rakentaja kirjoitti:

Ihan hyvät plussat ja miinukset, mutta voin päätellä, että et ole tehnyt kovin montaa rakennusta.
Minulla on kokemusta noin paristakymmenestä rungosta, joten jotakin muuttaisin listassasi: Materiaalin hinta betoineen ja teräksineen on aika lailla sama, kuin muissakin kivirungoissa, hieman halvempi, kuin Lammin kivi ja paljon halvempi, kuin Siporex. Kevytsoraharkko eristettynä samalla U-arvolla on kalliimpi ja maanalaiset rakenteet joudutaan eristämään erikseen. Kevytsoraharkko on myös lisäksi rapattava maan alapuoliselta osalta.
Monissa kivitaloissa on myös käytettävä kalliita erikoispalkkeja ikkuna- ja oviylityksissä.
Materiaalikustannuksiltaan Eps-muottivaluharkot ovat kilpailukykyisiä, mutta varsinaiset säästöt tulevat kuitenkin keveydestä ja helposta työstämisestä.
Tekijöistä on varmasti pulaa kaikilla menetelmillä, mutta itse kokoan mielellään näitä taloja, koska työ on inhimillistä ja säilyn varmasti pidempään terveenä.
Raudoita palkit penkin päällä alhaalla, niin onnistuu jouhevasti ja nosta sitten koko raudoitettu kevyt palkki paikoilleen. Ylhäällä raudoittaminen vaatii akropaatin otteita.
Tuenta ei ole mikään konsti, minulla on omat metalliset tuet, joissa yläosassa telineet ja valan aina kolme metriä kerralla. Ilmeisesti olet käyttänyt eri tuotemerkkiä, joka on lujuudeltaan paljon heikompaa, eikä kestä valupaineita.
Teippiä käytän ainoastaan leikatuissa erkkereissä, joissa ei valmista kulmakappaletta voi käyttää, muuten liimaan harkot yhteen ja siinä pysyy ilman mitään teippejä.
Muotin rikkoo ainoastaan valun suorittaja ei betoni, homman kun oppii, niin ei varmasti repeä mistään. Harrastelijatkin pärjäävät varmasti valussa, mikäli jaksavat paneutua annettuihin ohjeisiin.
Ikkunan pielissä käytän päätyharkkoja välttäen kylmäsillat ja vähentäen työmäärää, ongelmasi varmaankin johtuvat eri tuotteesta.
Koska muotit ovat niin mittatarkkoja useampia valukertoja on vältettävä, jotta ikkunapalkit sopivat nappuloihinsa. Muottivaiheessa seinää voi huoletta liikutella, mutta jos on valanut betonia vaikka puolitoista metriä sattaa ikkunan yläosa harittaa, etkä saa palkkia paikoilleen ilman nappuloiden katkaisua ja jako sekaantuu.
Kipsilevytys saneerauslaastilla on todella helppoa, kunhan olet koonnut seinät suoraan tai arkkitehtia ei ole päästetty turhan omavaltaiseksi.
Ikkuna-asennuksissa kannattaa olla huolellinen, jolloin smyygityö jää varsin minimaaliseksi, mutta tarvittaessa suikaleiden työstö sirkkelillä ja asentaminen uretaaniliimalla liimaten on yksinkertainen työvaihe.
Miksi laitat raudat kiireessä valun yhteydessä, minä laitan pystyraudat maanpaineseinissä paikoilleen jo ennen valua. Ei ihme että sinulla on valussa kiire.
Maan yläpuolisissa osissa terästä onkin sitten useasti hyvin vähän, koska rakenne ei vaadi kutistumateräksiä. Myöskin 14 cm paksu yhtenäinen betonikerros ei matalissa taloissa vaadi terästystä tuulikuormienkaan takia.
Yhtenäinen suuri valuaukko helpottaa myöskin valamista merkittävästi.
Sanoisin suurimman miinuksen olevan yleensä suunnitelmissa, missä taloa ei ole suunniteltu harkon moduuliin ja sahaamista tulee paljon, vaikka se onkin kevyttä ja helppoa.
Hyvin suunniteltua taloa on paljon joutuisampi tehdä, joten asiakkaankin kannattaisi panostaa enemmän suunnitteluun ja rakenteiden yksinkertaisuuteen, mikäli mielessä on kustannussäästö.
Näyttävyys ja kustannukset sopivat kovin huonosti yhteen.
Näin rakentajana parhaana puolena pidän ihmiskehoa säästävää työtä, joka on inhimillistä ja rakenne lopulta kuitenkin hyvin vahva.

Lue lisää

Malander.fi, styrostone.fi, eliittitalo.fi tai palikka.fi ja missä päin suomea toimit?

alkoi tulla asiallista kirjoitti:

kommenttia. Olisi mukava kuulla mielipiteitä sellaisilta henkilöiltä jotka ovat asuneet ko taloissa esim 70-luvulta lähtien.

täällä höpöttämässä. Ne kuskattiin jo 80-luvulla happitelttoihin.

Eps-rakentaja kirjoitti:

Ihan hyvät plussat ja miinukset, mutta voin päätellä, että et ole tehnyt kovin montaa rakennusta.
Minulla on kokemusta noin paristakymmenestä rungosta, joten jotakin muuttaisin listassasi: Materiaalin hinta betoineen ja teräksineen on aika lailla sama, kuin muissakin kivirungoissa, hieman halvempi, kuin Lammin kivi ja paljon halvempi, kuin Siporex. Kevytsoraharkko eristettynä samalla U-arvolla on kalliimpi ja maanalaiset rakenteet joudutaan eristämään erikseen. Kevytsoraharkko on myös lisäksi rapattava maan alapuoliselta osalta.
Monissa kivitaloissa on myös käytettävä kalliita erikoispalkkeja ikkuna- ja oviylityksissä.
Materiaalikustannuksiltaan Eps-muottivaluharkot ovat kilpailukykyisiä, mutta varsinaiset säästöt tulevat kuitenkin keveydestä ja helposta työstämisestä.
Tekijöistä on varmasti pulaa kaikilla menetelmillä, mutta itse kokoan mielellään näitä taloja, koska työ on inhimillistä ja säilyn varmasti pidempään terveenä.
Raudoita palkit penkin päällä alhaalla, niin onnistuu jouhevasti ja nosta sitten koko raudoitettu kevyt palkki paikoilleen. Ylhäällä raudoittaminen vaatii akropaatin otteita.
Tuenta ei ole mikään konsti, minulla on omat metalliset tuet, joissa yläosassa telineet ja valan aina kolme metriä kerralla. Ilmeisesti olet käyttänyt eri tuotemerkkiä, joka on lujuudeltaan paljon heikompaa, eikä kestä valupaineita.
Teippiä käytän ainoastaan leikatuissa erkkereissä, joissa ei valmista kulmakappaletta voi käyttää, muuten liimaan harkot yhteen ja siinä pysyy ilman mitään teippejä.
Muotin rikkoo ainoastaan valun suorittaja ei betoni, homman kun oppii, niin ei varmasti repeä mistään. Harrastelijatkin pärjäävät varmasti valussa, mikäli jaksavat paneutua annettuihin ohjeisiin.
Ikkunan pielissä käytän päätyharkkoja välttäen kylmäsillat ja vähentäen työmäärää, ongelmasi varmaankin johtuvat eri tuotteesta.
Koska muotit ovat niin mittatarkkoja useampia valukertoja on vältettävä, jotta ikkunapalkit sopivat nappuloihinsa. Muottivaiheessa seinää voi huoletta liikutella, mutta jos on valanut betonia vaikka puolitoista metriä sattaa ikkunan yläosa harittaa, etkä saa palkkia paikoilleen ilman nappuloiden katkaisua ja jako sekaantuu.
Kipsilevytys saneerauslaastilla on todella helppoa, kunhan olet koonnut seinät suoraan tai arkkitehtia ei ole päästetty turhan omavaltaiseksi.
Ikkuna-asennuksissa kannattaa olla huolellinen, jolloin smyygityö jää varsin minimaaliseksi, mutta tarvittaessa suikaleiden työstö sirkkelillä ja asentaminen uretaaniliimalla liimaten on yksinkertainen työvaihe.
Miksi laitat raudat kiireessä valun yhteydessä, minä laitan pystyraudat maanpaineseinissä paikoilleen jo ennen valua. Ei ihme että sinulla on valussa kiire.
Maan yläpuolisissa osissa terästä onkin sitten useasti hyvin vähän, koska rakenne ei vaadi kutistumateräksiä. Myöskin 14 cm paksu yhtenäinen betonikerros ei matalissa taloissa vaadi terästystä tuulikuormienkaan takia.
Yhtenäinen suuri valuaukko helpottaa myöskin valamista merkittävästi.
Sanoisin suurimman miinuksen olevan yleensä suunnitelmissa, missä taloa ei ole suunniteltu harkon moduuliin ja sahaamista tulee paljon, vaikka se onkin kevyttä ja helppoa.
Hyvin suunniteltua taloa on paljon joutuisampi tehdä, joten asiakkaankin kannattaisi panostaa enemmän suunnitteluun ja rakenteiden yksinkertaisuuteen, mikäli mielessä on kustannussäästö.
Näyttävyys ja kustannukset sopivat kovin huonosti yhteen.
Näin rakentajana parhaana puolena pidän ihmiskehoa säästävää työtä, joka on inhimillistä ja rakenne lopulta kuitenkin hyvin vahva.

Lue lisää

Kolme runkoa on nyt pystytetty, joten katson kokemukseni olevan parempi kuin kertarakentajalla.

Mitä plussiin ja miinuksiin tulee, siinä sinun harkossasi pitää ilmeisesti liimata jokainen harkko erikseen, mikä hidastaa ladontaa olennaisesti.

Vaikka vähättelit tuennan tarvetta, niin ei niitä hienoja metallisia valutukia ole kertarakentajalla, vaan joudutaan yleensä askartelemaan paikan päällä esim. puusta.

Ja kyllä kolmen metrin kertavalun suositteleminen ekakertalaiselle on sulaa hulluutta, sen tiedät kyllä itsekin.

Minä laitan ne pystyraudat siksi, että valan seinät kahdessa tai kolmessa osassa, jolloin jatkokset pitää ulottaa valukerroksen ulkopuolelle. Ylipitkät pystyteräkset haittaavat pumppuvalua merkittävästi, joten ne on parempi työnnellä paikoilleen valun jälkeen.

Kipsilevytys saneerauslaastilla on kyllä ihan raakaa työtä, pelkästään laastin myllyttämisen ja levittämisen osalta. Itse liimaus ei sitten ole kummoinen juttu, mutta onhan kaikki aukot vielä sahattava myöskin.

EPS-On kirjoitti:

Kolme runkoa on nyt pystytetty, joten katson kokemukseni olevan parempi kuin kertarakentajalla.

Mitä plussiin ja miinuksiin tulee, siinä sinun harkossasi pitää ilmeisesti liimata jokainen harkko erikseen, mikä hidastaa ladontaa olennaisesti.

Vaikka vähättelit tuennan tarvetta, niin ei niitä hienoja metallisia valutukia ole kertarakentajalla, vaan joudutaan yleensä askartelemaan paikan päällä esim. puusta.

Ja kyllä kolmen metrin kertavalun suositteleminen ekakertalaiselle on sulaa hulluutta, sen tiedät kyllä itsekin.

Minä laitan ne pystyraudat siksi, että valan seinät kahdessa tai kolmessa osassa, jolloin jatkokset pitää ulottaa valukerroksen ulkopuolelle. Ylipitkät pystyteräkset haittaavat pumppuvalua merkittävästi, joten ne on parempi työnnellä paikoilleen valun jälkeen.

Kipsilevytys saneerauslaastilla on kyllä ihan raakaa työtä, pelkästään laastin myllyttämisen ja levittämisen osalta. Itse liimaus ei sitten ole kummoinen juttu, mutta onhan kaikki aukot vielä sahattava myöskin.

Lue lisää

Liimaus kuluttaa aikaa todella vähän ja varmistaa rakenteen lujuutta, sekä estää irtoamisen valussa, mikä olisi katastroofi.
Tiedän tapauksen jossa harkkoja oli liimattu säästösyistä Erikeepperillä, eikä ollut tarttunut kosteisiin pintoihin ja irtosivat valettaessa, oli varmaan naurussa pitelemistä.
Itselläni on liimaukseen käytössä Skillin ladattava liimapuristin ja Kiillon Pur-liima, käy todella joutuisasti.
Mikäli näitä runkoja tekee urakalla, niin kolmen metrin kertavaluilla jouduttaa rakentamista merkittävästi. Pujottamalla harkkoja teräksien läpi alkaa työ olla itsemurhahommaa, terävien terästen törröttäessä silmien alla. On paljon helpompaa tipauttaa teräkset paikoilleen valmiiseen seinään.
Kolmen metrin välein tehdyt puiset tuet nyt on asentaa ihan lasten leikkiä, eikä vaadi minkäänlaisia erikoistyökaluja.
Mikäli todella haluat rakentaa suoria seiniä on tukia kuitenkin pakko käyttää, mielestäni sulaa hulluutta on se että kehottaa kertarakentajaa rakentamaan ilman tukia ja liimailemaan teipeillä.

Eps-rakentaja kirjoitti:

Liimaus kuluttaa aikaa todella vähän ja varmistaa rakenteen lujuutta, sekä estää irtoamisen valussa, mikä olisi katastroofi.
Tiedän tapauksen jossa harkkoja oli liimattu säästösyistä Erikeepperillä, eikä ollut tarttunut kosteisiin pintoihin ja irtosivat valettaessa, oli varmaan naurussa pitelemistä.
Itselläni on liimaukseen käytössä Skillin ladattava liimapuristin ja Kiillon Pur-liima, käy todella joutuisasti.
Mikäli näitä runkoja tekee urakalla, niin kolmen metrin kertavaluilla jouduttaa rakentamista merkittävästi. Pujottamalla harkkoja teräksien läpi alkaa työ olla itsemurhahommaa, terävien terästen törröttäessä silmien alla. On paljon helpompaa tipauttaa teräkset paikoilleen valmiiseen seinään.
Kolmen metrin välein tehdyt puiset tuet nyt on asentaa ihan lasten leikkiä, eikä vaadi minkäänlaisia erikoistyökaluja.
Mikäli todella haluat rakentaa suoria seiniä on tukia kuitenkin pakko käyttää, mielestäni sulaa hulluutta on se että kehottaa kertarakentajaa rakentamaan ilman tukia ja liimailemaan teipeillä.

Lue lisää

halkeillut? ei ole 1 eikä 2 taloa, joissa olen muutaman vuoden jälkeen nähnyt hiushalkeamia eri valukerrosten välillä vaakatasossa.

on talot kirjoitti:

halkeillut? ei ole 1 eikä 2 taloa, joissa olen muutaman vuoden jälkeen nähnyt hiushalkeamia eri valukerrosten välillä vaakatasossa.

sisälle???
Meillä kyllä on ollut niin kaunista ja tasaista valupintaa, kun otettiin esim. takkojen takaa muotin sisäpuoli pois.

näet valumuotin kirjoitti:

sisälle???
Meillä kyllä on ollut niin kaunista ja tasaista valupintaa, kun otettiin esim. takkojen takaa muotin sisäpuoli pois.

tarvi nähdä.lopputulos näkyy muutaman vuoden jälkeen siinä kauniissa pinnassa, jos siis valu kekeytynyt välillä seinän kohdalla. valujatkot tulisi saadan välipohjan tasoon, mutta korkeissa olohuoneissa ei mahdollista

muotin sisälle kirjoitti:

tarvi nähdä.lopputulos näkyy muutaman vuoden jälkeen siinä kauniissa pinnassa, jos siis valu kekeytynyt välillä seinän kohdalla. valujatkot tulisi saadan välipohjan tasoon, mutta korkeissa olohuoneissa ei mahdollista

Lue lisää

Olisiko sinulla esimerkkiä? Tutustuisin mielelläni.

muotin sisälle kirjoitti:

tarvi nähdä.lopputulos näkyy muutaman vuoden jälkeen siinä kauniissa pinnassa, jos siis valu kekeytynyt välillä seinän kohdalla. valujatkot tulisi saadan välipohjan tasoon, mutta korkeissa olohuoneissa ei mahdollista

Lue lisää

siellä valumuotin sisällä???

EPS-On kirjoitti:

Kolme runkoa on nyt pystytetty, joten katson kokemukseni olevan parempi kuin kertarakentajalla.

Mitä plussiin ja miinuksiin tulee, siinä sinun harkossasi pitää ilmeisesti liimata jokainen harkko erikseen, mikä hidastaa ladontaa olennaisesti.

Vaikka vähättelit tuennan tarvetta, niin ei niitä hienoja metallisia valutukia ole kertarakentajalla, vaan joudutaan yleensä askartelemaan paikan päällä esim. puusta.

Ja kyllä kolmen metrin kertavalun suositteleminen ekakertalaiselle on sulaa hulluutta, sen tiedät kyllä itsekin.

Minä laitan ne pystyraudat siksi, että valan seinät kahdessa tai kolmessa osassa, jolloin jatkokset pitää ulottaa valukerroksen ulkopuolelle. Ylipitkät pystyteräkset haittaavat pumppuvalua merkittävästi, joten ne on parempi työnnellä paikoilleen valun jälkeen.

Kipsilevytys saneerauslaastilla on kyllä ihan raakaa työtä, pelkästään laastin myllyttämisen ja levittämisen osalta. Itse liimaus ei sitten ole kummoinen juttu, mutta onhan kaikki aukot vielä sahattava myöskin.

Lue lisää

En halua mainostaa mintää tai ketään, mutta on vain yksi valmistaja, joiden harkkoja ei tarvitse liimata toisiinsa. Saksalainen laatu maksaa, mutta se kannattaa!

päädyitte juuri eliittiin? olen rakentamaisillani myös eps-taloa.

miksi.. kirjoitti:

päädyitte juuri eliittiin? olen rakentamaisillani myös eps-taloa.

Eliittiharkko tuntui heti loppuun asti ajatellulta hommalta. Harkon fysikaalinen rakenne on rakennusinsinöörimme mukaan ainoa oikea, koska siinä on 2/3 eristeestä ulkopuolella. Tästä johtuen betonirakenne luovuttaa lämpöä sisälle päin. Kesällä viileä (toimii!)
Harkot pysyivät hyvin liimatta yhdessä tiukan pontin ansiosta ja nurkkaharkko nopeutti
asennustyötä oleellisesti. Suosittelen.

Tyytyväinen rakentaja kirjoitti:

Eliittiharkko tuntui heti loppuun asti ajatellulta hommalta. Harkon fysikaalinen rakenne on rakennusinsinöörimme mukaan ainoa oikea, koska siinä on 2/3 eristeestä ulkopuolella. Tästä johtuen betonirakenne luovuttaa lämpöä sisälle päin. Kesällä viileä (toimii!)
Harkot pysyivät hyvin liimatta yhdessä tiukan pontin ansiosta ja nurkkaharkko nopeutti
asennustyötä oleellisesti. Suosittelen.

Lue lisää

Vähän läpinäkyvä tuo mainoksesi. Eipä "rakennusinsinöörisi" ole kovin hyvin selvillä tarjonnasta, jos väittää Eliitti-harkkoa ainoaksi oikeaksi. Sehän on melkein 1:1 Palikka-kopio, joten eristekerrostenkin suhteet ovat ihan samat.

Sinänsä Eliitillä on hyvä ja kannatettava liikeidea tarjota EPS-taloja pakettina, jolloin kynnys rakennusprojektin aloittamiseen varmasti alenee. Tuo nurkkaharkko on kyllä mielenkiintoinen lisä, joskin hieman ihmettelen miten limitetyissä kerroksissa voidaan käyttää samaa nurkkakappaletta. Vai onko nurkkaharkkoa kahta eri kokoa ?

Moskvitsh Elite kirjoitti:

Vähän läpinäkyvä tuo mainoksesi. Eipä "rakennusinsinöörisi" ole kovin hyvin selvillä tarjonnasta, jos väittää Eliitti-harkkoa ainoaksi oikeaksi. Sehän on melkein 1:1 Palikka-kopio, joten eristekerrostenkin suhteet ovat ihan samat.

Sinänsä Eliitillä on hyvä ja kannatettava liikeidea tarjota EPS-taloja pakettina, jolloin kynnys rakennusprojektin aloittamiseen varmasti alenee. Tuo nurkkaharkko on kyllä mielenkiintoinen lisä, joskin hieman ihmettelen miten limitetyissä kerroksissa voidaan käyttää samaa nurkkakappaletta. Vai onko nurkkaharkkoa kahta eri kokoa ?

Lue lisää

Hienoa, että muita MADin lukijoita on vielä elossa.

Eliitti kulmaharkkoja on molemman kätisiä, joten limitys ei ole ongelma

Tyytyväinen rakentaja kirjoitti:

Hienoa, että muita MADin lukijoita on vielä elossa.

Eliitti kulmaharkkoja on molemman kätisiä, joten limitys ei ole ongelma

palikoista, niin et voi hintoja vertailla, vaan joudut maksamaan monopolihinnat.

Tavallinen harkko tai sipo sekä ulkopuolinen lisäeristys, saat kamat mistä vain kilpailuttaen ja talo kestää isältä pojalle.

eps - epäilen sen paremmuutta.

erikoisista kirjoitti:

palikoista, niin et voi hintoja vertailla, vaan joudut maksamaan monopolihinnat.

Tavallinen harkko tai sipo sekä ulkopuolinen lisäeristys, saat kamat mistä vain kilpailuttaen ja talo kestää isältä pojalle.

eps - epäilen sen paremmuutta.

Lue lisää

Eps-harkkotalo onkin betonia ja lämmöneristeenä on solupolystyreeni.
Ainakin rakennustyö on inhimillistä, en näe mitään hyötyä nostella päällekkäin yli 20 kg:n kivimötiköitä, joihin kuitenkin valetaan betonia sisään samanverran.
Myös sähkö- ja putkiroilotukset, sekä läpiviennit ovat Eps-muottivaluharkoissa nopeaa, sekä inhimillistä.
Ei juuri ole moitteensijaa sanottavana rakentamisessa, eikä asumisessa, eikä kustannuksissakaan.

Asunut 5 vuotta kirjoitti:

Eps-harkkotalo onkin betonia ja lämmöneristeenä on solupolystyreeni.
Ainakin rakennustyö on inhimillistä, en näe mitään hyötyä nostella päällekkäin yli 20 kg:n kivimötiköitä, joihin kuitenkin valetaan betonia sisään samanverran.
Myös sähkö- ja putkiroilotukset, sekä läpiviennit ovat Eps-muottivaluharkoissa nopeaa, sekä inhimillistä.
Ei juuri ole moitteensijaa sanottavana rakentamisessa, eikä asumisessa, eikä kustannuksissakaan.

Lue lisää

rungon rakentamisessa, asumaan päästään kevään korvalla. Sisustustyöt meneillään. Ollaan tyytyväisiä. Missään vaiheessa ei harkittu muuta rakennustapaa.

Eipä ole moittimista kirjoitti:

rungon rakentamisessa, asumaan päästään kevään korvalla. Sisustustyöt meneillään. Ollaan tyytyväisiä. Missään vaiheessa ei harkittu muuta rakennustapaa.

Vastauksia tosi rakentajajilta ja asukeilta...

Fundeeraaja kirjoitti:

Vastauksia tosi rakentajajilta ja asukeilta...

Mutta voit haukkua myös talomyyjäsi.

Fundeeraaja kirjoitti:

Vastauksia tosi rakentajajilta ja asukeilta...

löytyy sekä tyytyväisiä että miinusmerkillä varustettuja asukkeja aina mielialan mukaan ja sen mukaan, asuuko itse talossa vai saiko sen jo myytyä.

Kunhan noudatat rakennuspiirustuksia ja standardeja, saat varmaan hyvän talon.

Kysymyksistäsi päätellen olet ensikertalainen ja sellaisena en ryhtyisi eps-taloon vaan koeteltuun vaihtoehtoon, kuten papuharkko tai sipo.
Valinnallasi on merkitystä, koska tekemällä valinnan et yhden sukupolven aikana kuitenkaan pysty säästämään mitään merkittävää ja väärällä valinnalla voit silti tyriä huomattavasti.

extreme-henkilöt ovat erikseen, kun heitä eivät luonnonlait kiinnosta.

taloista kirjoitti:

löytyy sekä tyytyväisiä että miinusmerkillä varustettuja asukkeja aina mielialan mukaan ja sen mukaan, asuuko itse talossa vai saiko sen jo myytyä.

Kunhan noudatat rakennuspiirustuksia ja standardeja, saat varmaan hyvän talon.

Kysymyksistäsi päätellen olet ensikertalainen ja sellaisena en ryhtyisi eps-taloon vaan koeteltuun vaihtoehtoon, kuten papuharkko tai sipo.
Valinnallasi on merkitystä, koska tekemällä valinnan et yhden sukupolven aikana kuitenkaan pysty säästämään mitään merkittävää ja väärällä valinnalla voit silti tyriä huomattavasti.

extreme-henkilöt ovat erikseen, kun heitä eivät luonnonlait kiinnosta.

Lue lisää

on tällaista muutosvastarintaa parempaa rakennustapaa kohtaan? Kaikilla aloilla mennään eteenpäin, miksei myös talonrakennuksessa. Taitavat olla asialla nämä suurten konsernien puhemiehet asialla.
Muistan ajan, jolloin Suomessa ei saanut rakentaa puutaloja, koska Partek myi sementtiä.
Sama taitaa olla kyseessä näiden eps-talojen kanssa?
No, jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi. Me rakensimme eps-talon ja olemme tyytyväisiä. Vaikka kyseessä oli jo toinen talo, olisimme rakentanut sen ensimmäisenkin eps-harkoista, jos olisimme silloin ymmärtäneet.

Fundeeraaja kirjoitti:

Vastauksia tosi rakentajajilta ja asukeilta...

Olemme "tosi rakentajia ja keväällä tosi asukkaita". Jos et usko, että olemme tyytyväisiä, se on sinun ongelmasi.

Onneksi jokainen saa rakentaa talonsa miten haluaa.

Miksi talonrakennuksessa kirjoitti:

on tällaista muutosvastarintaa parempaa rakennustapaa kohtaan? Kaikilla aloilla mennään eteenpäin, miksei myös talonrakennuksessa. Taitavat olla asialla nämä suurten konsernien puhemiehet asialla.
Muistan ajan, jolloin Suomessa ei saanut rakentaa puutaloja, koska Partek myi sementtiä.
Sama taitaa olla kyseessä näiden eps-talojen kanssa?
No, jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi. Me rakensimme eps-talon ja olemme tyytyväisiä. Vaikka kyseessä oli jo toinen talo, olisimme rakentanut sen ensimmäisenkin eps-harkoista, jos olisimme silloin ymmärtäneet.

Lue lisää

>>Miksi talonrakennuksessa on tällaista muutosvastarintaa parempaa rakennustapaa kohtaan?

Miksi se on parempi? Aivan hyvä talo varmasti syntyy, mutta ei sen parempi/ huonompi kuin muukaan vaihtoehto.

>> Kaikilla aloilla mennään eteenpäin, miksei myös talonrakennuksessa.

Eiköhän noissa taloissa mennä koko ajan eteenpäin. Jos kuitenkin kaikkiin uusiin kotkotuksiin lähtee mukaan, niin varmasti saa sutta aikaiseksi. En näe miksi EPS- talo olisi eteenpäin menemistä. Se on vain yksi monien joukossa.

>> Taitavat olla asialla nämä suurten konsernien puhemiehet asialla.

Aivan samalla tavalla kuin EPS- talojenkin puhemiehet.

Naapuriin tuli EPS- talo. Tai on tulossa. Vaikeuksia on ollut alusta saakka. Korjailtu tuolla on ja paljon. Oma 1,5 vuoden urakaan verrattuna heidän projektinsa tulee kestämään yli 2 x kauemmin. Isoin takkuaminen heillä tuntui olevan rungon pystytyksen kanssa. Ei ole ollut ainoa seikka, joten pelkästään runkorakenteen valinnaksi en ole suinkaan ongelmia sysäämässä. Korjataan sen verran, että runkorakenne ei ole mikään huono, mutta tekijöitä ei ole kovinkaan paljoa. Toisaalta aika vaikea saada ketään jatkamaan jonkun jo aloittamaa työtä.

Erilainen/ erikoinen ratkaisu on erityisesti ensirakentajalle aina riski. Jos omaa enemmän kokemusta, niin tuskin valinnoilla on niin isoa merkitystä. Itse en suosittelisi mitään erikoista materiaalia, rakennetta, tai arkkitehtuurista temppua ensirakentajille. Eivät nuo talosta mitenkään huonompaa tee oikein tehtynä, mutta riski, että jokin menee pieleen, kasvaa.

Täällä monasti vaahdotaan eri runkorakenteiden paremmuuksista. Milloin motiivina on helppo pystytys, milloin U- arvo ym. Ei noissa rungoissa kuitenkaan niin isoa eroa ole keskenään. Kaikista tulee aivan hyvä talo.

Enemmän täällä toivoisin keskustelu rakennustavoista ja menetelmistä. Tällainen auttaisi ensirakentajaa huomattavasti enemmän. Olettan että ensirakentajat, tai rakentamaan aikovat, ovat kuitenkin se ryhmä, jotka täältä tietoa etsivät.

Jos rungon aikoo pystyttää ulkopuolisella, niin pystytyksen helppouteen/ vaikeuteen ei kannata ajatuksia uhrata. Huomattavasti tärkeämpää on a) hinta b) työvaiheet tämän jälkeen. Hinnan saa selville esim. mestarin kanssa kun ynnäilee legoja ja urakkoja yhteen. Kohta b) onkin sitten vaikeampi. Ja tuossa kohtaa noita eroja on paljon. Kohtaan b kannattaa myös varata ns. mokien korjaaminen. Urakalla jos/ kun runko kasataan ja kun suunnitelmat eivät ole kohdallaan, niin muutoksia/ korjailuja joutuu tekemään.

Ensirakentajien kannattaa useimmiten vetää ruksit fanaattisten puolustajien ja mollaajien kommenttien yli. Jos jokin vaihtoehto on toisia huonompi olisi se jo karsiutunut joukosta. Sama pätee toiseen suuntaan. Jos jokin ratkaisu olisi ylivoimainen, niin tuskimpa muunlaisia taloja enään tehtäisiinkään.

Eipä ole moittimista kirjoitti:

rungon rakentamisessa, asumaan päästään kevään korvalla. Sisustustyöt meneillään. Ollaan tyytyväisiä. Missään vaiheessa ei harkittu muuta rakennustapaa.

mikään muu jos "Missään vaiheessa ei harkittu muuta rakennustapaa." ..

ymmärtää? kirjoitti:

>>Miksi talonrakennuksessa on tällaista muutosvastarintaa parempaa rakennustapaa kohtaan?

Miksi se on parempi? Aivan hyvä talo varmasti syntyy, mutta ei sen parempi/ huonompi kuin muukaan vaihtoehto.

>> Kaikilla aloilla mennään eteenpäin, miksei myös talonrakennuksessa.

Eiköhän noissa taloissa mennä koko ajan eteenpäin. Jos kuitenkin kaikkiin uusiin kotkotuksiin lähtee mukaan, niin varmasti saa sutta aikaiseksi. En näe miksi EPS- talo olisi eteenpäin menemistä. Se on vain yksi monien joukossa.

>> Taitavat olla asialla nämä suurten konsernien puhemiehet asialla.

Aivan samalla tavalla kuin EPS- talojenkin puhemiehet.

Naapuriin tuli EPS- talo. Tai on tulossa. Vaikeuksia on ollut alusta saakka. Korjailtu tuolla on ja paljon. Oma 1,5 vuoden urakaan verrattuna heidän projektinsa tulee kestämään yli 2 x kauemmin. Isoin takkuaminen heillä tuntui olevan rungon pystytyksen kanssa. Ei ole ollut ainoa seikka, joten pelkästään runkorakenteen valinnaksi en ole suinkaan ongelmia sysäämässä. Korjataan sen verran, että runkorakenne ei ole mikään huono, mutta tekijöitä ei ole kovinkaan paljoa. Toisaalta aika vaikea saada ketään jatkamaan jonkun jo aloittamaa työtä.

Erilainen/ erikoinen ratkaisu on erityisesti ensirakentajalle aina riski. Jos omaa enemmän kokemusta, niin tuskin valinnoilla on niin isoa merkitystä. Itse en suosittelisi mitään erikoista materiaalia, rakennetta, tai arkkitehtuurista temppua ensirakentajille. Eivät nuo talosta mitenkään huonompaa tee oikein tehtynä, mutta riski, että jokin menee pieleen, kasvaa.

Täällä monasti vaahdotaan eri runkorakenteiden paremmuuksista. Milloin motiivina on helppo pystytys, milloin U- arvo ym. Ei noissa rungoissa kuitenkaan niin isoa eroa ole keskenään. Kaikista tulee aivan hyvä talo.

Enemmän täällä toivoisin keskustelu rakennustavoista ja menetelmistä. Tällainen auttaisi ensirakentajaa huomattavasti enemmän. Olettan että ensirakentajat, tai rakentamaan aikovat, ovat kuitenkin se ryhmä, jotka täältä tietoa etsivät.

Jos rungon aikoo pystyttää ulkopuolisella, niin pystytyksen helppouteen/ vaikeuteen ei kannata ajatuksia uhrata. Huomattavasti tärkeämpää on a) hinta b) työvaiheet tämän jälkeen. Hinnan saa selville esim. mestarin kanssa kun ynnäilee legoja ja urakkoja yhteen. Kohta b) onkin sitten vaikeampi. Ja tuossa kohtaa noita eroja on paljon. Kohtaan b kannattaa myös varata ns. mokien korjaaminen. Urakalla jos/ kun runko kasataan ja kun suunnitelmat eivät ole kohdallaan, niin muutoksia/ korjailuja joutuu tekemään.

Ensirakentajien kannattaa useimmiten vetää ruksit fanaattisten puolustajien ja mollaajien kommenttien yli. Jos jokin vaihtoehto on toisia huonompi olisi se jo karsiutunut joukosta. Sama pätee toiseen suuntaan. Jos jokin ratkaisu olisi ylivoimainen, niin tuskimpa muunlaisia taloja enään tehtäisiinkään.

Lue lisää

Minua on aina ihmetyttänyt, miksi halutaan aina joku runkoa pystyttämään ja hommaa pidetään vaikeana.
Rungon nyt kasaa kuka hyvänsä, jos osaa käyttää vatupassia ja mittaa. Mitään ihmeellisiä kädentaitoja ei tarvita.
Sisustuspuolihan on paljon vaativampaa ja vaatii ammattitaitoa, jotta syntyy katseltavaa jälkeä.
Jos Eps-harkko rungon kanssa on vaikeuksia, niin miten muka onnistuu samalta jannulta sisätyöt, kysyn vaan ?
Sellaista taloa ei olekaan, eikä rakennustyömaata, jossa ei vaikeuksia olisi talomerkistä riippumatta.
Vaikeudet sitten yleisimmin johtuvat ihmisistä, sitten ilmastosta ja pohjaolosuhteista.
Rakentamisen nopeus taas johtuu yleisemmin käytettävän rahan ja työvoiman määrästä. Jehovantodistajatkin tekevät talon viikonlopussa.
Runkotyön osuuskin on yleensä kovin pieni, aikaa ja tupakkia kuluu sisustuspuolella.
On paljon rakentajia, jotka rakentavat 5 vuoden projektia yksinään ja toiset taas teettävät rahaa säästelemättä talon puolessa vuodessakin. Eli se on kovin henkilökohtaista tuo rakentamisen nopeus, kaikilla materiaaleilla saadaan talo varmasti vuodessa kasaan.
On tässä vuosien mittaan nähty monenmoista rakentajaa, toisten jälkiä korjaillaan ja toisilta tulee parasta laatua kerralla ja taaskin talomerkistä riippumatta.
Parinkymmenen Eps-harkkorungon kokemuksella voin sanoa, ettei tarvitse korjailla ja työ on inhimillistä. Sopii hyvin tällaiselle vanhalle äijälle. Raskaan betonityön tekeminen betonipumpulla on mielestäni järkijätkien hommaa.

jii kirjoitti:

mikään muu jos "Missään vaiheessa ei harkittu muuta rakennustapaa." ..

Rakentaminen ja rakennustavan valinta ovat erittäin henkilökohtaisia valintoja. Varsinkin toisen tekemän valinnan asettaminen kyseenalaiseksi on verinen loukkaus. Harva rakentaa tai rakennuttaa taloa enemmän kuin kerran elämässään ja sen arvostelu on pahempaa kuin puolison tai auton haukkuminen...

Itse on aikoinaan rakentanut muutaman talon pitkästä tavarasta ja nyttemmin työni puolesta seurannut muita rakennustapoja erittäin läheltä, myös EPS rakentamista.
Kun löysimme/saimme mahtavalla onnenpotkulla sopivan tontin emme edes "harkinneet muita vaihtoehtoja kuin EPS:ää".
Kotimaisista EPS -toimittajista valinta oli meille helppo (ehkä muutkin ovat yhtä hyviä tai ehkä parempia?).

Valintaani kyseenalaistetaan koko ajan vähemmän ja vähemmän. Olemme itse tyytyväisiä ja se on pääasia. Ensimmäisen kahden kuukauden enegialasku oli todella pieni (olen kyllä tietoinen, että ilmat ovat olleet lämpimiä) ja se vahvisti päätöstämme vielä enemmän.

Hyvää Joulua kaikille!

Eliitti -rakentaja kirjoitti:

Rakentaminen ja rakennustavan valinta ovat erittäin henkilökohtaisia valintoja. Varsinkin toisen tekemän valinnan asettaminen kyseenalaiseksi on verinen loukkaus. Harva rakentaa tai rakennuttaa taloa enemmän kuin kerran elämässään ja sen arvostelu on pahempaa kuin puolison tai auton haukkuminen...

Itse on aikoinaan rakentanut muutaman talon pitkästä tavarasta ja nyttemmin työni puolesta seurannut muita rakennustapoja erittäin läheltä, myös EPS rakentamista.
Kun löysimme/saimme mahtavalla onnenpotkulla sopivan tontin emme edes "harkinneet muita vaihtoehtoja kuin EPS:ää".
Kotimaisista EPS -toimittajista valinta oli meille helppo (ehkä muutkin ovat yhtä hyviä tai ehkä parempia?).

Valintaani kyseenalaistetaan koko ajan vähemmän ja vähemmän. Olemme itse tyytyväisiä ja se on pääasia. Ensimmäisen kahden kuukauden enegialasku oli todella pieni (olen kyllä tietoinen, että ilmat ovat olleet lämpimiä) ja se vahvisti päätöstämme vielä enemmän.

Hyvää Joulua kaikille!

Lue lisää

energiaa / lämmitettävä kuutio.
Vai oletko maksellut vasta 'arviolaskuja'.


Jos on justiinsa tuore rakennus, pitäisi kai tuulettaa/kuivata myös ja nämäkin syövät sitä ekerniaa.

menee kirjoitti:

energiaa / lämmitettävä kuutio.
Vai oletko maksellut vasta 'arviolaskuja'.


Jos on justiinsa tuore rakennus, pitäisi kai tuulettaa/kuivata myös ja nämäkin syövät sitä ekerniaa.

Lue lisää

Eps-harkko ei ime itseensä lainkaan kosteutta, sen paremmin valettaessa, kuin sateella tai ilmastakaan.
Siksi sitä ei tarvitse erikseen kuivatelakkaan, rapata voi vaikka heti ja hyvä eristys alkaa toimia välittömästi.
Perusversion Eps-harkkotalo kuluttaa lämmitysenergiaa n. 50 kw lämmitettävälle neliölle, hukkalämmön lisäksi.
Energian kulutusta voidaan vähentää vielä tästäkin erilaisilla lisäyksillä eristyksiin.
Kannattaa huomioida, että seinän osuus on vain 1/3 osa rakennuksen vaipasta, kattoa ja lattiaa on lisäksi saman verran.
Myös eri perustus ja kattoratkaisuissa on eroja energian kulutuksen kanssa.
Seinäratkaisua tuskin kuitenkaan pystytään saamaan yhtä hyväksi millään muulla vaihtoehdolla, mikäli seinän paksuus pidetään inhimillisenä ja ikkunoista voi nähdä viistoon katsottaessa uloskin.

Eps-rakentaja kirjoitti:

Eps-harkko ei ime itseensä lainkaan kosteutta, sen paremmin valettaessa, kuin sateella tai ilmastakaan.
Siksi sitä ei tarvitse erikseen kuivatelakkaan, rapata voi vaikka heti ja hyvä eristys alkaa toimia välittömästi.
Perusversion Eps-harkkotalo kuluttaa lämmitysenergiaa n. 50 kw lämmitettävälle neliölle, hukkalämmön lisäksi.
Energian kulutusta voidaan vähentää vielä tästäkin erilaisilla lisäyksillä eristyksiin.
Kannattaa huomioida, että seinän osuus on vain 1/3 osa rakennuksen vaipasta, kattoa ja lattiaa on lisäksi saman verran.
Myös eri perustus ja kattoratkaisuissa on eroja energian kulutuksen kanssa.
Seinäratkaisua tuskin kuitenkaan pystytään saamaan yhtä hyväksi millään muulla vaihtoehdolla, mikäli seinän paksuus pidetään inhimillisenä ja ikkunoista voi nähdä viistoon katsottaessa uloskin.

Lue lisää

> Eps-harkko ei ime itseensä lainkaan kosteutta, sen paremmin valettaessa, kuin sateella tai ilmastakaan.

Ja parketitkin asennat suoraan valun jälkeen.

>Perusversion Eps-harkkotalo kuluttaa lämmitysenergiaa n. 50 kw lämmitettävälle neliölle, hukkalämmön lisäksi.

Taas oli yksiköt kateissa, mutta hyvä se on silti. Eikö kaikki lämmitysenergia ole hukkalämpöä?

> Energian kulutusta voidaan vähentää vielä tästäkin erilaisilla lisäyksillä eristyksiin.

Mitäköhän sinne EPS:n sekaan sitten laitetaan?

> Kannattaa huomioida, että seinän osuus on vain 1/3 osa rakennuksen vaipasta, kattoa ja lattiaa on lisäksi saman verran.

Ikkunattomassa ja ovettomassa talossa. Yleensä ilmastointiakaan ei rakenneta.

> Seinäratkaisua tuskin kuitenkaan pystytään saamaan yhtä hyväksi millään muulla vaihtoehdolla, mikäli seinän paksuus pidetään inhimillisenä ja ikkunoista voi nähdä viistoon katsottaessa uloskin.

Ainoastaan yksi vaihtoehto siis olemassa. Onko myyntiluvut jääneet jälkeen, kun pitää vielä joulunakin sontaa tuottaa?

myyntipelle kirjoitti:

> Eps-harkko ei ime itseensä lainkaan kosteutta, sen paremmin valettaessa, kuin sateella tai ilmastakaan.

Ja parketitkin asennat suoraan valun jälkeen.

>Perusversion Eps-harkkotalo kuluttaa lämmitysenergiaa n. 50 kw lämmitettävälle neliölle, hukkalämmön lisäksi.

Taas oli yksiköt kateissa, mutta hyvä se on silti. Eikö kaikki lämmitysenergia ole hukkalämpöä?

> Energian kulutusta voidaan vähentää vielä tästäkin erilaisilla lisäyksillä eristyksiin.

Mitäköhän sinne EPS:n sekaan sitten laitetaan?

> Kannattaa huomioida, että seinän osuus on vain 1/3 osa rakennuksen vaipasta, kattoa ja lattiaa on lisäksi saman verran.

Ikkunattomassa ja ovettomassa talossa. Yleensä ilmastointiakaan ei rakenneta.

> Seinäratkaisua tuskin kuitenkaan pystytään saamaan yhtä hyväksi millään muulla vaihtoehdolla, mikäli seinän paksuus pidetään inhimillisenä ja ikkunoista voi nähdä viistoon katsottaessa uloskin.

Ainoastaan yksi vaihtoehto siis olemassa. Onko myyntiluvut jääneet jälkeen, kun pitää vielä joulunakin sontaa tuottaa?

Lue lisää

50 kwh lämmitettävälle neliölle vuodessa, selvennystä edelliseen.
Parkettia ei asenneta seinään, vaan lattiaan ja se taas on oma rakenteensa, mutta hyvä kuitenkin eristää reilulla kerroksella Solupolystyreeniä sekin.
Eps-harkkoseinän voi pinnoittaa kummalta puolen tahansa jo samalla viikolla, mikäli tarvetta ilmenee.
Hukkalämpöä on valaistuksen ja kodinkoneiden muodostama lämpö ja tosiaankin sitä tulee kaikissataloissa runsaasti.
Eps-harkon päälle voidaan asentaa esimerkiksi 100 mm rappaus Eps-levyä, jolloin U-arvo alkaa ollasitä luokkaa ettei lämmitystä erikseen enää tarvita.
Oikeastaan kaikki markkinoilla olevat ikkunat ovat jo niin hyviä, että suurempi säästö saadaan aikaan huolellisella asennuksella.
Tässä osiossa kirjoitellaan kivitaloista ja tässä ketjussa Eps-harkoista.
Asiallisempi linja näissä kirjoitteluissa olisi suotavaa ja lannoitteista voi keskustella varmaankin muualla.

Eps-rakentaja kirjoitti:

50 kwh lämmitettävälle neliölle vuodessa, selvennystä edelliseen.
Parkettia ei asenneta seinään, vaan lattiaan ja se taas on oma rakenteensa, mutta hyvä kuitenkin eristää reilulla kerroksella Solupolystyreeniä sekin.
Eps-harkkoseinän voi pinnoittaa kummalta puolen tahansa jo samalla viikolla, mikäli tarvetta ilmenee.
Hukkalämpöä on valaistuksen ja kodinkoneiden muodostama lämpö ja tosiaankin sitä tulee kaikissataloissa runsaasti.
Eps-harkon päälle voidaan asentaa esimerkiksi 100 mm rappaus Eps-levyä, jolloin U-arvo alkaa ollasitä luokkaa ettei lämmitystä erikseen enää tarvita.
Oikeastaan kaikki markkinoilla olevat ikkunat ovat jo niin hyviä, että suurempi säästö saadaan aikaan huolellisella asennuksella.
Tässä osiossa kirjoitellaan kivitaloista ja tässä ketjussa Eps-harkoista.
Asiallisempi linja näissä kirjoitteluissa olisi suotavaa ja lannoitteista voi keskustella varmaankin muualla.

Lue lisää

>> 50 kwh lämmitettävälle neliölle vuodessa, selvennystä edelliseen.

Jos lämmittämiseen menee 50kWh vuodessa lattianeliölle, niin sontaa tulee aivan urakalla valitettavasti.

Tavanomainen talo vie energiaa (lähteenä Motiva, tiedot löytyvät heidän kotisivuiltaan.) 126kWh/ m2 vuodessa. Seinien osuus tuosta on 22%. Jos seinät tehdään äärettömän hyvästä eristeestä ja hukkaavat energiaa tasan 0 W/v, niin talon energiakulutus on tämän jälkeen 99kWh/m2. Eli tasan kaksi kertaa enemmän kuin esität. Tämä siis sillä oletuksella, että ratkaisusi vuotaa seinän lävitse tuon 0W vuodessa.

Eli totenemme väittämäsi sonnaksi. Toinen vaihtoehto tosin on, että hukkalämpöä kehittyy tavanomaisen kokoisessa talossa 50kW/m2 * 140m2 (tähän voi valita haluamansa talon koon)= 7MWh. Ei vaikuta kovin realisteselta, jos nyt ei satu kovaa talvimasennusta potemaan ja polttamaan kymmentä hehkulamppua joka huoneessa, joita ei lämmitykseksi lasketa.


>>Hukkalämpöä on valaistuksen ja kodinkoneiden muodostama lämpö ja tosiaankin sitä tulee kaikissataloissa runsaasti.

Niin näemmä tulee. Oikein yllätyin määrästä.

>>Oikeastaan kaikki markkinoilla olevat ikkunat ovat jo niin hyviä, että suurempi säästö saadaan aikaan huolellisella asennuksella.

Motivan mukaan seinät ja ikkunat valskaavat yhtä paljon lämpöä vuodessa. Sinun tarinasi hieman eroaa siitä. Ryssimällä toki kaikki voidaan saada huonoksi.

>>Tässä osiossa kirjoitellaan kivitaloista ja tässä ketjussa Eps-harkoista.

En ole edelleenkään väittänyt EPS- taloja huonoiksi. Toivoisin kuitenkin pientä rajaa näissä myyntipuheissa. Empä jaksa enempää asiasta lässyttää kanssasi. Motiivisi lienevät selvät kaikille.

Eps-rakentaja kirjoitti:

Eps-harkko ei ime itseensä lainkaan kosteutta, sen paremmin valettaessa, kuin sateella tai ilmastakaan.
Siksi sitä ei tarvitse erikseen kuivatelakkaan, rapata voi vaikka heti ja hyvä eristys alkaa toimia välittömästi.
Perusversion Eps-harkkotalo kuluttaa lämmitysenergiaa n. 50 kw lämmitettävälle neliölle, hukkalämmön lisäksi.
Energian kulutusta voidaan vähentää vielä tästäkin erilaisilla lisäyksillä eristyksiin.
Kannattaa huomioida, että seinän osuus on vain 1/3 osa rakennuksen vaipasta, kattoa ja lattiaa on lisäksi saman verran.
Myös eri perustus ja kattoratkaisuissa on eroja energian kulutuksen kanssa.
Seinäratkaisua tuskin kuitenkaan pystytään saamaan yhtä hyväksi millään muulla vaihtoehdolla, mikäli seinän paksuus pidetään inhimillisenä ja ikkunoista voi nähdä viistoon katsottaessa uloskin.

Lue lisää

Käyttänyt ns kuivabetonia, mutta kyllä sen ohjeissa kehoitetaan sekoittamaan siihen vettä. Täytyy kokeilla ilman, mutta vahvasti kyllä epäilen sen toimivuutta kantavana rakenteena.

Eps-rakentaja kirjoitti:

Eps-harkko ei ime itseensä lainkaan kosteutta, sen paremmin valettaessa, kuin sateella tai ilmastakaan.
Siksi sitä ei tarvitse erikseen kuivatelakkaan, rapata voi vaikka heti ja hyvä eristys alkaa toimia välittömästi.
Perusversion Eps-harkkotalo kuluttaa lämmitysenergiaa n. 50 kw lämmitettävälle neliölle, hukkalämmön lisäksi.
Energian kulutusta voidaan vähentää vielä tästäkin erilaisilla lisäyksillä eristyksiin.
Kannattaa huomioida, että seinän osuus on vain 1/3 osa rakennuksen vaipasta, kattoa ja lattiaa on lisäksi saman verran.
Myös eri perustus ja kattoratkaisuissa on eroja energian kulutuksen kanssa.
Seinäratkaisua tuskin kuitenkaan pystytään saamaan yhtä hyväksi millään muulla vaihtoehdolla, mikäli seinän paksuus pidetään inhimillisenä ja ikkunoista voi nähdä viistoon katsottaessa uloskin.

Lue lisää

Meillä ei ole vielä lämpö päällä, vain takoissa on pienet sähköpatterit niitä kuivattamassa, mutta talossa ei ole lainkaan kosteaa.
Hieno juttu.

saman asian kirjoitti:

Meillä ei ole vielä lämpö päällä, vain takoissa on pienet sähköpatterit niitä kuivattamassa, mutta talossa ei ole lainkaan kosteaa.
Hieno juttu.

Kai. Toisaalta aivan samaa tasoa tuon EPS- rakentajan juttujen kanssa.

vitsi? kirjoitti:

Kai. Toisaalta aivan samaa tasoa tuon EPS- rakentajan juttujen kanssa.

vitsiksi? Läpimärkiä harkkotaloja katsellessani olen tyytyväinen, että rakensin EPS-harkoilla. Mutta jokainen rakentakoon kuinka haluaa.

Miksi luulit kirjoitti:

vitsiksi? Läpimärkiä harkkotaloja katsellessani olen tyytyväinen, että rakensin EPS-harkoilla. Mutta jokainen rakentakoon kuinka haluaa.

Kun teet EPS- talon, niin et tarvitse yhtään kuivattamista taloosi. EPS- harkkojen kanssa fysiikan lait eivät päde.

- Lattiavalut eivät tarvitse kuivaamista
- Lattiatasoitteet eivät tarvitse kuivaamista
- Seinätasoitteet eivät tarvitse kuivaamista
- Maalit eivät tuota kosteutta
- Laatat asennetaan ilman laasteja, eli eivät tarvitse kuivaamista

jne...

Riittää kun laittaa pari hehkulamppua takan sisään, niin mökki pysyy lämpimänä ja kuivana.

Näistä kannattaa lukea totuutta EPS- rakentamisesta. Se on jopa hämmästyttävää.

Eps-rakentaja kirjoitti:

50 kwh lämmitettävälle neliölle vuodessa, selvennystä edelliseen.
Parkettia ei asenneta seinään, vaan lattiaan ja se taas on oma rakenteensa, mutta hyvä kuitenkin eristää reilulla kerroksella Solupolystyreeniä sekin.
Eps-harkkoseinän voi pinnoittaa kummalta puolen tahansa jo samalla viikolla, mikäli tarvetta ilmenee.
Hukkalämpöä on valaistuksen ja kodinkoneiden muodostama lämpö ja tosiaankin sitä tulee kaikissataloissa runsaasti.
Eps-harkon päälle voidaan asentaa esimerkiksi 100 mm rappaus Eps-levyä, jolloin U-arvo alkaa ollasitä luokkaa ettei lämmitystä erikseen enää tarvita.
Oikeastaan kaikki markkinoilla olevat ikkunat ovat jo niin hyviä, että suurempi säästö saadaan aikaan huolellisella asennuksella.
Tässä osiossa kirjoitellaan kivitaloista ja tässä ketjussa Eps-harkoista.
Asiallisempi linja näissä kirjoitteluissa olisi suotavaa ja lannoitteista voi keskustella varmaankin muualla.

Lue lisää

1,6m vai 6,0m korkea. Montako kwh/m3 on kulutus normaalissa EPS-talossa.

Eps-rakentaja kirjoitti:

Minua on aina ihmetyttänyt, miksi halutaan aina joku runkoa pystyttämään ja hommaa pidetään vaikeana.
Rungon nyt kasaa kuka hyvänsä, jos osaa käyttää vatupassia ja mittaa. Mitään ihmeellisiä kädentaitoja ei tarvita.
Sisustuspuolihan on paljon vaativampaa ja vaatii ammattitaitoa, jotta syntyy katseltavaa jälkeä.
Jos Eps-harkko rungon kanssa on vaikeuksia, niin miten muka onnistuu samalta jannulta sisätyöt, kysyn vaan ?
Sellaista taloa ei olekaan, eikä rakennustyömaata, jossa ei vaikeuksia olisi talomerkistä riippumatta.
Vaikeudet sitten yleisimmin johtuvat ihmisistä, sitten ilmastosta ja pohjaolosuhteista.
Rakentamisen nopeus taas johtuu yleisemmin käytettävän rahan ja työvoiman määrästä. Jehovantodistajatkin tekevät talon viikonlopussa.
Runkotyön osuuskin on yleensä kovin pieni, aikaa ja tupakkia kuluu sisustuspuolella.
On paljon rakentajia, jotka rakentavat 5 vuoden projektia yksinään ja toiset taas teettävät rahaa säästelemättä talon puolessa vuodessakin. Eli se on kovin henkilökohtaista tuo rakentamisen nopeus, kaikilla materiaaleilla saadaan talo varmasti vuodessa kasaan.
On tässä vuosien mittaan nähty monenmoista rakentajaa, toisten jälkiä korjaillaan ja toisilta tulee parasta laatua kerralla ja taaskin talomerkistä riippumatta.
Parinkymmenen Eps-harkkorungon kokemuksella voin sanoa, ettei tarvitse korjailla ja työ on inhimillistä. Sopii hyvin tällaiselle vanhalle äijälle. Raskaan betonityön tekeminen betonipumpulla on mielestäni järkijätkien hommaa.

Lue lisää

ei olekaan. Suurimmat vaikeudet ovat tulleet vastaan, kun on ollut pakko käyttää näitä lakisääteisiä ammattilaisia.

Meidän Betoni Malanderista piti ottaa lämmitys pois kokonaan, kun on kovin leutoa.
Tahtoi lämmetä liikaa oli jo 25 asteessa, kun paistettiin kinkkua ja vieraita kävi runsaasti.
Nyt on ollut lämmitys pois pari päivää ja sisälämpö aika tarkkaan 22 asteessa.
Halogeenejakin täytyy vähän sammutella tuntuvat lämmittävän jopa taloa.
Takkaa ei näihin taloihin ainakaan rahansäästömielessä kannata laittaa, koska ei paljonkaan voi käyttää, eikä ainakaan varata saa lämpöä missään nimessä.
3/4 osaa lämmityksestä napsautin sulakkeilla pois ja nyt on lämpö tasaisen miellyttävää. Luulen ettei paljon tarvita lämmitystä talvellakaan, joten tämä taitaa olla jo sellainen Passiivitalo.

Betoni Malander kirjoitti:

Meidän Betoni Malanderista piti ottaa lämmitys pois kokonaan, kun on kovin leutoa.
Tahtoi lämmetä liikaa oli jo 25 asteessa, kun paistettiin kinkkua ja vieraita kävi runsaasti.
Nyt on ollut lämmitys pois pari päivää ja sisälämpö aika tarkkaan 22 asteessa.
Halogeenejakin täytyy vähän sammutella tuntuvat lämmittävän jopa taloa.
Takkaa ei näihin taloihin ainakaan rahansäästömielessä kannata laittaa, koska ei paljonkaan voi käyttää, eikä ainakaan varata saa lämpöä missään nimessä.
3/4 osaa lämmityksestä napsautin sulakkeilla pois ja nyt on lämpö tasaisen miellyttävää. Luulen ettei paljon tarvita lämmitystä talvellakaan, joten tämä taitaa olla jo sellainen Passiivitalo.

Lue lisää

"Meidän Betoni Malanderista piti ottaa lämmitys pois kokonaan, kun on kovin leutoa.
Tahtoi lämmetä liikaa oli jo 25 asteessa, kun paistettiin kinkkua ja vieraita kävi runsaasti.
Nyt on ollut lämmitys pois pari päivää ja sisälämpö aika tarkkaan 22 asteessa. "

eikö ole termostaatteja vai onko asetukset pielessä?

"Halogeenejakin täytyy vähän sammutella tuntuvat lämmittävän jopa taloa...
Luulen ettei paljon tarvita lämmitystä talvellakaan, joten tämä taitaa olla jo sellainen Passiivitalo."

Niinpä. Nollakeleillä on talon lämmöntarve pari kW:a ja kun on asenneltu katot täyteen halogeenejä niin sieltä tulee 3kW lämmitystehoa. Samalla periaatteella saa vaikka eristämättömästä ladosta passiiviladon. Lämmityskustannus 0E, tosin valaistus maksaa 1000E/kk..

jii kirjoitti:

"Meidän Betoni Malanderista piti ottaa lämmitys pois kokonaan, kun on kovin leutoa.
Tahtoi lämmetä liikaa oli jo 25 asteessa, kun paistettiin kinkkua ja vieraita kävi runsaasti.
Nyt on ollut lämmitys pois pari päivää ja sisälämpö aika tarkkaan 22 asteessa. "

eikö ole termostaatteja vai onko asetukset pielessä?

"Halogeenejakin täytyy vähän sammutella tuntuvat lämmittävän jopa taloa...
Luulen ettei paljon tarvita lämmitystä talvellakaan, joten tämä taitaa olla jo sellainen Passiivitalo."

Niinpä. Nollakeleillä on talon lämmöntarve pari kW:a ja kun on asenneltu katot täyteen halogeenejä niin sieltä tulee 3kW lämmitystehoa. Samalla periaatteella saa vaikka eristämättömästä ladosta passiiviladon. Lämmityskustannus 0E, tosin valaistus maksaa 1000E/kk..

Lue lisää

Termostatteja epäilen itsekin, täytyy varmaan pyytää sähkömies tsekkaamaan niiden toiminta.
Olet oikeassa halogeenit eivät sovi tällaiseen hyvin eristettyyn taloon. Niitä on muuten noin 30 kpl ja teho on 50 wattia kappale, eli lämpöä tulee n. 1,5 kw, jos kaikki ovat päällä. Normaalisti päällä on olohuoneen ja keittiön halogeenit n. 20 kpl, eli todellisuudessa kilowatin verran tulee lämpöä valaistuksesta ja loput kodinkoneista.
Aivan sama tapahtuu maalämpötalossa, joten maalämmön hankkiminen hyvin eristettyyn taloon on harkittava tarkkaan.
Tällaisessa erinomaisesti eristetyssä talossa kyllä huomaa valojen sytyttämisen jälkeen, kuinka lämpötila huoneistossa nousee melko äkkiä, siis voin päätellä, että sähkölämpötaloissa asuu valtaosa Suomalaisia, sitä itse lainkaan tiedostaen.

Kerroppas mitä pahaa eps-keskustelussa, kun kantava runko on betonia, niin se on silloin kivitalo, vaikka et itse siitä juuri pitäisikään. Ne on mielipideasioita ne ja kaikki ovat niihin oikeutettuja--myös sinä. Keskustellaan lisää!

keskustelussa? kirjoitti:

Kerroppas mitä pahaa eps-keskustelussa, kun kantava runko on betonia, niin se on silloin kivitalo, vaikka et itse siitä juuri pitäisikään. Ne on mielipideasioita ne ja kaikki ovat niihin oikeutettuja--myös sinä. Keskustellaan lisää!

Lue lisää

Nuo typerät välihuomautukset kannattaisi pitää omana tietonaan ja toisten nimittely myyntipelleiksi ym.
Keskusteluketjun alussa juuri pyydettiin rakentajien kommentteja. Ja olen todellakin tehnyt jo sen verran monta Eps-harkkotaloa, sekä todennut rakenteellisesti erinomaiseksi, että aion alkaa niitä myös myymään.
Jos teillä suulailla on jotain asiaa, niin perustelkaa miksi olette jotain mieltä.
Toivottavasti muutkin ammatikseen pientaloja rakentavat voisivat kommentoida aihetta, niin ketjusta voisi olla joillekin hyötyä.
Tästäkin ketjusta jo löytyy melkoisesti mielenkiintoista luettavaa ja normaalijärkisille jo asiaakin opiskeltavaksi.
Kiitos myös monille asiallisille kirjoittajille.

Eps-rakentaja kirjoitti:

Nuo typerät välihuomautukset kannattaisi pitää omana tietonaan ja toisten nimittely myyntipelleiksi ym.
Keskusteluketjun alussa juuri pyydettiin rakentajien kommentteja. Ja olen todellakin tehnyt jo sen verran monta Eps-harkkotaloa, sekä todennut rakenteellisesti erinomaiseksi, että aion alkaa niitä myös myymään.
Jos teillä suulailla on jotain asiaa, niin perustelkaa miksi olette jotain mieltä.
Toivottavasti muutkin ammatikseen pientaloja rakentavat voisivat kommentoida aihetta, niin ketjusta voisi olla joillekin hyötyä.
Tästäkin ketjusta jo löytyy melkoisesti mielenkiintoista luettavaa ja normaalijärkisille jo asiaakin opiskeltavaksi.
Kiitos myös monille asiallisille kirjoittajille.

Lue lisää

>> ja toisten nimittely myyntipelleiksi ym.

>> aion alkaa niitä myös myymään.

Myyntimiehiltä löytyy aina sitä puolueetonta tietoa ja ainoa oikea vastaus.

niin... kirjoitti:

>> ja toisten nimittely myyntipelleiksi ym.

>> aion alkaa niitä myös myymään.

Myyntimiehiltä löytyy aina sitä puolueetonta tietoa ja ainoa oikea vastaus.

Lue lisää

Faktaa on tullut paljon -kiitoksia siitä. Tällä hetkellä vaikuttaa lupaavalta tämä EPS rakentaminen. Seuraamme keskustelu edelleen ja odotamme lisä asiaa.

Pyytäisimme ystävällisesti sanankääntäjät poistumaan ketjusta. Oma kokemusta omaavaat osallistumaan.

OK rakentaja 2008 kirjoitti:

Faktaa on tullut paljon -kiitoksia siitä. Tällä hetkellä vaikuttaa lupaavalta tämä EPS rakentaminen. Seuraamme keskustelu edelleen ja odotamme lisä asiaa.

Pyytäisimme ystävällisesti sanankääntäjät poistumaan ketjusta. Oma kokemusta omaavaat osallistumaan.

Lue lisää

Kehoittaisin suodattamaan aivan itse tiedot mitä täältä saat. Tämä aivan kommenttina siihen, että faktaa on tullut paljon. Itse en paljoakaan faktaa löytänyt.

Kustannusarviosta voit tehdä aivan sellaisen kuin haluat. Se on vain arvio. Totuus on se mitä mökkisi valmistuttua olet joutunut rahaa latomaan tiskiin. Älä siis huijaa itseäsi. Mikään ei ole surullisempaa kuin se, että rakentaessa loppuu rahat kesken. OP:n laskuri, jota täälläkin on monasti kehoitettu käyttämään, on varsin hyvä. Käytä sinäkin sitä.

Kun pääset rakentamisessa eteenpäin, niin huomaat, että seinät ovat vain seiniä. Ei rakentamiskustannukset noiden mukaan määräydy. Olisikohan harkkotalossa seinien osuus ehkä 20% kokonaisuudesta.

Lämmityskuluista kun puhutaan, niin seinät vastaavat viidennestä lämmityksestä. Kokonaisenergiankulutuksesta, kun lämmin käyttövesi otetaan huomioon, seinät ovat enään n. 15%.

Hieman kuitenkin vaikuttaa, että olet jo päätöksesi tehnyt. Jos näin on, niin mitä vielä odotat? Ei kuin taloa vaan rakentamaan. Ei EPS ole sen huonompi/ parempi kuin muutkaan vaihtoehdot. Kyllä siitä hyvä tulee. Tsemppiä rakentamiseen.

Eps-rakentaja kirjoitti:

Nuo typerät välihuomautukset kannattaisi pitää omana tietonaan ja toisten nimittely myyntipelleiksi ym.
Keskusteluketjun alussa juuri pyydettiin rakentajien kommentteja. Ja olen todellakin tehnyt jo sen verran monta Eps-harkkotaloa, sekä todennut rakenteellisesti erinomaiseksi, että aion alkaa niitä myös myymään.
Jos teillä suulailla on jotain asiaa, niin perustelkaa miksi olette jotain mieltä.
Toivottavasti muutkin ammatikseen pientaloja rakentavat voisivat kommentoida aihetta, niin ketjusta voisi olla joillekin hyötyä.
Tästäkin ketjusta jo löytyy melkoisesti mielenkiintoista luettavaa ja normaalijärkisille jo asiaakin opiskeltavaksi.
Kiitos myös monille asiallisille kirjoittajille.

Lue lisää

niin kerrotko mitkä ovat olleet yleisimmät lämmitysmuodot ja mitä väliseiniä olet käyttänyt?

useita eps-taloja kirjoitti:

niin kerrotko mitkä ovat olleet yleisimmät lämmitysmuodot ja mitä väliseiniä olet käyttänyt?

Selvästi yleisin on kaapeleilla toteutettu sähkölämmitys ja Devin termostaattit oppivaa 550 mallia.
Lämmitysenergian kulutus on näissä Eps-harkkotaloissa, niin pieni, ettei monimutkaisempia lämmitysjärjestelmiä saa kuoletettua.
Yleisesti näissä taloissa on ollut myös katossa ja lattiassa paksummat eristekerrokset, jotka tietysti myös vaikuttavat lämmitysenergian kulutukseen.
Lattiassa 200 mm Solupolystyreenikerros on yleisin ja katossa 500 mm puhallusvillaa. On myös ollut Eps-katto versioita.
Lämmin alapohja rossirakenteena on yleinen paalutetuissa taloissa. Ontelolaatta on välipohjina 90 % rakennuksista.
Pesuhuoneen ja saunan väliseinät ovat nykyisin olleet 200 mm Eps-harkkoa järjestään ja se perustuu täysin kosteutta imemättömään rakenteeseen, sekä lämmöneristykseen muista tiloista. Tietysti nopeus on myös ratkaisevana, koska saunan ja pesuhuoneen kehikko tulee samassa valussa.
Muut väliseinät ovat olleet pääsääntöisesti puurunkoisia, mutta on tiilestäkin ja harkoista muurattuja. Kantava väliseinä on useasti ollut 300 Eps-muottivaluharkkoa, joka on ylhäältä levitetty leikkaamalla suuremman tukipinnan aikaansaamiseksi. Työtä kylläkin jouduttaa huomattavasti kattotuolirakenne, joka kantaa sivuistaan koko talon matkalla.
Muutamassa suuremmassa talossa kaikki väliseinätkin on tehty 200 Eps-harkolla, mutta vievät tietysti paljon tilaa. Etuna on todella nopea roilotus Eps-leikkurilla, sähköille ja vesiputkille, kun väliseinätkin ovat Eps-harkkoa.
Ulkokuoria on ollut puisia, tiilisiä ja rapattuja, joka on yleisin. Sokkeleissa on käytetty myös graniittilaattoja ja hirsitaloissa liuskekiviä.
Jos nyt rakentaisin itselleni Eps-harkkotalon, välttäisin kivilattioita, koska lattialämmitys on niin vähän päällä voi lopputulos olla viileähkö.
Poistoilmalämpöpumppu olisi varmasti järkevimpiä vedenlämmitysmuotoja. Paljon lämpöä kehittävä valaistus saattaa tulla myös ongelmaksi. Työmaa halogeeni 500 Wattia tuntuu lämmittävän jo melkoisesti taloa.

Eps-rakentaja kirjoitti:

Selvästi yleisin on kaapeleilla toteutettu sähkölämmitys ja Devin termostaattit oppivaa 550 mallia.
Lämmitysenergian kulutus on näissä Eps-harkkotaloissa, niin pieni, ettei monimutkaisempia lämmitysjärjestelmiä saa kuoletettua.
Yleisesti näissä taloissa on ollut myös katossa ja lattiassa paksummat eristekerrokset, jotka tietysti myös vaikuttavat lämmitysenergian kulutukseen.
Lattiassa 200 mm Solupolystyreenikerros on yleisin ja katossa 500 mm puhallusvillaa. On myös ollut Eps-katto versioita.
Lämmin alapohja rossirakenteena on yleinen paalutetuissa taloissa. Ontelolaatta on välipohjina 90 % rakennuksista.
Pesuhuoneen ja saunan väliseinät ovat nykyisin olleet 200 mm Eps-harkkoa järjestään ja se perustuu täysin kosteutta imemättömään rakenteeseen, sekä lämmöneristykseen muista tiloista. Tietysti nopeus on myös ratkaisevana, koska saunan ja pesuhuoneen kehikko tulee samassa valussa.
Muut väliseinät ovat olleet pääsääntöisesti puurunkoisia, mutta on tiilestäkin ja harkoista muurattuja. Kantava väliseinä on useasti ollut 300 Eps-muottivaluharkkoa, joka on ylhäältä levitetty leikkaamalla suuremman tukipinnan aikaansaamiseksi. Työtä kylläkin jouduttaa huomattavasti kattotuolirakenne, joka kantaa sivuistaan koko talon matkalla.
Muutamassa suuremmassa talossa kaikki väliseinätkin on tehty 200 Eps-harkolla, mutta vievät tietysti paljon tilaa. Etuna on todella nopea roilotus Eps-leikkurilla, sähköille ja vesiputkille, kun väliseinätkin ovat Eps-harkkoa.
Ulkokuoria on ollut puisia, tiilisiä ja rapattuja, joka on yleisin. Sokkeleissa on käytetty myös graniittilaattoja ja hirsitaloissa liuskekiviä.
Jos nyt rakentaisin itselleni Eps-harkkotalon, välttäisin kivilattioita, koska lattialämmitys on niin vähän päällä voi lopputulos olla viileähkö.
Poistoilmalämpöpumppu olisi varmasti järkevimpiä vedenlämmitysmuotoja. Paljon lämpöä kehittävä valaistus saattaa tulla myös ongelmaksi. Työmaa halogeeni 500 Wattia tuntuu lämmittävän jo melkoisesti taloa.

Lue lisää

ja termostaateilla kun ei ole mitään merkitystä, sitävastoin
paljonko oli talosi sähkölasku vuonna 2007 ja paljonko on lämmitettäviä kuutioita talossasi, entä asukkaita ja riittikö lämmintä käyttövettä myös viimeiselle saunojalle.

Esimerkiksi näistä tunnusluvuista löytyy avaintietoa muille ratkaisunsa pohjaksi, ei siitä, jos halogeeni häikäisee tai lämmittää.

prosenteilla kirjoitti:

ja termostaateilla kun ei ole mitään merkitystä, sitävastoin
paljonko oli talosi sähkölasku vuonna 2007 ja paljonko on lämmitettäviä kuutioita talossasi, entä asukkaita ja riittikö lämmintä käyttövettä myös viimeiselle saunojalle.

Esimerkiksi näistä tunnusluvuista löytyy avaintietoa muille ratkaisunsa pohjaksi, ei siitä, jos halogeeni häikäisee tai lämmittää.

Lue lisää

Eps-harkkotaloissa sähkölasku muodostuu vallan muusta, kuin lämmityksestä, merkistä riippumatta.
Lämmityskustannukset jo perusrakenteessakin ovat aivan minimaaliset.
Termostatteja ei todellakaan kovin paljon tarvita, muuten ovat kyllä yleensä hyödyllisiä.
Lämpimän käyttöveden riittämisellä ei paljonkaan ole tekemistä talon rakennusmateriaalien kanssa.
Tulevaisuuden hyvin eristetyissä taloissa ei tulla valaisemaan Halogeeneilla tai hehkulampuilla, kunhan Led tekniikka vielä hieman kehittyy. Liika läämönluovutus on tosiaankin helposti ongelma tiiviissä ja hyvin eristetyssä talossa. Samoin suoraan aurinkoon suunnatut ylisuuret ikkunat.
Eps-harkkotalo on lämmöneristyskyvyltään, rakenteeltaan ja tiiveydeltään retkilaukun veroinen, siis lämpö pysyy sisällä, sitä tuskin tarvitsee kenenkään epäillä.

Eps-rakentaja kirjoitti:

Eps-harkkotaloissa sähkölasku muodostuu vallan muusta, kuin lämmityksestä, merkistä riippumatta.
Lämmityskustannukset jo perusrakenteessakin ovat aivan minimaaliset.
Termostatteja ei todellakaan kovin paljon tarvita, muuten ovat kyllä yleensä hyödyllisiä.
Lämpimän käyttöveden riittämisellä ei paljonkaan ole tekemistä talon rakennusmateriaalien kanssa.
Tulevaisuuden hyvin eristetyissä taloissa ei tulla valaisemaan Halogeeneilla tai hehkulampuilla, kunhan Led tekniikka vielä hieman kehittyy. Liika läämönluovutus on tosiaankin helposti ongelma tiiviissä ja hyvin eristetyssä talossa. Samoin suoraan aurinkoon suunnatut ylisuuret ikkunat.
Eps-harkkotalo on lämmöneristyskyvyltään, rakenteeltaan ja tiiveydeltään retkilaukun veroinen, siis lämpö pysyy sisällä, sitä tuskin tarvitsee kenenkään epäillä.

Lue lisää

menee sähkölaskuun vuodessa fyrkkaa.

Sehän on samantekevää, meneekö lämmittämiseen vai jäähdyttämiseen, mutta kulutusarvoja kyselen ja lämmitettäviä/viilennettäviä kuutioita sekä asukasmäärää, jotta saadaan vertailukelpoisia tunnuslukuja muihin hyviin ratkaisuihin verrattuna.
Ledejä käytän lähinnä otsalampussa eikä niilä lämpiä edes käyttövesi, kun ei edes otsa.

paljonko kirjoitti:

menee sähkölaskuun vuodessa fyrkkaa.

Sehän on samantekevää, meneekö lämmittämiseen vai jäähdyttämiseen, mutta kulutusarvoja kyselen ja lämmitettäviä/viilennettäviä kuutioita sekä asukasmäärää, jotta saadaan vertailukelpoisia tunnuslukuja muihin hyviin ratkaisuihin verrattuna.
Ledejä käytän lähinnä otsalampussa eikä niilä lämpiä edes käyttövesi, kun ei edes otsa.

Lue lisää

20 kwh/m3/vuosi sähköä lämmitykseen hukkalämmön lisäksi.
Seinän U-arvolla 0.18, kohtuullisilla ikkunapinnoilla ja ikkunoilla, sekä ovilla.
Katossa puhallusvillaa 500 mm ja lattiassa Eps-eristettä 200 mm.
Viimeisissä versioissa on eristettä lisätty 100 mm ulkopuolelle seinää, jolloin seinän U-arvo 0.13, lattiaan 300 mm Eps-eristettä ja katossa 500 mm.
Vielä ei tietoa lämmityskuluista, mutta laskelmien mukaan pitäisi lämmetä pelkästään hukkalämmöllä.
Hyvä eristys vaikuttaa myös kesäiseen jäähdytyksen tarpeeseen positiivisesti.
Sähkölasku taas lopullisesti selviää sähkön hinnasta, perusmaksusta ja kuinka paljon sitä käytetään: Saunomiseen, valaistukseen, ym. kodinkoneisiin.
Ledejä käytetään jo katuvalaistuksessakin, joten tehoa kyllä löytyy tarvittaessa ja virrankulutus on olematonta, verrattuna Halogeeni- ja hehkulamppuihin. Säästölamppuilla voi myös merkittävästi säästää sähköä.
Ainoastaan kasvihuoneita lämmitetään valaistuksella, Pasiivi- ja matalaenergiataloihin paljon lämpöä tuottava valaistus voi käydä ongelmalliseksi.
Siis säästöä sähkölaskussa Eps-harkoilla toteutetussa Passiivitalossa saa ainoastaan kodinkoneista ja valaistuksesta, sekä sähkön käyttötottumuksissa.

Eps-rakentaja kirjoitti:

20 kwh/m3/vuosi sähköä lämmitykseen hukkalämmön lisäksi.
Seinän U-arvolla 0.18, kohtuullisilla ikkunapinnoilla ja ikkunoilla, sekä ovilla.
Katossa puhallusvillaa 500 mm ja lattiassa Eps-eristettä 200 mm.
Viimeisissä versioissa on eristettä lisätty 100 mm ulkopuolelle seinää, jolloin seinän U-arvo 0.13, lattiaan 300 mm Eps-eristettä ja katossa 500 mm.
Vielä ei tietoa lämmityskuluista, mutta laskelmien mukaan pitäisi lämmetä pelkästään hukkalämmöllä.
Hyvä eristys vaikuttaa myös kesäiseen jäähdytyksen tarpeeseen positiivisesti.
Sähkölasku taas lopullisesti selviää sähkön hinnasta, perusmaksusta ja kuinka paljon sitä käytetään: Saunomiseen, valaistukseen, ym. kodinkoneisiin.
Ledejä käytetään jo katuvalaistuksessakin, joten tehoa kyllä löytyy tarvittaessa ja virrankulutus on olematonta, verrattuna Halogeeni- ja hehkulamppuihin. Säästölamppuilla voi myös merkittävästi säästää sähköä.
Ainoastaan kasvihuoneita lämmitetään valaistuksella, Pasiivi- ja matalaenergiataloihin paljon lämpöä tuottava valaistus voi käydä ongelmalliseksi.
Siis säästöä sähkölaskussa Eps-harkoilla toteutetussa Passiivitalossa saa ainoastaan kodinkoneista ja valaistuksesta, sekä sähkön käyttötottumuksissa.

Lue lisää

myyjän tavarasta rupeaa tekemään taloa. Suomessa taitaa olla vaan ne kaksi Turun suunnalla toimivaa firmaa, joilla on noita valmisharkkoja?

miettiä minkä kirjoitti:

myyjän tavarasta rupeaa tekemään taloa. Suomessa taitaa olla vaan ne kaksi Turun suunnalla toimivaa firmaa, joilla on noita valmisharkkoja?

EPS-valuharkkoja:

- Palikka
- Malander
- StyroStone (tuodaanko vielä Suomeen ?)
- Eliittiharkko

Näistä Palikka ja Eliitti ovat pontattuja, Malander ja StyroStone "nappulaharkkoja". Kaikkiin saa betonin valettua pumpulla sisään ja rungon pystytettyä. Erot ovat enempi tai vähempi näennäisiä.

Ja eikun rakentamaan.

Ty Röks kirjoitti:

EPS-valuharkkoja:

- Palikka
- Malander
- StyroStone (tuodaanko vielä Suomeen ?)
- Eliittiharkko

Näistä Palikka ja Eliitti ovat pontattuja, Malander ja StyroStone "nappulaharkkoja". Kaikkiin saa betonin valettua pumpulla sisään ja rungon pystytettyä. Erot ovat enempi tai vähempi näennäisiä.

Ja eikun rakentamaan.

Lue lisää

RuÅtsalainen?:http://www.thermokub.com/fi/index.htm

Eps-rakentaja kirjoitti:

Selvästi yleisin on kaapeleilla toteutettu sähkölämmitys ja Devin termostaattit oppivaa 550 mallia.
Lämmitysenergian kulutus on näissä Eps-harkkotaloissa, niin pieni, ettei monimutkaisempia lämmitysjärjestelmiä saa kuoletettua.
Yleisesti näissä taloissa on ollut myös katossa ja lattiassa paksummat eristekerrokset, jotka tietysti myös vaikuttavat lämmitysenergian kulutukseen.
Lattiassa 200 mm Solupolystyreenikerros on yleisin ja katossa 500 mm puhallusvillaa. On myös ollut Eps-katto versioita.
Lämmin alapohja rossirakenteena on yleinen paalutetuissa taloissa. Ontelolaatta on välipohjina 90 % rakennuksista.
Pesuhuoneen ja saunan väliseinät ovat nykyisin olleet 200 mm Eps-harkkoa järjestään ja se perustuu täysin kosteutta imemättömään rakenteeseen, sekä lämmöneristykseen muista tiloista. Tietysti nopeus on myös ratkaisevana, koska saunan ja pesuhuoneen kehikko tulee samassa valussa.
Muut väliseinät ovat olleet pääsääntöisesti puurunkoisia, mutta on tiilestäkin ja harkoista muurattuja. Kantava väliseinä on useasti ollut 300 Eps-muottivaluharkkoa, joka on ylhäältä levitetty leikkaamalla suuremman tukipinnan aikaansaamiseksi. Työtä kylläkin jouduttaa huomattavasti kattotuolirakenne, joka kantaa sivuistaan koko talon matkalla.
Muutamassa suuremmassa talossa kaikki väliseinätkin on tehty 200 Eps-harkolla, mutta vievät tietysti paljon tilaa. Etuna on todella nopea roilotus Eps-leikkurilla, sähköille ja vesiputkille, kun väliseinätkin ovat Eps-harkkoa.
Ulkokuoria on ollut puisia, tiilisiä ja rapattuja, joka on yleisin. Sokkeleissa on käytetty myös graniittilaattoja ja hirsitaloissa liuskekiviä.
Jos nyt rakentaisin itselleni Eps-harkkotalon, välttäisin kivilattioita, koska lattialämmitys on niin vähän päällä voi lopputulos olla viileähkö.
Poistoilmalämpöpumppu olisi varmasti järkevimpiä vedenlämmitysmuotoja. Paljon lämpöä kehittävä valaistus saattaa tulla myös ongelmaksi. Työmaa halogeeni 500 Wattia tuntuu lämmittävän jo melkoisesti taloa.

Lue lisää

epsi levyä?

Ty Röks kirjoitti:

EPS-valuharkkoja:

- Palikka
- Malander
- StyroStone (tuodaanko vielä Suomeen ?)
- Eliittiharkko

Näistä Palikka ja Eliitti ovat pontattuja, Malander ja StyroStone "nappulaharkkoja". Kaikkiin saa betonin valettua pumpulla sisään ja rungon pystytettyä. Erot ovat enempi tai vähempi näennäisiä.

Ja eikun rakentamaan.

Lue lisää

Kannataisi ihmisten pikkasen kiinnittää huomiota näihin U-arvo 0,14 StyroStone harkkoihin. Saa rakennettua minimienergiatalon! Kävin sivuilla vilkasemassa, niin löysin Multimedia-Kuvat-Suomi linkistä jonkun Suomen kohteen kuvasarjan. Aika siisti. Tämäpä rupee kiinnostaan. Pitäsköhän pistää kämppä pystyyn? Tietääkö muuten kukaan, miten paljon puutaloon pitää lisätä eristettä jotta saadaan U-arvot samoihin kuin yllämain?

Ty Röks kirjoitti:

EPS-valuharkkoja:

- Palikka
- Malander
- StyroStone (tuodaanko vielä Suomeen ?)
- Eliittiharkko

Näistä Palikka ja Eliitti ovat pontattuja, Malander ja StyroStone "nappulaharkkoja". Kaikkiin saa betonin valettua pumpulla sisään ja rungon pystytettyä. Erot ovat enempi tai vähempi näennäisiä.

Ja eikun rakentamaan.

Lue lisää

Jos etsit YouTubesta videoita, löytyy myös muutama hyvä.

Eps-rakentaja kirjoitti:

20 kwh/m3/vuosi sähköä lämmitykseen hukkalämmön lisäksi.
Seinän U-arvolla 0.18, kohtuullisilla ikkunapinnoilla ja ikkunoilla, sekä ovilla.
Katossa puhallusvillaa 500 mm ja lattiassa Eps-eristettä 200 mm.
Viimeisissä versioissa on eristettä lisätty 100 mm ulkopuolelle seinää, jolloin seinän U-arvo 0.13, lattiaan 300 mm Eps-eristettä ja katossa 500 mm.
Vielä ei tietoa lämmityskuluista, mutta laskelmien mukaan pitäisi lämmetä pelkästään hukkalämmöllä.
Hyvä eristys vaikuttaa myös kesäiseen jäähdytyksen tarpeeseen positiivisesti.
Sähkölasku taas lopullisesti selviää sähkön hinnasta, perusmaksusta ja kuinka paljon sitä käytetään: Saunomiseen, valaistukseen, ym. kodinkoneisiin.
Ledejä käytetään jo katuvalaistuksessakin, joten tehoa kyllä löytyy tarvittaessa ja virrankulutus on olematonta, verrattuna Halogeeni- ja hehkulamppuihin. Säästölamppuilla voi myös merkittävästi säästää sähköä.
Ainoastaan kasvihuoneita lämmitetään valaistuksella, Pasiivi- ja matalaenergiataloihin paljon lämpöä tuottava valaistus voi käydä ongelmalliseksi.
Siis säästöä sähkölaskussa Eps-harkoilla toteutetussa Passiivitalossa saa ainoastaan kodinkoneista ja valaistuksesta, sekä sähkön käyttötottumuksissa.

Lue lisää

Hei, Eps-rakentaja!
Saisinko yhteystiedot tulevaa projektia varten?
M.A.

tyhjä pää. Valumuotit eivät kalise ollenkaan, kun ne on täytetty teräsbetonilla. Hyvä ja lämmin talo tuli.

näköjään kirjoitti:

tyhjä pää. Valumuotit eivät kalise ollenkaan, kun ne on täytetty teräsbetonilla. Hyvä ja lämmin talo tuli.

se sieltä. Dogi älähti, kun tyröksikalikka kalahti. Minä laittaisin tyröksiboksiin vain kunnon eväät, kun suuntaisin seudulle, jossa betonilla vuoratulle suulakepuristetulle muoville nauraisivat variksetkin.

tulihan kirjoitti:

se sieltä. Dogi älähti, kun tyröksikalikka kalahti. Minä laittaisin tyröksiboksiin vain kunnon eväät, kun suuntaisin seudulle, jossa betonilla vuoratulle suulakepuristetulle muoville nauraisivat variksetkin.

Lue lisää

vastustavani EPS-taloja. Niissä ei riitä meille variksille lämpöä lainkaan, kaikki lämpö tuntuu pysyvän sisällä.

tulihan kirjoitti:

se sieltä. Dogi älähti, kun tyröksikalikka kalahti. Minä laittaisin tyröksiboksiin vain kunnon eväät, kun suuntaisin seudulle, jossa betonilla vuoratulle suulakepuristetulle muoville nauraisivat variksetkin.

Lue lisää

heti ja lakkaa häiriköimästa palstalla. Sinulla ei arvattavasti ole mitään tekemistä EPS-talon kanssa, et omista sellaista etkä aio rakentaa. Miksi siis elämöit täällä? Mielipiteelläsi ei siis ole mitään arvoa, kunhan louskutat muidenharmiksi.

Muottimateriaali on polystyreeniä, ei styroxia.

joudun ilmoittamaan kirjoitti:

vastustavani EPS-taloja. Niissä ei riitä meille variksille lämpöä lainkaan, kaikki lämpö tuntuu pysyvän sisällä.

Kiitos piristyksestä.

lähde sinne kirjoitti:

heti ja lakkaa häiriköimästa palstalla. Sinulla ei arvattavasti ole mitään tekemistä EPS-talon kanssa, et omista sellaista etkä aio rakentaa. Miksi siis elämöit täällä? Mielipiteelläsi ei siis ole mitään arvoa, kunhan louskutat muidenharmiksi.

Muottimateriaali on polystyreeniä, ei styroxia.

Lue lisää

esitettäköön, että miksi anonyymisi rakkuu täällä, vaikka ei omista edes tyröksista kylmälaukkua? "Mielipiteelläni" on ainakin joihinkin anonyymeihin lämpöarvoa (u-arvoa) luovaa vaikutusta, kun hikinauha otsalla näyttää kyllästyvän yli kastepisteen.
Viimeiseen siantuntijalausuntoosi; Sun mutsis ei oo sun mutsis, vaan sun äitis.

kysymyksenä kirjoitti:

esitettäköön, että miksi anonyymisi rakkuu täällä, vaikka ei omista edes tyröksista kylmälaukkua? "Mielipiteelläni" on ainakin joihinkin anonyymeihin lämpöarvoa (u-arvoa) luovaa vaikutusta, kun hikinauha otsalla näyttää kyllästyvän yli kastepisteen.
Viimeiseen siantuntijalausuntoosi; Sun mutsis ei oo sun mutsis, vaan sun äitis.

Lue lisää

henkikin kulkee. Omistan teräsbetonitalon mutten styroxista kylmälaukkua, joten tilanteeni on täyssin päinvastainen kuin sinulla. Ryömi sinne kylmälaukkuusi ja muista ottaa lääkkeet.

Eihän tuolla ollut yhtään kätevää käsikäyttöistä leikkuria!
Oli vain isoja järkäleitä mitä ei voi helposti siirrellä. petyin.

12+19 kirjoitti:

Eihän tuolla ollut yhtään kätevää käsikäyttöistä leikkuria!
Oli vain isoja järkäleitä mitä ei voi helposti siirrellä. petyin.

Moi

Tämä on minulla toiminut työmaalla.. Hintaa en tiedä, kyselkää suoraan jostain

http://www.naccanil.fi/styrox-leikkurit.php

tämä toimii kirjoitti:

Moi

Tämä on minulla toiminut työmaalla.. Hintaa en tiedä, kyselkää suoraan jostain

http://www.naccanil.fi/styrox-leikkurit.php

Lue lisää

Menkää tori.fi osoitteeseen. Sieltä löytyy